Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 31.3. konservatismi 1.4. liberalismi 7.4. sosialismi 14.4. sosiaalidemokratia ja kommunismi 15.4. fasismi ja kansallissosialismi 21.4. uusliberalismi ja uuskonservatismi oheislukemisto: V.I. Lenin, Valtio ja vallankumous (http://www.wuorikoski.fi/valtio%20ja%20vallankumous.pdf) tentti:

konservatismi

teollinen vallankumous alkoi Englannista 1700-luvun puolivälissä; edellytyksinä innovaatioille suotuisa ilmapiiri, riittävästi raaka-aineita, pääomaa, työvoimaa ja ostovoimaa sekä kaupan vapautuminen Manner-Eurooppa seurasi perässä 1800-luvun alussa kehitys kohdistui puuvillateollisuuteen ja metalliteollisuuteen ensimmäinen teollinen vallankumous: teollisen tuotantoprosessin synty toinen teollinen vallankumous (1800-luvun puoliväli): rautatiet, sähköistäminen, massatuotanto synnytti suureet sosiaaliset ongelmat

proletariaatin synty työläiset tehtaissa työläisten asuinalueet palkka tehdystä työstä työturvallisuus olematonta ei mitään oikeusturvaa sosiaalinen turvaverkko puuttui lapsityövoima työläisten asuinalueet kurjat olosuhteet, tyytymättömyys → alkeellista organisoitumista työolojen parantamisen puolesta rikollisuus, prostituutio yms.

Vallankumouksellinen liikehdintä 1789 Ranskan suuri vallankumous 1821-1829 Kreikan vapaussota 1830 heinäkuun vallankumous 1830-1831 Puolan kapina 1848-1849 helmikuun vallankumous, kuohuntaa ympäri Eurooppaa 1871 Pariisin kommuuni

1800-luvun aatteet perustuivat edellisten vuosisatojen aatteille konservatismi reaktiona valistusajattelulle liberalismi jatkoi Smithin ja Locken traditiota sosialismilla edeltäjinä utopistisosialistit ja erilaiset kapinaliikkeet kehittyivät keskinäisessä vuorovaikutuksessa konservatismin valtio ↔ liberalismin individualismi sosialismin luokkataisteluteoria ↔ konservatismin luokkien välinen harmonia liberalismi Englannista, konservatismi Saksasta, sosialismi Saksasta ja Ranskasta suhde Ranskan suureen vallankumoukseen konservatismi: kauhukuva menneisyyden unohtamisesta liberalismi: vallankumous seurausta absolutismista sosialismi: vallankumous esikuva tuleville vallankumouksille

konservatismi vastareaktio valistukselle ja vallankumoukselle ei yhtenäinen aate, teoriasta puhumattakaan sosiaalinen perusta niissä luokissa jotka olivat menettäneet eniten vallankumouksessa (aateli, papisto, käsityöläiset, talonpojat) yksinkertaisimmillaan traditionalismia, kaipuuta vanhaan (haaveiden kohteena ancien régime tai keskiaika) yhteiskuntakehityksen tulee olla vähittäistä yhteiskunnan tulee muodostaa harmoninen, orgaaninen kokonaisuus valtion tehtävä on aktiivisesti sovittaa yhteiskunnallisia ristiriitoja (sosiaalikonservatismi) uskonto on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima (kansallisuusaate on tärkeä yhteiskuntaa koossa pitävä voima)

Edmund Burke (1729-1797) englantilainen poliitikko, kirjailija ja filosofi Reflections on the Revolution in France (1790) vallankumous ei ole keino valtion instituutioiden muutokselle muutoksessa otettava huomioon kansakunnan traditiot kehitys orgaanista, ei äkillisiä muutoksia

traditionalismi yhteiskunnan lait ja instituutiot tulee säilyttää sellaisia säädöksiä ja määräyksiä ei saa tehdä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain sisäisen luonteen kanssa traditioiden säilyttämisen edut: luo symmetriaa ja yhdenmukaisuutta edulliset kehityslinjat säilyvät yhdistyy jatkuvuus ja uudistuminen epäpätevät ihmiset eivät saa osallistua yhteiskunnan hoitoon määrittävinä tekijöinä: ihmisen luonto, koulutus, elämän tilanne = sosiaalinen asema ratkaisee parhaita päättäjiä maata omistava aateli

Joseph de Maistre (1753–1821) diplomaatti ja kirjailija Piemont-Sardinian hovin palveluksessa yhteiskuntajärjestys on Jumalan säätämä; sitä ei tule muuten perustella valistusajattelu kokonaan turmiollista tuli palata vallankumousta edeltävään tilaan perinnöllinen yksinvaltius, voimakas kirkko, tiukka kuri

Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770-1831) konservatismin keskeisin ajattelija professori Berliinin yliopistossa Grundlinien der Philosophie des Rechtes (1821) kaikki kehitys on hengen kehitystä, vapautumista materiasta. Kolme astetta: subjektiivinen henki objektiivinen henki absoluuttinen henki järjen viekkaus Ihmisen tunnettava hengen tarkoitus, muutoin kaaosta ja kärsimystä herra ↔ renki

Ihmisen eettisen kehityksen kolme vaihetta Perhe: eettisyyden kehityksen luonnollinen vaihe. Perustuu rakkauteen ja epäitsekkyyteen. Ihminen kasvaa sosiaalisuuteen ja hänestä tulee kelvollinen kansalainen Kansalaisyhteiskunta: koossapitävä voima taloudelliset ja juridiset siteet. Ei ole tasa-arvoinen; tarpeiden tyydyttäminen kilpailun kautta. Kolme säätyä: talonpoikaissääty: maata omistava ja viljelevä sääty kauppiassääty: jalostaa ja hoitaa tavaran jakelun; riippuvainen omasta työpanoksesta virkamiessääty (yleinen sääty): valtiota ylläpitävä sääty Vähäosaisista pidetään huolta, jotta ei synny köyhälistöä. Järjestystä valvovat poliisi ja oikeuslaitos. Valtio: eettisen kehityksen korkein aste. Ei perustu ihmisten tekemään sopimukseen. Sen keskeiset instituutiot ovat perinnöllinen monarkia, säätyvaltiopäivät ja hallintokoneisto. Valtiossa vallitsee täydellinen vapaus, mutta ei tasa-arvo.