Väestöräjähdys n. 1750 - 1900 Syitä: Lämpimämpi ilmasto Parantunut hygienia Lääketieteen kehitys Tautien heikkeneminen * Euroopan väestö n. 3 - kertaistui
Ilmaston lämpeneminen: Ilmaston lämpeneminen alkoi 1700-luvun alussa, ”pieni jääkausi” alkoi olla ohi Satokausi piteni Satoluku kasvoi Hallayöt vähenivät, ja katovuodet tulivat harvinaisemmiksi * Myös maatalouden alkava koneellistuminen kasvatti satoja
Lääketieteen kehitys: Sairaaloita alettiin rakentaa, tosin kuolleisuus oli niissä korkea Ensimmäiset rokotteet, esim. isorokkorokote (Edward Jenner, 1796) Pastörointi (1864) ja elintarvikkeiden pilaantumisen tutkimus (Louis Pasteur) Robert Koch: Isorokko- ja kolerabakteerin löytyminen 1882-1883 Joseph Lister: Bakteerien ja infektioiden välinen yhteys 1860 – luvulla Leikkaussalihygienia ja antiseptiikka kehittyivät Martinus Beijerinck havaitsi virukset 1898, ja totesi niiden lisääntyvän soluissa.
Parantunut hygienia: Aluksi kasvavat kaupungit olivat pahoja tautipesäkkeitä! Viemärit ja vesijohdot vähensivät kuolleisuutta suolistosairauksiin Saippua ja kylpyamme ilmestyivät moneen kotiin => kirppujen ja täiden aiheuttamat taudit vähenivät
Tautien heikkeneminen: Viimeinen laajempi ruttoepidemia Euroopassa iski v. 1709 – 1710, mutta kuolleisuus ei ollut kovin suuri Ilmeisesti ihmisillä alkoi olla hyvä immuniteetti useita aikaisemmin tappavia tauteja vastaan Myös isorokkokuolleisuus laski (jo ennen rokotetta), yhä useampi jäi henkiin ja oli sille immuuni
Väestöräjähdyksen seurauksia: Euroopan väestö kasvoi rajusti: 1700: 120 milj. (ml. Venäjä) 1750: 140 ” 1800: 190 ” 1850: 290 ” 1900: 420 ” 1950 570 ” + n. 60 milj. ihmistä lähti siirtolaisiksi!!!
Seurauksia… Kaupungit kasvoivat 1800-luvun aikana rajusti: Lontoo n. 1,2 milj. => 7,2 milj. Pariisi n. 0,6 milj. => 2,7 milj. Berliini n. 0,2 milj. => 1,8 milj. Pietari n. 0,2 milj. => 1,6 milj. Aluksi aiheutui paljon sosiaalisia ongelmia ja kuolleisuutta! => Siirtolaisuus varaventtiilinä väestön paineelle