ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
makramee-tekniikalla
Advertisements

AH 2006 Paint Shop Pro X -kuvankäsittelyä alusta alkaen Anne Hakanen.
Luku 1. Siirtotekniikan käsitteitä – Taajuus
ASK - Amplitude Shift Keying Timo Mynttinen1 ASK-Amplitude Shift Keying •Otetaan erikoistapauksena tilanne, jossa informaatiosignaalina s(t) on kantataajuinen.
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson.
5.1. Tason yhtälö a(x – x0) + b(y – y0) + c(z – z0) = 0
LPC LPCC PLP MFCC LSP/LSF Δ ΔΔ Matemaattinen kikka Levinson-Durbin
Digital Video Broadcasting tMyn1 DVB-DIGITAL VIDEO BROADCASTING •Yhteenliittymään kuuluu noin 300 yritystä ja organisaatiota –laitevalmistajia –jakeluorganisaatioita.
Valosta 1.
Tiedonsiirronperusteet
DVD koosto Multimediatyövälineet 2006 Leo Holsti ja Sirpa Kauppinen.
Tavoite Oppia seuraavat asiat •Yksikkö Beli, desibeli •Analoginen signaali •Digitaalinen signaali •Diskreettiaikainen signaali.
Äänen pakkaaminentMyn1 Äänen pakkaaminen •Äänen enkoodaaminen ja mahdollinen pakkaaminen on ratkaistava jotenkin monissa arkipäivän sovelluksissa ja tuotteissa:
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Mobiili-TV Mediatekniikan seminaari Hanna Blåfield.
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Kuvan pakkaaminentMyn1 Kuvan pakkaaminen •Bittikarttakuva muodostuu kuvapisteistä, ja jokaisessa kuvassa on tietty määrä kuvapisteitä pysty- ja vaakasuunnassa.
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
Grafiikka/digikuva Teoria-asiat.
DVB-H  Uusin tapa siirtää tietoa mobiililaitteiden välillä on DVB-H eli Digital Video Broadcasting Handheld (DVB-H)  Datan siirtonopeus on useita megabittejä.
RADIOKANAVAT.
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät
Tehtävä 3: PowerPoint Harjoitus.
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
KANNANVAIHTO?.
FSK-Frequency Shift Keying
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
Lähettimet ja vastaanottimet
Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Mittaustekniikka 26 AD-muuntimia Liukuhihna – Pipeline Muunnos tehdään useassa peräkkäisessä pipeline- asteessa, joissa kussakin ratkaistaan joukko bittejä.
Vaihemodulaatio Vaihemodulaatio ja taajuusmodulaatio muistuttavat suuresti toisiaan. Jos moduloidaan kantoaallon vaihekulmaa, niin samalla tullaan moduloiduksi.
Ääni ja kuuleminen Kuuloaisti toimii ihmisellä jo sikiövaiheessa.
Videosignaalin perusteet tMyn1 Videosignaalin perusteet Euroopassa televisiolähetyksissä kehyksiä lähetetään 25 kappaletta sekunnissa (frame rate 25 Hz).
Tekstitys Mika Turkumäki, Ville Kääriä, Sami Suovesi.
Teemu Alapaholuoma Tampereen Teknillinen Yliopisto, Porin Yksikkö DVB-H- Seminaari DVB-H Seminaari Comparison of Terrestrial DTV Transmission.
FYS0460 / FYSZ460 Ohjelmatyö Elektronisuhkulitografia Terhi Hongisto YN240.
PSK - Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 PSK-Phase Shift Keying PSK:ssa informaatio koodataan moduloidun signaalin hetkelliseen vaihekulmaan. Tavallisesti.
Tietokonegrafiikan perusteita
5. Fourier’n sarjat T
Näytöt ja kirjoittimet Osa 7 Ahti Kare Ahti Kare 2 Näytöt CRT (Cathode Ray Tube) eli katodisädeputki- monitori: – vanha perinteinen kuvaputkinäyttö.
Tehtävä 3: PowerPoint Tomi Ilmonen. Ohjeistus Tämä on tehtävä 3: Power Point Etene tässä olevien ohjeiden mukaan. ◦ Älä ”hypi” eli käy kohta kohdalta.
Tehtävä 3: PowerPoint Jarmo Lautamäki. Tämän tulee olla DIA 2. Tämä dia on nyt dia 1. ◦ Siirrä tämä dia siten, että siitä tulee dia 2. ◦ Lisää tähän esitykseen:
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM
Kierros 3 - OLO Kuva. Tänään Lyhyesti kurssista tähän mennessä Viikon aiheiden esittely Jakautuminen ryhmiin ja työskentely ryhmissä – OLO1 –
ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM Millä eri tavoilla signaalinäyteet voidaan esittää & koodata? A Tietoliikennetekniikka I Osa 20 Kari.
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
OH3TR:n radioamatöörikurssi Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Lähettimet ja vastaanottimet
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Lähettimet ja vastaanottimet
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
TYNKÄSIVUKAISTAMODULAATIO (VSB)
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN
LUKU 1 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN ANALYYSI
KYNNYSILMIÖ kulmamodulaatioilla
Kevät 2015 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS — VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN eli SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin.
Kevät 2015 EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT — VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM) Miten PM ja FM eroavat toisistaan? Millainen on kapeakaistainen.
LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Esityksen transkriptio:

