Department of Electrical Energy Engineering 1 31/03/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 3. An introduction Jussi Antikainen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Maapallon lämpeneminen
Advertisements

Lukion maantiede 1. kurssi
Myyttejä tuulivoimasta
Tuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin toteutettu tutkimusprojekti Markku Sipilä, VTT.
2 MEKAANINEN ENERGIA ON LIIKE- JA POTENTIAALIENERGIAN SUMMA
Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät
Tuulivoima projektianalyysi
Liike- ja potentiaalienergia
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
Copyright © Tekes Cleantech-yritykset ”Viisi tähteä”
Itämeren tulevaisuus – jäätön, suolaton ja tulviva meri ?
Clean Energy (CE) Projektianalyysi kurssi
Wind Power in Power Systems -seminaarikurssi
Kineettinen ja potentiaalienergia?
Mikko Tyrväinen InSitu –Luentopalautejärjestelmän tekninen evaluointi.
KULUTTAJANA VAIKUTAT LÄHELLE JA KAUAS TÄMÄN AINEISTON TUOTTAMISEEN ON KÄYTETTY MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TUKEA Kuva: Ruokatieto / Jussi Ulkuniemi.
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
Riippuvuus tupakoinnista
Tuulitaito Tuulen nopeuden vaikutus tuulivoimalan tuottoon Esitelmä Suomen tuulivoimayhdistys ry:n Itserakentajaseminaarissa Ylivieskassa
Copenhagen Oslo Reykjavik
Tiedonkäsittelyn biologinen perusta
TuuliWatti Ii Saksa*Suomi* max kulutus (MW) min kulutus (MW) tuuli + aurinko yht. (MW) osuus max kulutuksesta.
Department of Electrical Energy Engineering 1 11/01/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 15 Wind Farms in Weak Power Networks in.
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
1. Usean muuttujan funktiot
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
KLASSINEN FYSIIKKA Aikaisemmat kurssit olivat klassista fysiikkaa.
Sähköenergiatekniikan laitos 1 J. Strandén Wind Power in Power Systems -seminaarikurssi Referaatti kirjan T. Ackermann: Wind Power in Power Systems.
ELEP-1110 SÄHKÖ- JA PIIRITEKNIIKAN PERUSTEET
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Tuulivoiman saarekekäyttö
Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 24 Introduction to the Modelling of Wind Turbines Jussi Antikainen 08/04/2017.
Riippuvuus tupakoinnista
Tuuliturbiinien mallintaminen dynamiikkalaskentaohjelmistolla Reduced-Order Modelling of Wind Turbines Jatko-opintoseminaari kirjasta: Wind Power in Power.
Wind Power in Power Systems
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET
Maa Kiertää aurinkoa tekijä jarno.
Tarvasjoen Elinkeinojen Kehittämishanke /JJ Tarvasjoen Elinkeinojen Kehittämishanke Hankkeen kohteina mm. 1.Tuulivoima-alueet 2.Palveluille.
Sähköenergiatekniikka 1 Antti Rautiainen Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 27: Dynaamisten tuuliturbiinimallien täysimittainen.
2. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI Pinta-alan käsite Kirja, sivut
Ilmastonmuutos Ilmasto on meidän onneksemme pysynyt viime aikoina samana. Lisääntyvien kasvihuonekaasujen myötä ilmasto kuitenkin uhkaa muuttua ja näin.
Tuulet.
Lämpövyöhykkeet ja ilmasto
Väliaineen vastus.
Liikkeen fysiikkaa.
Aurinkoenergian markkinat Prof Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
Tutkakompensaatio käytännössä Perämeren tuulivoima-alueen infopäivä Kari Lavaste.
Greenpeace tilaisuus : Kestävän energian vallankumous Suomen tuulivoimayhdistyksen kommenttipuheenvuoro Jari Ihonen.
3. Vuorovaikutus ja voima Vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Kahden kappaleen välillä esiintyy vuorovaikutus Vuorovaikutuksen.
Mikkelin ammattikorkeakoulu / TUULIVOIMAKÄYTÖT Antti Huttunen Antti Pietikäinen Ville Sepponen Niko Lindroos.
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari
20. Paikka, nopeus, kiihtyvyys
Y56 Luku 21 Yrityksen teoria: kustannuskäyrät
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
Tiivistelmä 3. Liike Nopeus kuvaa aikayksikössä kuljettua matkaa.
Offshore-tuulipuistot ja niiden verkkoonliitäntä
TUULIVOIMA Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiïnien pyörivien lapojen välityksellä, joka on peräisin auringon.
Energi, energiformer, energikällor
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
Tuulivoima.
Tuulivoima.
INVERTTERI Maalämpöpumppu
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Wind Power in Power Systems
Tuulivoiman käyttö ja tulevaisuus Suomen sähköverkossa
Wind Power in Power Systems
Wind Power in Power Systems
Uudet tuulet​ All Youth –hankkeen Ihminen ja ympäristö
Esityksen transkriptio:

