Pronssikausi ja varhainen metallikausi pohjanmaan ja Lapin pronssikausi

alueelliset jaot Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Kainuu lakeudet Kainuu Oulujärven vesistö kasvitieteellinen jako metsälappi tunturilappi hallinnollinen jako Kemin Lappi Tornion Lappi Inarin Lappi

alueelliset erityispiirteet jakautuu selvästi etelä- ja pohjoisosaan pyyntikulttuuri ei sedentäärejä asuinpaikkoja esineistö tasakantaiset nuolenkärjet keramiikka L ja IT-keramiikat Anttilan ja Kjelmøyn keramiikat hyvin niukasti metalliesineistöä varhainen raudankäsittely alueen eteläosassa

sisäinen kronologia melko yhtenäinen varhaismetallikausi keramiikan AMS-ajoituksilla erotetut vaiheet L- ja IT –vaihe (1900 calBC – 700/1 calBC) Anttila –vaihe (1000 calBC – 600 calBC) Kjelmøy –vaihe (700 calBC – 300 calAD) n. 20 pronssiesinettä löydetty rannansiirtymiskronologiaa voidaan käyttää Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla hautauksia tunnetaan pääosin pain Pohjanmaan rannikolta

hautaukset lapinraunioita tunnetaan koko Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueella mm. Raahen-Pattijoen alueelta tunnetaan n. 100 röykkiötä Kalajoen ja Tornion väliltä tunnetaan n. 250 röykkiötä pohjoisimmat Torniosta yleensä pieniä röykkiöitä Muhos Halosenniemi poikkeuksellinen varhaista tekstiilikeramiikka hyvin runsas kvartsiesineistö röykkiöitä jopa Vuolijoelta (sisämaasta) Suomussalmi Kukkosaari ajoitus ja konteksti epäselvä Kemijoen pohjoispuolelta ei tunneta toistaiseksi varhaismetallikautisia hautauksia

asuinpaikat vähemmän kohteita kuin kivikauden aikana merenranta-asuinpaikat asuinpaikkoja saattaa olla röykkiöiden tuntumassa kulttuurikerrokset epäselviä sisämaa-asuinpaikat kivikautisten asuinpaikkojen käyttö jatkuu varhaismetallikaudella kulttuurikerrokset sekaisin varhaismetallikautta vaikeaa erottaa kivikaudesta Lapissa myös puhtaita varhaismetallikautisia kohteita

asuinpaikkoja Suomussalmi Kalmosärkkä Muhos Hangaskangas Vaala (Säräisniemi) Nimisjärvi Kemijärvi Jatulinsaari Kemijärvi Neitilä 4 Kemijärvi Anttila Kajaani Äkälänniemi Rovaniemi Sierijärvi Inari Vuopaja Taivalkoski Lummelampi

asuinrakenteita Kemijärvi Jatulinsaari Tervola Törmävaara nelikulmainen kivikehä yhdeksän kuopannetta liesi ja paalunsijoja Tervola Törmävaara Euroopan laajimpia neoliittisia asuinpainannejärjestelmiä asutus mahdollisesti jatkuu vielä varhaismetallikaudelle saakka asuinpaikkojen määrä vähenee kivikauden lopulla rakenteita ei yleensä näkyvissä

metalliesineistöä Sodankylän Petkulan pronssimiekat kätkölöytö neljä skandinaavista pronssimiekkaa Inarin Lusmasaaren kätkö Seiman tyypin putkikirves neljä kaularengasta kolme rannerengasta yhteydet Varanginvuonolle Iisalmen Haapajärven miekka

metallinkäsittelyn jäljet pronssinvalannan alkaminen n. 1500 calBC pronssikäsittelypaikat valinmuottikeskittymä Suomussalmella talkki- ja vuolukivimuotit raudanvalmistuspaikat varhaisimmat tunnetut kohteet Kajaanista ja Rovaniemeltä

kiviesineistö tasakantaiset nuolenkärjet kvartsiesineistö reikäkirveet pohjoisen havumetsävyöhykkeen esinetyyppi keskittyy Suomessa maan pohjoiseen osaan piitä, kvartsiittia tai kvartsia Inarin Nellimin kätkölöytö käyttö alkaa jo kivikauden lopulla kvartsiesineistö jatkaa kivikauden perinnettä reikäkirveet rombikirveet käyräniskaiset kirveet teräväsärmäiset rombikirveet

keramiikka Lovozeron keramiikka Imitoitu tekstiilikeramiikka (IT) Kuolan Luujärven asuinpaikan mukaan tasapohjaisia, ei profiolointia n. 1800 – 700 calBC asbestisekoite niukka koristelu verkkokuvio, pieniä kuoppia ja kampaleimoja Imitoitu tekstiilikeramiikka (IT) Kemijärven Anttilan löytöjen mukaan n. 1800 – 600 calBC ”vohvelimainen” pintakäsittely ei varsinaista koristelua laajalla alueella Pohjois-Fennoskandiassa hyvin niukka aineisto

keramiikka tekstiilikeramiikka Anttilan keramiikka Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla mahdollisesti muodostaa Kainuussa oman alaryhmänsä asbesti/kvartsisekoite, vahvasti profiloidut seinämät, horisontaaliset piste- tai leimarivit, vertikaaliset pisterivit Suomussalmi Kalmosärkkä keskeinen kohde Anttilan keramiikka Kemijärven Anttilan mukaan levinneisyys Kainuussa ja Kemijoen vesistöalueella n. 1000 calBC – 600 calAD tasapohjainen, heikko niukasti profiloitu asbestisekoite, koristeena pisteet ja kampaleimat, ”kehystetty friisi”, vinot viivat horisontaaliset leveät uurteet

keramiikka Kjelmøyn keramiikka Kirkkoniemen Kjelmøyn asuinpaikan mukaan n. 700 calBC – 300 calAD laaja levinneisyysalue Pohjois-Skandinaviassa asbesti-, talkki- ja kiillesekoite ei voimakkaasti profiloituja astioita koristeena pistemäisiä kampaleimoja ja pieniä kuoppia terävät horisontaaliset uurteet