Kaksi Saksaa – mutta miten niistä saatiin yksi?

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KIELIOPPI SISÄLTÖLINKKEJÄ: RINNASTUSKONJUNKTIOT RINNASTUSLAUSEET
Advertisements

KIELIOPPI SISÄLTÖLINKKEJÄ: JÄRJESTYSLUVUT JÄRJESTYSLUVUN KÄYTTÖ
Otto Von Bismarck ja Saksan ulkopolitiikkaa
Berliini järjestyksen kourissa
BERLIINI SAKSAN PÄÄKAUPUNKINA
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Berliini järjestyksen kourissa
NEVILLE CHAMBERLAIN Saku Huhmo 2B. Nuori Neville Chamberlain.
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Rahan ja politiikan maailma
Kommunismin romahdus ja kylmän sodan loppu:
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Kiina s. 46-.
Kylmä sota Euroopassa 1940 – 1960 – luvuilla:
1. Eurooppa-idea Weimarin tasavallassa 2. Hitlerin Eurooppa-visio
Saksan demokraattinen tasavalta
Holokausti Mikael Pennanen 2B.
Saksojen yhdentyminen
EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Nationalismi: Kansallisuusaate
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
DDR:n kansannousut 1953 ja suomalaiset historiapäivät Lahdessa Seppo Hentilä.
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Suomi luvulla s
Kylmänsodan kiistoja Euroopassa
Suomenna – mitä alleviivaukset tarkoittaa?  Wie geht’s dir?  Mir geht’s gut, danke!  Ich kann Ihnen helfen.  Wünschen Sie aber nicht nur mir Glück,
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.
EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI YH 4 EU nykyään.
Ikäihmisten yliopisto, Espoo Sarja: Näkökulmia Euroopan politiikkaan Maailmansotien aika II – miten toisen maailmansodan seuraukset vaikuttavat.
Konservatismin, nationalismin ja liberalismin vaikutuksia.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Suurvaltaroolia vierastava Saksa, siitä haaveileva Venäjä ja Euroopan turvallisuus Professori emeritus Seppo Hentilä Oulun Paasikivi-seurassa
7 Suomi ja naapurit s. 52–56. Kiista Ahvenanmaasta (Ruotsi) Ruotsi oli Suomen sisällissodan alussa miehittänyt Ahvenanmaan. Sodan aikana saksalaiset ottivat.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
- yhteisö, yhteistyö, tasa-arvo, tarpeiden tyydytys ja yhteisomistus
Toisen maailmansodan loppu ja kylmän sodan alku
KIINA MAAILMANPOLITIIKASSA
KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN
LÄHI-IDÄN SITKEÄ KRIISI
KPL 19 Afrikan rikkaudet jaetaan
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Tutkielman teko-ohjeet
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Puola.
Aineisto on vapaasti muokattavissa
KYLMÄN SODAN KUUMAT KRIISIT
Kylmän sodan kilpailevat järjestelmät
Ohjeita tehtävän tekemiseen
Luento klo 11 Saksan Linke, entisen DDR:n perintö ja nykyinen asema Saksan politiikassa Prof. emeritus Seppo Hentilä.
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Itäblokin sisäiset kriisit kylmän sodan aikana
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Kylmän sodan rintamalinjat
Ajautuminen diktatuuriin
Luku Nuori tasavalta, s. 102–106
Kylmän sodan rintamalinjat
SAKSA.
Unkari Hungary.
Neuvostoliiton romahdus 1980-luvulla ja Venäjä
Kylmä sota s. 92-.
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
TEHTÄVÄ s. 95.
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Kaksi Saksaa – mutta miten niistä saatiin yksi? Professori Seppo Hentilä Ikäihmisten yliopisto 23.10.2013

Saksan jako vuodesta 1949, avoin haava - ja eheytymisen unelma Saksalaiset pitivät alun alkaen jakoa epäoikeutettuna Perheiden hajoaminen, kontaktien vaikeus Saksat jäivät blokkiensa etuvartijoiksi, näyteikkunoiksi – mutta myös toisen luokan poliittisiksi suuruuksiksi Jako alkoi näyttää ’lopulliselta’ 1970-luvun alussa ’Ei vain kaksi valtiota vaan myös kaksi kansakuntaa’? Silti lännessä yksikään varteenotettava puolue ei luopunut eheytymisen unelmasta

Saksan itävyöhykkeellä oli palvottava Isä-Aurinkoista

”Harppi-Saksan” lippu

Kylmän sodan polttopisteessä Länsi-Berliinin asema saarena kommunismin punaisessa meressä Berliinin kriisit 1948, 1958, 1961 --- kolmannen maailmansodan sytyke Euroopassa Kuolemanlaukaukset Berliinin muurilla ja muilla rajoilla ----238 kuolonuhria muurilla, 936 muilla rajoilla

Ideologisten järjestelmien vastakkaisuus DDR:stä tehtiin Neuvostoliiton mallin mukainen ’sosialistinen’ maa, ns. kansandemokratia Venäjän/N-liiton vallankumousprosessi pantiin keinotekoisesti toistumaan Itä-Saksassa Kommunistinen arvomaailma, kasvatus, koululaitos Itä-Saksassa kasvoi 40 vuoden aikana kaksi sukupolvea kommunistiseen arvomaailmaan -- - ja sitä ennen oli ollut ’Kolmas valtakunta’

Itäblokin lopun alku Gorbatshov – glasnost ja perestroika avasivat Pandoran lippaan Neuvostoliitto luopui Brezhnevin opista Imperiumi alkoi murentua Unkari liittyi Geneven pakolaissopimukseen (toukokuu 1989)