Department of Electrical Energy Engineering 1 31/03/2015 Jatko-opintokurssi Wind Power in Power Systems Kappale: 3. An introduction Jussi Antikainen

Department of Electrical Energy Engineering 2 31/03/2015 Historiaa ja nykytilaa Sähköistymisen edut huomattiin 1880-luvulla Thomas Alva Edisonin näyttäessä tietä Kehitys johti jännitetasojen nousuun, vaihtosähkön käyttöön ja yhä suurempiin yksikkökokoihin Ensimmäinen tuulivoimala esiteltiin 1891 (Dane Puol la Cour) Tällöin tuulivoimalla ei ollut kuitenkaan jalansijaa sähköjärjestelmien kehityksessä Nykyisin asiat ovat toisin ja tämä aiheutta tarvatte kehittää uusia ratkaisuita hallita tuulivoiman yleistymisen aiheuttamia vaatimuksia sähköverkoille  ratkaisuita suunnitteluun ja verkon käyttöön Tuulivoiman aihauttamat tarpeet johtuvat pääasiassa käytetyn energianlähteen luonteenpiirteistä: tuulen nopeuden vaihtelut  tuulivoima ei saa vaarantaa sähköverkon pääasiallista tarkoitusta missään olosuhteessa (sähkönjakelu)

Department of Electrical Energy Engineering 3 31/03/2015 Tuulen teho Tuuli johtuu ilmamassojen välisistä lämpötilaeroista tuuli on globaali, alueellinen tai paikallinen ilmiö Tuulen nopeus vaihtelee jatkuvasti ajanhetken ja korkeuden funktiona maanpinnan muodot aiheuttavat myös turbulenssia Tuulen nopeuden vaihdellessa myös tuulen teho vaihtelee tämä voi vaikuttaa tuotetun sähkönlaatuun vaikutukset riippuvat käytetystä teknologiasta Tuulesta ei saada siirrettyä kaikkea energiaa voimalan roottoriin aiheuttaisi tuulen “pysähtymisen” roottorin lapojen pinnalle

Department of Electrical Energy Engineering 4 31/03/2015 Tehontuotanto Tuotanto alkaa, kun tuulen nopeus ylittää käynnistymisnopeuden Nimellisteho saavutetaan yleisesti noin m/s tuulella Voimala ajetaan alas tuulen nopeuden ylittäessä sammutusnopeuden m/s Tehoa säädetään lapakulmasäädöllä tai sakkaussäädöllä Huom! Tuulipuiston tehokäyrä ei vastaa voimaloiden yhteenlaskettua käyrää

Department of Electrical Energy Engineering 5 31/03/2015 Yksittäisten voimaloiden yhdistäminen Yksittäisten tuulivoimalayksiköiden ja yksittäisten tuulipuistojen yhdistämisellä suuremmiksi kokonaisuuksiksi on positiivisia vaikutuksia sähköverkkojen toimintaan ja sähkön laatuun perustuu suurempaan määrään erillisiä yksiköitä ja tuulipuistojen maantieteelliseen jakautumiseen puuskien vaikutus pienenee (tehonvaihtelu % n -1/2 )

Department of Electrical Energy Engineering 6 31/03/2015 Peruskysymyksiä tuulivoiman yleistymiseen Kuluttajan vaatimukset: CR1: kuluttajan liittymispisteen jännitetason pitää olla hyväksytyissä rajoissa CR2: tehoa pitää olla tarjolla kuluttajan sitä tarvitessa CR3: tarjolla olevan tehon tulee olla järkevän hintaista vs. “Tuulivoimalan vaatimukset” WP1: voimalan liittymispisteen jännitetason pitää olla pysyä sopivissa rajoissa WP2: tuotettu teho pitää pystyä syöttämään verkkoon joka tilanteessa WP3: verkon luotettavuus voimalan liittymispisteessä

Department of Electrical Energy Engineering 7 31/03/2015 Peruskysymyksiä tuulivoiman yleistymiseen CR1 ja WP1 U3 riippuvainen impedansseista Z1 ja Z3 sekä tehosta PD, kun U0 vakio ja tuulivoimalaa ei ole tuulivoimalan tullessa verkk

Department of Electrical Energy Engineering 8 31/03/2015 Peruskysymyksiä tuulivoiman yleistymiseen asd

Department of Electrical Energy Engineering 9 31/03/2015 Peruskysymyksiä tuulivoiman yleistymiseen asd

Department of Electrical Energy Engineering 10 31/03/2015 Historiaa ja nykytilaa asd

Department of Electrical Energy Engineering 11 31/03/2015 Historiaa ja nykytilaa asd