Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen

Slides:

Advertisements

Samankaltaiset esitykset

Kysymyksiä (s , ): Mitä oli ”Suomettuminen” ja miksi se oli uhka Suomen demokratialle? Millä tavoin demokratia heikkeni Suomessa 70-luvulla?

Advertisements

Suomi kylmän sodan aikana

BERLIINI SAKSAN PÄÄKAUPUNKINA

Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:

TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.

Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000

Neuvostoliiton ulkopolitiikka:

Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.

Saksojen yhdentyminen

EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)

Kylmän sodan kriisejä.

Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.

Suomen presidentit.

Suomi luvulla s

Suomi luvuilla s luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.

Kiina kohtaa länsimaat Kiina oli pysynyt suljettuna valtiona 200 vuotta (n ) 1800-luvulla Euroopan suurvallat valloittivat Kiinan raja-alueita.

Uusi turvallisuustilanne

KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!

VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.

EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 Tulevaisuus?

Siirtomaat vapautuvat. Miksi siirtomaavalta päättyi? Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan mailla ei ollut enää varaa pitää siirtomaita Siirtomaat olivat.

YHTEISKUNTAOPPIA PRESIDENTTI. PRESIDENTIN ASEMA  Suomessa presidentillä ollut vahva asema (vrt. kuningas)  Vuoden 2000 perustuslaissa siirryttiin pääministerivaltaiseen.

Yhteistyö laajenee 1951 Hiili- ja teräsyhteisö – Ranska, Länsi-Saksa, Benelux-maat, Italia 1957 Rooman sopimukset – Samat maat – EEC ja Euratom 1967 hallinnon.

Tärkeimmät tehtävät 1. johtaa valtion keskushallintoa (ministeriöt) 2. käyttää ylintä toimeenpanovaltaa ja antaa asetuksia presidentin kanssa 3. valmistella.

Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.

7 Suomi ja naapurit s. 52–56. Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat.

SUOMI OSAKSI RUOTSIN VALTAKUNTAA Hi 5 / Hämäläinen.

UKK ja Saksa – ”sokea piste?”

Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku

Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen

KANSAINVÄLISET SUHTEET

LÄHI-IDÄN SITKEÄ KRIISI

Suomen liittyminen EU:n jäseneksi

Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä

SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA

s. 21 pilakuva Irakin sodasta Tulkitse kuvan sanoma.

TASAVALLAN PRESIDENTTI

Kekkosesta Euroopan unioniin ( )

10 Hitler saa sotansa s. 72–77.

TASAVALLAN PRESIDENTIN

Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen

KYLMÄN SODAN KUUMAT KRIISIT

Luku Suomi toisessa maailmansodassa s

Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164

Ohjeita tehtävän tekemiseen

Luku Idän ja lännen välissä, s. 138–155

KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN

Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän Kirjoita tähän.

Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit

15 Aseet vaikenevat s. 103–110.

Kylmän sodan rintamalinjat

Kylmän sodan rintamalinjat

KANSAINVÄLISET SUHTEET

Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin

18. NL:n varjosta EU:iin.

11. Tie toiseen maailmansotaan

Sini Mikkola, Telma Sironen, Elsa Tuokko, Sanni Wallenius

Luku Idän ja lännen välissä, s. 148–157

Näkökulmia kuvien ja tehtävien käsittelyyn Tasavalta vai monarkia?

Ensimmäisen maailmansodan seuraukset

Kylmä sota s. 92-.

11. Kaksinapainen maailma

Kylmän sodan kriisit s

TEHTÄVÄ s. 95.

Otteita Yhdysvaltojen presidentin Woodrow Wilsonin 14 kohdan rauhanohjelmasta ensimmäisen maailmansodan aikana : 2. Täydellinen merenkulun vapaus.

9. Tie toiseen maailmansotaan

Esityksen transkriptio:

Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen

Suomen ulkopolitiikka toisen maailmansodan jälkeen Välirauhasopimus 1944 ja Pariisin rauha 1947 YYA-sopimus Sopimus ystävyydestä-, yhteistyöstä-, ja avunannosta. Paasikiven-Kekkosen-linja Luottamukselliset suhteet Neuvostoliittoon Suhteet Neuvostoliittoon määräävät Suomettuminen Maa itsenäinen, mutta toisen valtion ohjauksessa.

ONGELMIA IDÄNSUHTEISSA Yöpakkaset Idän ja lännen suhteet kiristyivät Berliinin vuoksi 1950-ja 1960-luvuilla 1958 Nl tyytymätön Suomen hallitusratkaisuun Nl katkaisi poliittiset ja taloudelliset yhteydet Suomeen. Tilanne ratkesi, kun hallitus erosi tehtävästään.

Ongelmia idänsuhteissa Noottikriisi Suomen ja Nl suhteiden kriisi ennen presidentinvaaleja 1961. Nl lähetti virallisen kirjeen ”nootin”, jossa vaadittiin neuvotteluja länsi-Euroopan uhan vuoksi. Pidetty Urho Kekkosen tilaamanahalusi varmistaa, että valitaan presidentiksi.

Ahti karjalainen Idänpolitiikan luottomies Hirvensalmelaissyntyinen politiikko, joka tuli tunnetuksi idänsuhteiden hoitajana Oli pitkään Urho Kekkosen luottohenkilö idänsuhteiden hoitajana Pitkäaikainen ulkoministeri Kaksinkertainen pääministeri Suomen pankin pääjohtaja.