Tällaisen sai ostaa 16 000 itämarkalla, kahden vuoden palkalla, 10-12 vuoden jonotuksen jälkeen

Kesän 1989 pakolaisaalto Trabantin mentävä aukko rautaesirippuun Unkarin ja Itävallan rajalla Tuhansia kesälomalaisia Unkarin kautta Itävaltaan Prahan, Varsovan ja Budapestin suurlähetystöihin, erikoisjunilla vapauteen! Ihmiset katsoivat voimattomina Länsi-Saksan televisiosta loputonta pakolaisvirtaa

Alkusyksyn 1989 mielenosoitukset ja oppositiojärjestöt Leipzigin Nikolaikirche - maanantaimielenosoitukset "Neues Forum", "Demokratie Jetzt" "Demokratischer Aufbruch" Ns. itäpuolueet, syntyivät osin marionettipuolueista, osin olivat uusia, lähinnä kirkollisista taustoista Ongelmana myös opposition Stasi-kytkökset (esim. tapaus Manfred Stolpe)

Wahre Liebe?

DDR:n 40-vuotsijuhlat 7.10.1989 DDR:n valtion johto, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut Päävieras Michail Gorbatshov, "Wer zu spät kommt, den bestraft das Leben" Stasi-pomo Mielke määrää täyden valmiuden – keskitysleirejä aletaan varustaa Leipzigissa 9. lokakuuta 70.000 mielenosoittajaa ”Kiinalainen ratkaisu“ hiuskarvan varassa

Erich Honecker, SED:n pääsihteeri 1971-1989

Honeckerin ero 18.10.1989 Egon Krenz uudeksi pääsihteeriksi Muut vanhoilliset politbyroon jäsenet erotetaan niin ikään Ihmiset eivät luota Krenziin, ”Mitä sanot Kiinasta Egon?”, ”Miksi sinulla on niin isot hampaat, isoäiti?”

Berliinin jättimielenosoitus 4.11.1989

Muuri murtuu 9.11.1989 4. marraskuuta puoli miljoonaa mielenosoittajaa Itä-Berliinin kaduilla Mielke: ”Ich liebe doch euch alle!“ 9.11. tiedotustilaisuus, jossa väsynyt Günter Schabowski ilmoittaa, että matkustuslupia aletaan välittömästi jakaa kaikilla rajanylityspaikoilla Danach war die Hölle los!

Berliinin muuri lännestä nähtynä

Marraskuu – liikettä kaduilla ja toreilla “Wir sind das Volk!“ "Wir sind ein Volk!" "Deutschland - einig Vaterland!" ”Wir bleiben hier!“

Helmut Kohl panee kaikki yhden kortin varaan Liittokansleri Kohl ”10-Punkte-Programm zur Deutschlandpolitik“ Rauhanomaisen yhdistymisen turvaaminen Nimekkäät DDR:n kansalaiset vaativat maansa säilyttämistä itsenäisenä, uudistuneena, todellisena ”demokraattisena tasavaltana“ Vastustusta liittolaisten taholta, erityisesti Ranskan presidentti Francoise Mitterrand ja Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher

Saksan yhdistymisen vastainen juliste 1990

SED:n yksinvalta murtuu Kansankamari lakkauttaa kommunistien johtavan roolin Gregor Gysi uuden PDS:n ("Partei des demokratischen Sozialismus") puheenjohtaja Der Runde Tisch Yhdistyminen käy väistämättömäksi, muuten ihmiset äänestävät jaloillaan Murtautuminen Stasin päämajaan 15.1.90 Normannenstraßelle

Gorbatshov taipuu Saksan yhdistymiseen Helmikuussa Kohl ja ulkoministeri Genscher Moskovassa Aluksi puolueeton, demilitarisoitu Saksa Gorbatshovin vaatimuksena Taipui, kun Kohl pisti kovaa valuuttaa poytään, talousapua ja edullisia luottoja Sekään ei pelastanut Gorbatshovia

DDR:n vapaat vaalit 18.3.1990 Lännestä tulleet puolueet ja osin ehdokkaatkin Äänestysaktiivisuus 93 prosenttia Helmut Kohlin puolue CDU sai murskavoiton Ihmiset halusivat varmistaa Saksan yhdistymisen nopeimmalla mahdollisella aikataululla

Talous- ja valuuttaunioni 1.7.1990 D-markka tuli itään, ainoaksi maksuvälineeksi 1:2 vaihtokurssi Yhdessä yössä länsitavara kauppojen hyllyille Harmaaseen valikoimaan tottuneet itäsaksalaiset aluksi pyörryksissä Kohtapa rahat eivät enää riittäneetkään

Wiedervereinigung 3.10.1990 “Tag der deutschen Einheit“ Tunnelma ei kohonnut enää yhtä lailla kattoon kuin muurin murtuessa Edessä olevat ongelmat valtaisia, sen ymmärsi jokainen DDR:n vanhentuneen raskaan teollisuuden ja maatalouden alasajo 5 miljoonaa noin 10 miljoonasta työssäkävijästä joutui vaihtamaan ammattia

Yhdistyminen ei tapahtunut kahden tasavertaisen osapuolen liittona Huomatkaa DDR:n ja muiden postkommunististen maiden ero: Itä-Saksassa se tapahtui ’yhdessä’ yössä ja sen tekivät pääosin ’muut’ eli länsisaksalaiset Jürgen Kocka: Vereinigungskrise --- DDR sulautui nahkoineen karvoineen ’viitenä uutena osavaltiona’ Bundesrepublik Deutschlandista ei tullut yhtään ’itäisempi’, vaikka geopoliittinen horisontti toki muuttui --- Die Berliner Republik!