Maa Kiertää aurinkoa tekijä jarno

Planetaariset ilmiöt -Kun maa kiertää aurinkoa ja kuu maata, senkin lisäksi maa pyörii oman kuvitellun akselinsa ympäri. -Nämä aiheuttavat yön, päivän ja vuodenaikojen vaihtelun. -Maan pyöriminen vaikuttaa myös tuulten ja merivirtojen suuntiin sekä vuorovesi-ilmiöön. Näitä kutsutaan planetaarisiksi ilmiöiksi.

Vuodenajat Vuodenaikojen vaihtelu johtuu maan pyörimisestä, mutta myös maan pyörimisakselin kaltevuudesta. -Maa pyörii 66.5 asteen kulmassa kiertoradan tasoon verrattuna, eli maa on vinossa 23.5 astetta suoraan kulmaan verrattuna. -Maa pyörii aurinkoa ympäri kallistuneena koko ajan, siksi maan eri osat saavat eri määrän säteilyä kiertoradan eri kohdissa. - Maa on lähimpänä aurinkoa tammikuun alussa ja kauimpana heinäkuussa. Keskimääräinen etäisyys on noin 150 milj. kilometriä. yhteen kierrokseen kuluu noin 365 vrk, ja joka neljäs vuosi vietetään karkausvuotta (seuraavaksi 2016).

Päivänseisaukset kesäpäivänseisaus. pohjoisella puoliskolla on kesä ja eteläisellä talvi (+kaamos). Aurinko paistaa kohtisuoraa kravun kääntöpiirille. Yötön yö. talvipäivänseisaus. Auringon säteily kohtisuoraan kauriin kääntöpiiriin. Pohjoisella on talvi ja eteläisellä kesä valaistuksen suhteen tilanne on päin vastoin kuin kesäpäivänseisauksena. Pohjoiskalotilla vallitsee kaamos eteläkalotilla yötön yö. kevätpäiväntasaus. syyspäiväntasaus. kumpanakin tasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Valoisan ajan pituus maapallolla on 12 tuntia. -Valoisan ajan pituus vaihtelee eniten napa-alueilla.

Maapallo -Kaikki maapallon alueet saavat vuoden mittaan saman verran auringon säteilyä. päiväntasaajalla valoisan ajan pituus on 12 tuntia päivässä ympäri vuoden. -Mitä kauemmas päiväntasaajasta mennään sitä enemmän päivittäinen valollinen aika riippuu vuodenajasta. -Maapallo jaetaan kolmeen valaistus vyöhykkeeseen, rajoina toimivat napapiirit ja kääntöpiirit. Kääntöpiirien välistä aluetta päiväntasaajan molemmin puolin kutsutaan tropiikikeiksi (1). Tropiikit ovat alueita, jossa aurinko paistaa kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä eli taivaan lakipisteestä kahtena päivänä vuodessa. - Muut valaistusvyöhykkeet ovat (2) keskileveyksien alueet kääntöpiireiltä napapiireille ja (3) kalottialueet napapiireiltä navoille (s.25).

keskileveyksillä, kääntöpiirien ja napapiirien välisillä vyöhykkeillä, vuodenaikojen vaihtelu on sitäkin selvempää mitä lähemmäs napapiirejä mennään. -Kalottialueilla napapiirien ja napojen välisillä oleville alueilla, valaistuksen vuodenaikainen vaihtelu on vielä suurempaa. -Mitä lähemmäs napoja mennään sitä pidemmäksi yöttömän yön ja kaamoksen ajat tulevat. Äärimmäinen tilanne on pohjois- ja etelänavalla jossa puolet vuodesta on kaamosta ja puolet yötöntä yötä.

Lämpötilat -Maanpinnalle tulevan lämpösäteilyn määrään vaikuttaa säteilyn tulokulma: mitä suuremmassa kulmassa säteily kohtaa maanpinnan, sitä pienemmälle alalle sama määrä lämpösäteilyä kohdistuu. Sitä enemmän se lämmittää maan pintaa. -Talvella suomen leveysasteilla olevat alueet ovatkin pääosin meriin varastoituneet sekä merivirtojen ja tuulten tuoman lämmön varassa.

lähteet teksti: geos 1 kuvat: google kuvahaku