Kreikan demokratia - Kaupunkivaltion hallitsemista kutsuttiin politiikaksi: yhteisistä asioista keskusteltiin julkisesti, vallankäyttö ei perustunut pelkkään mielivaltaan ja voimaan. - Demokratia eli kansanvalta oli 400-luvulle mennessä käytössä monessa kreikkalaisvaltiossa. Miespuoliset vapaat kansalaiset saivat osallistua päätöksentekoon neuvostoissa, kansankokouksissa ja oikeusistuimissa. Toisaalta tasa-arvo oli viety nykyistäkin pidemmälle, sillä kuka tahansa kansalainen saattoi saada käsiinsä valtaa ja vastuuta, kun suurin osa Ateenan julkisista viroista täytettiin arpomalla.
Äänioikeutettujen kansalaisten osuus koko väestöstä oli parhaimmillaankin noin 10 %; naisille, orjille ja ulkomailla syntyneille ei poliittisia oikeuksia myönnetty, naisten asema oli alistettu. Lapsi sai kansalaisuuden vain jos molemmat vanhemmat olivat Ateenalaisia, täysi-ikäisyys oli 18 v. Väestö 500 000: - Vapaasyntyinen väestö: · kansalaiset 40 000 · metoikit 20 000 · naiset ja lapset 140 000 · yht. 200 000 - Orjat 300 000
Kansalaisen oikeuksia olivat: · osallistua valtion asioiden hoitoon · omistaa maata ja kiinteistöjä · kansalainen voitiin nimittää vuodeksi virkamieheksi, viidensadanneuvoston jäseneksi tai tuomariksi · puhua ja äänestää kansankokouksessa
Kansankokous: Kansankokous oli vallan lähde demokratiassa (pidettiin 40 kertaa vuodessa). Sen toimintaan kuuluivat: ·lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta ·päätökset hallinnon kysymyksiin ulkopolitiikasta, sotilaallisista operaatioista ja taloudesta · äänestykset virkamiesten toimikauden jatkamisesta ja lopettamisesta ·keskustelut viljantuotannosta, valtion turvallisuudesta, omaisuuteen ja ilmiantoihin liittyvistä asioista