Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala

Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline (medium of exchange): rahaa käytetään tavaroiden ostossa Pitkällä ajalla raha on neutraalia, eikä se vaikuta reaalisiin muuttujiin, kuten tuotanto ja työllisyys Rahamäärän muutokset heijastuvat pitkällä ajalla nimellisiin muuttujiin, kuten hintatasoon ja nimelliseen valuuttakurssiin Pitkällä ajalla inflaatio on rahataloudellinen ilmiö

Fig. 6.1 (a) Rahamäärän kasvu ja inflaatio 1975-2006 (% p.a.): nopea rahamäärän kasvu → nopea inflaatio

Raha ja hintataso Kvantiteettiyhtälö: MV = PY M = rahamäärä, V = rahan kiertonopeus Cambridgen yhtälö: M = kPY (6.1) Rahan kysyntä riippuu (on osuus) nimellisestä BKT:stä Suhde kvantiteettiteoriaan: jos k =1/V, niin yhtälöt ovat samat Jaetaan (6.1) P:llä: M/P= kY (6.2) Reaalisen rahan kysyntä riippuu (reaalisesta) tuotannosta Mitä tapahtuu kun M kasvaa? Reaalisen tekijät määräävät Y:n, k on vakio ja M kaksinkertaisuus → P kaksinkertaistuu

Rahamäärä ja inflaatio Zimbabwessa, 2000-2011 Fig. 6.2 Rahamäärä ja inflaatio Zimbabwessa, 2000-2011 in % per annum

Rahamäärä ja inflaatio Cambridgen yhtälö: M = kPY (6.1) Prosenttimuutoksia voidaan tarkastella ottamalla logaritmi ja derivoimalla ajan suhteen Yhtälöstä (6.1) saadaan (k on vakio): 𝑀 𝑀 = 𝑃 𝑃 + 𝑌 𝑌 Inflaatio: 𝑃 𝑃 ≡𝜋 jolloin saadaan 𝑀 𝑀 =𝜋+ 𝑌 𝑌 Ja 𝜋= 𝑀 𝑀 − 𝑌 𝑌 (6.4) Keskuspankki määrää pitkällä ajalla rahan tarjonnan (M) Rahan kysyntä riippuu tuotannosta

Rahamäärän kasvu ja inflaatio “Inflation is always and everywhere a monetary phenomenon in the sense that it is and can be produced only by a more rapid increase in the quantity of money than in output.” Milton Friedman Normaali talouskasvu vaatii rahamäärän kasvattamista taloudessa, jotta lisääntyneet liiketoiminnat voidaan kitkattomasti suorittaa Nopea rahan tarjonnan kasvu tarkoitta inflaatiota Kontrolloimalla rahamäärää keskuspankki kontrolloi inflaatiota pitkällä ajalla

Rahan kysyntä ei ole vakio Edellä on oletettu, että rahan kysyntä on vakio-osuus tuotannosta (k on vakio) On havaittu, että rahankiertonopeus laskee (perustuen kvantiteettiteorian) Tämä tarkoittaa, että Cambridgen yhtälössä k ei ole vakio Tällöin 𝜋= 𝑀 𝑀 − 𝑘 𝑘 − 𝑌 𝑌 Rahan kiertonopeuden laskeminen tarkoittaa, että k kasvaa: (𝑘 𝑘)> 0 Eli inflaatio on rahamäärä kasvu vähennettynä rahan kysynnän kasvu, kun muutoksen k:ssä huomioidaan

Rahamäärän kasvu ja inflaatio Teorian mukaan aikoina jolloin rahamäärän kasvu on nopeaa, myös inflaatio on nopeaa Kuvio 6.2 ja seuraava kuvio maat, joilla on korkea rahamäärä kasvu, ovat korkean inflaation maita Kuvio 6.1

USA:n rahamäärän kasvu ja inflaatio Lähde: Mankiw (2010)

Onko inflaatiopeikko nurkan takana? Nykyisen kriisin aikana EKP ja Fed ovat harjoittaneet ekspansiivista rahapolitiikkaa Osa ihmistä on väittänyt Fedin ja EKP:n rahapolitiikan johtavan nopeaan inflaatioon Aiheuttaako tämä inflaatiota? Seuraavat kuvat: Rahamäärän kasvu laajemmissa raha-aggregaateissa (M2) ei ole ollut kovin Inflaatiopeikko on tuskin nurkan takana, euroalueella on enemmänkin deflaation vaara

Rahamäärän (M2) kasvu USA:ssa

Euroalueella ei ole inflaatiohuolia, vaan vaara deflaatiosta

Valuuttakurssi Nimellinen valuuttakurssi on kahden eri rahayksikön suhteellinen hinta On kaksi tapaa ilmaista valuuttakursseja S = nimellinen valuuttakurssi, kotimaan valuutan hinta ulkomaan valuutassa Brittiläinen tapa S = 1,34: yksi euro (kotimaan valuutta) maksaa 1,34 dollaria (ulkomaan valuuttaa) S = $/€ Valuuttakurssin nouseminen tarkoittaa kotimaan valuutan (euron) vahvistumista

Nimellisen valuuttakurssin ilmaiseminen S = nimellinen valuuttakurssi, ulkomaan valuutan hinta kotimaan valuutassa Vanha eurooppalainen tapa S = 0,75: dollari (ulkomaan valuutta) maksaa 0,75 euroa S = €/$ Valuuttakurssin nouseminen tarkoittaa kotimaan valuutan heikkenemistä Kirjassa opitaan brittiläinen tapa; vanha eurooppalainen tapa on helppo omaksua, jos korvaa S:n termillä 1/S

Nimellisen valuuttakurssin ilmaiseminen Valuuttakurssin ilmaiseminen on ei ole aina helppoa Sopimuskysymys: mikä valuutta on perus- ja mikä hintavaluutta Interbank-markkinoilla ja (yleensä) lehdissä viitataan valuuttakursseihin siten, että ensimmäisenä on ”perusvaluutta” ja sitten ”hintavaluutta” EUR/USD on euron hinta dollareissa, eli S = $/€! USD/EUR on dollarin hinta euroissa, eli S = €/$!