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

Videosignaalin VSB-modulaatio analogisessa TV-järj. Analogisen väritelevision videosignaalin siirrossa käytettiin VSB-modulaatiota. Edelleen toiminnassa useita anal. TV-standardeja (esim. PAL suurimmassa osassa Eurooppaa ja Australiassa, NTSC esim. USA ja Kanada, SECAM esim. Ranska ja Venäjä). Poikkeavat järjestelmäparametrit. Digi-TV -tekniikassakaan ei ole päästy globaaliin standardiin. DVB-S: satelliittivastaanotto. DVB-T (terrestial): antennivastaanotto. DVB-C (cable): kaapelitelevisiovastaanotto. HUOM: Nykyiset digiboxit muodostavat analogisen kantataaj. videosignaalin, jotta vanhaa analogista TV-vastaanotinta voidaan hyödyntää. Siirtotiellä signaali moduloitu digitaalisella kantoaaltomodulaatiolla (QAM-periaatteella siirretään bittejä & symboleita), mutta lopussa videosignaali biteistä takaisin analogiseksi. Tietoa digi-TV-lähetyksistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Digitaalitelevisio http://en.wikipedia.org/wiki/Digital_Video_Broadcasting

Videosignaalin VSB-modulaatio Lähettimessä tavallinen kaistanpäästösuodatin, joka rajaa spektrin. Vastaanottimessa siirtymäkaistaltaan lineaarinen VSB-suodatin. Kuvan kantataajuisen videospektrin leveys noin 6 MHz, josta tynkäkaistan osuus on noin 1,25 MHz.

Kuvan pyyhkäisy Vertical retrace Horizontal retrace Videosignaalin kuva muodostetaan rasteripyyhkäisyllä (raster scan). Kehyksessä (frame) esim. 525 (NTSC) tai 625 (PAL) juovaa. Kuva on jaettu kahteen lomittuneeseen kenttään (interlaced fields), joissa kummassakin esim. 262,5 juovaa. Juovat kentässä I pyyhkäistään ensin ja kenttä II heti perään. Kehyksen juovat on synkronoitava. Pyyhkäisytaajuus riippuu verkkotaajuudesta (NTSC=60 Hz  1/30 s/kuva  1/60 s/kenttä, PAL=50 Hz  1/25 s/kuva  1/50 s/kenttä). Juovataajuus (line scanning frequency) verrannollinen siihen (NTSC: 262,560 = 15750 Hz; PAL: 262,550 = 15625 Hz).

Pimennysjakso & juovasynkronointi 4:3 kuvasuhteella juovalla 700 pistettä. Yht. 700525=374500 pikseliä, joten siirretään 70052530=11 025 000 pistettä sekunnissa (NTSC). Juovan vaihdossa elektronitykki sammutetaan pimennysjaksolla, joka generoidaan lähettimessä. Pimennyspulssin aikana suoritetaan vaakapoikkeutuksen synkronointi. Huom: digitaalisessa HDTV- lähetyksessä käytössä erilainen kuvasuhde 16:9. Perusmuotoinen digipoxi tuottaa Suomessa (PAL) 625 juovaa vanhoille analogisille televisioille. HD-DTV:llä juovatarkkuus suurempi (integroidut uudet HD-valmiudella olevat digi-TV:t).

Pimennysjakso & juovasynkronointi Pystysynkronointi vie enemmän aikaa kuin vaakasynkronointi. Juovataajuus n. 15 kHz kuuluu pienenä juovamuuntajan Vinkumisena vanhoissa analogisissa vastaanottimissa (osuu korvan kuuloalueelle).

VÄRIEN MUODOSTUS

Värien muodostus Luminanssi = kirkkaus, ja krominanssi = väri, joka voidaan esittää polaarimuodossa käsitteillä sävy ja värikylläisyys (suhteessa valkoiseen). Sävy (hue) ja värikylläisyys (saturation) värikaaviossa mahdollisine värikorjauksineen kuvataan QM-periaatteella I/Q-tason vektorin kulmaksi ja pituudeksi.

