Journalistisia tekstilajeja Reportaasi ja artikkeli
REPORTAASI vie lukijan paikan päälle kokemaan saman kuin kirjoittaja tavoitteena on välittää lukijalle elämys näyttää paikan, tapahtumasarjan tai tunnelman pohjana on kirjoittajan kokemus voi sisältää sekä subjektiivisen että objektiivisen näkökulman
sota- ja matkareportaasit, erilaiset katastrofireportaasit haastattelut ja muut lähteet taustoittavat näkemystä lisäävät uskottavuutta ja objektiivisuutta, tuovat moniäänisyyttä ja tekevät tekstistä helposti omaksuttavan
Artikkeli merkitys on väljä: aikakauslehden, sanomalehden tai tietosanakirjan kirjoitus sanomalehdessä ovat tavallisia niin sanotut asiantuntija- artikkelit, esim. alakerta tai yliö on yleensä asiatyylinen, muttei niin tiukasti kuin uutinen kirjoittaja on kannanottoineen ja näkemyksineen läsnä, ei kuitenkaan minämuodossa
luo vaikutelman kirjoittajan asiantuntevuudesta journalistinen artikkeli rakentuu lähdeaineiston ja tietojen hankinnassa käytettyjen taustahaastatteluiden varaan kirjoittaja suodattaa tiedon oman ajattelunsa läpi mainitsemalla muita asiantuntijoita osoitetaan tietojen paikkansapitävyyttä ja yleispätevyyttä
Essee (lat. exagium punnita) ei ole määritelty kovin tarkasti tekstilajina voi olla melkein mikä tahansa teksti, joka ei edusta selkeästi mitään muuta tekstilajia näkökulman punnitsemista: esseessä on oltava ongelma, jota pohditaan eri näkökulmista on oltava puolueeton asennonvaihto: kirjoittajan on oltava välillä yhden näkökulman edustaja, välillä toisen jos kirjoittaja ei vaihda asentoa, tuloksena ei ole essee vaan mielipidekirjoitus (mielipidekirjoituksessa asiaa tarkastellaan vain yhdestä näkökulmasta)