Reaalinen valuuttakurssi Reaalinen valuuttakurssi: koti- ja ulkomaan hyödykkeiden suhteellinen hintataso samassa valuutassa Reaalinen valuuttakurssi (σ), kun hinnat ilmaistaan ulkomaan valuutassa, on 𝜎= 𝑆𝑃 𝑃 ∗ (6.6) 𝜎= $ € × € 𝑒𝑢𝑟𝑜𝑎𝑙𝑢𝑒𝑒𝑛 ℎ𝑦ö𝑑𝑦𝑘𝑒 $ 𝑈𝑆𝐴:𝑛 ℎ𝑦ö𝑑𝑦𝑘𝑒 = $ 𝑒𝑢𝑟𝑜𝑎𝑙𝑢𝑒𝑒𝑛 ℎ𝑦ö𝑑𝑦𝑘𝑒 $ 𝑈𝑆𝐴:𝑛 ℎ𝑦ö𝑑𝑦𝑘𝑒 Eli reaalinen valuuttakurssi = koti- ja ulkomaan hyödykkeiden hinta ulkomaan valuutassa Reaalisen valuuttakurssin vahvistuminen tarkoittaa (hinta)kilpailukyvyn heikkenemistä Kotimaan hyödykkeet tulevat kalliimmiksi suhteessa ulkomaahan

Reaalisen valuuttakurssin muutokset Yhtälön (6.6) avulla voidaan laskea reaalisen valuuttakurssin muutos (logaritmi + derivaatta): 𝝈 𝝈 = 𝑺 𝑺 + 𝑷 𝑷 − 𝑷 ∗ 𝑷 ∗ = 𝑺 𝑺 +𝝅− 𝝅 ∗ (6.7) Reaalinen valuuttakurssin muutokset määräytyvät nimellisen valuuttakurssin ja inflaatioeron perusteella Reaalinen valuuttakurssi voi vahvistua, 𝜎 𝜎 >0, kahdesta syystä Nimellinen valuuttakurssi vahvistuu: 𝑆 𝑆 >0 Kotimaan inflaatio on korkeampi kuin ulkomaan inflaatio: 𝜋> 𝜋 ∗

Efektiivinen valuuttakurssi Nimellinen efektiivinen valuuttakurssi: painotettu keskiarvo maan nimellisestä valuuttakurssista suhteessa muihin maihin 𝑆= ( 𝑆 1 ) 𝑊1 ( 𝑆 2 ) 𝑊2 … ( 𝑆 𝑛 ) 𝑊𝑛 𝑆 𝑖 on nimellinen valuuttakurssi suhteessa maahan i 𝑊𝑖 on maan i paino indeksissä, tyypillisesti heijastaa maan i kanssa käytävän kaupan (tuonnin ja viennin) osuutta Painojen summa on 1

Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi on 𝜎= ( 𝑆 1 𝑃 𝑃 1 ) 𝑊1 + ( 𝑆 2 𝑃 𝑃 2 ) 𝑊2 +… +( 𝑆 𝑛 𝑃 𝑃 𝑛 ) 𝑊𝑛 = 𝑆𝑃 𝑃 ∗ Jos P on kuluttajahintaindeksi, tämä on kuluttajahintaindeksiin perustuva reaalinen valuuttakurssi ”Consumer price index based real exchange rate” Toinen yleinen tapa määritellä reaalista (efektiivistä) valuuttakurssia on laskea se työkustannuksiin (ml. sivukulut) perustuen ”Unit labour cost based real exchange rate”

Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi Suomessa Palkkoihin perustuva RER on vahvistunut enemmän 2003-07: Suomen kilpailukyky parani 2007-12: Suomen kilpailukyky on heikentynyt

Vaihtosuhde (Ulkoinen) vaihtosuhde ((external) terms of trade) on yleensä kotimaan vientihintojen suhde tuontihintoihin jolloin vaihtosuhdeindeksin nouseminen on maan vaihtosuhteen paranemista Näin tuonnista täytyy maksaa vähemmän viennissä ilmaistuna Sisäinen vaihtosuhde (internal terms of trade) on suljetun sektorin hyödykkeiden (non-traded goods) ja avoimen sektorin hyödykkeinen (traded goods) hintojen suhde Suljettu sektori ei käy kansainvälistä kauppaa Avoin sektori käy kv. kauppa

Fig. 6.1 (b) Inflaatioero suhteessa Yhdysvaltoihin ja valuutan devalvoituminen suhteessa dollariin (% p. a.) Maiden, joiden inflaatio on ollut USA:ta nopeampaa, (nimellinen) valuuttakurssi on devalvoitunut.

Reaalinen valuuttakurssi pitkällä ajalla Jos nimellisen valuuttakurssin muutos vastaa inflaatioeroa ( 𝑆 𝑆 = 𝜋 ∗ −𝜋), niin reaalisen valuuttakurssin muutos on nolla Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että reaalisen valuuttakurssin muutos on pitkällä ajalla nolla, 𝜎 𝜎 =0, ja tällöin (6.7) redusoituu muotoon: 𝑆 𝑆 = 𝜋 ∗ −𝜋 Eli kotimaan nimellinen valuuttakurssi vahvistuu (heikkenee), jos ulkomainen inflaatio on kotimaata nopeampaa (hitaampaa)