Luminanssisignaali & värit silmän kannalta Värit saadaan 3 värin avulla: punainen, vihreä ja sininen. MV-television harmaasävy (luminanssisignaali) mL(t) saadaan R&G&B -yhdistelmänä: Hue = värisävy Saturation = värikylläisyys Nämä lähetetään Näillä piirretään kuva vastaanottimen CRT:lle.

Värisignaalikomponenttien kvadratuurinen modulointi mI(t) ja mQ(t) ovat krominanssisignaaleja, joilla kuvataan värisävy ja kylläisyysaste. Ne kvadratuurimultipleksoidaan (QM) kosini- ja sini- väriapukantoaaltoihin. Sijaitsevat (pää)kuvakantoaallosta oikealle. Kuvainformaatio muodostuu siis mL(t) mI(t) ja mQ(t)-signaaleista. Kaikki kantataajuinen kuvainformaatio ilmenee siis lopulta I/Q-moduloidusti VSB:na SSB-periaatteella. NTSC- ja PAL-järjestelmissä apukantoaallon taajuudet ja kaistat eroavat, joten järjestelmien televisiot eivät ole ristiin yhteensopivia. NTSC PAL Luminanssi- ja värisignaalit summautuvat superpositioperiaatteella  luminanssi & krominanssi eroteltavissa VSB-ilmaisun jälkeen

Värien muodostus Krominanssisignaalin vaihe I/Q-tasossa (huom. koordinaatiston kääntö perustuu standardin määrittelyyn):

Krominanssisignaalin kvadratuurinen modulointi Silmä tulkitsee valon valkeaksi, jos R=30%, G=59% ja B=11% (ei siis 33,3% kukin). Katso luminanssisignaalin määritelmäkaava. Käytännössä ei lähetetä värejä R, G ja B vaan värien R ja B sekä luminanssin Y erotukset (R−Y) ja (B−Y), jotka tietenkin sisältävät kätketysti informaation 3 väristä ja luminanssin. Vastaanotin siis demoduloi signaalit: (ER−EY), (EB−EY) ja EY. Viimeisessä yhtälössä, joka kuvaa värin polaarivektoria, vektorin itseisarvo kuvaa värikylläisyyttä ja vaihekulma sävyä.

Väri vektoriesityksenä Taulukossa on esitetty krominanssisignaalin värien (itseasiassa erosignaalien) kuvautuminen I/Q-tason vektoreiksi .

Värisignaalin skaalaus Taulukossa on esitetty skaalatut (korjatut) väriarvot täysin saturoituneiden värien huippuarvojen pienentämiseksi. Sillä halutaan pienentää maksimilähetysamplitudia ja siten lähetystehoa. Temppu vaikuttaa sekä kulmaan että amplitudiin. Terrestial-UHF-alueen tehot satoja kW (klystroniputkivahistimilla). Modulaatioyhtälö amplitudikorjatulle videosignaalille:

VIDEOSIGNAALIN MUODOSTUS JA ILMAISU

Kantataajuisen videosignaalin muodostus lähettimessä Lohkokaaviossa ei ole vielä suoritettu VSB-modulaatiota, vaan vasta kantataajuisen videosignaalin m(t) muodostus komponenteistaan. Tämä riittää MV-televisiolle

Kantataajuisen videosignaalin muodostus lähettimessä

Koko televisiolähetin (kuva & ääni) VSB-modulaattori (moduloi I/Q-signaalin amplitudia ja vaihetta)

Kantataajuisen videosignaalin ilmaisu vastaanottimessa mR(t), mG(t) ja mB(t) -signaalit viedään CRT:n juovapyyhkäisyylle. Jokaisessa kuva-alkiossa tuotetaan nuo värit, joiden summan silmä aistii lopullisena värisävynä (3 väriä/pikseli). MV-televisiossa tarvitaan vain mL(t). Tämä riittää MV-televisiolle Videosignaali

Kantataajuisen videosignaalin ilmaisu vastaanottimessa

Koko televisiovastaanotin (kuva & ääni) Videosignaalin VSB-ilmaisu Välitaajuusvastaanottimen (superheterodyne) etupää (välitaajuusosat)

Mustavalkotelevisiovastaanotin

Esimerkki väritelevisiolähetyksen spektristä FM-äänimodulaatio VSB-kantoaalto Periodisesti toistuvat juovapulssit aiheuttavat diskreetin viivaspektrin.