Kylmä sota Euroopassa 1940 – 1960 – luvuilla: Sotilaallisten ja taloudellisten liittojen syntyminen Geneven henki Berliinin mellakat ja Unkarin kansannousu Berliinin kriisi ja muuri Tsekkoslovakian kansannousu

Berliinin saarto 1948 - 1949: Länsimaat uudistivat valuutan omalla vyöhykkeellään Berliinissä. Stalin vastusti tätä, koska se sitoi Länsi-Berliiniä tiiviimmin Länsi-Saksaan Samaan aikaan Berliinissä pidettiin kaupunginvaltuuston vaalit. Sosiaalidemokraatit eivät suostuneet yhteistyöhön kommunistien kanssa, mikä myös heikensi Stalinin valtaa Berliinissä => Stalin katkaisi kaikki kulkuyhteydet sekä sähkön ja kaasun jakelun Länsi-Berliiniin. => Länsimaat huolsivat Länsi-Berliinin ilmateitse 11 kk ajan ja Stalinin täytyi luopua saarrosta. Seuraus? Sodan riski kasvoi, uutta saartoa pidettiin myöhemmin mahdollisena Nato syntyi saarron loppupuolella puolustamaan Länsi-Eurooppaa Neuvostoliiton aggressioilta

Yhteistyö on voimaa: Molemmat supervallat alkoivat rakentaa ympärilleen taloudellista ja turvallisuuspoliittista leiriä Talous: SEV 1949 sosialistimaiden talousjärjestöksi. Tuotannon työnjako sosialistimaiden välille, keskinäinen taloudellinen riippuvuus Lännessä IMF ja maailmanpankki tukemaan talouksien elpymistä ja kommunismin torjumista Marshall avusta kehittyi OEEC (myöhemmin OECD 1961, Organization for Economic Co-Operation and Development ) talousyhteistyön välineeksi 1952 Euroopan Hiili- ja teräsyhteisö, EHTY aloitti Länsi-Euroopan yhdentymiskehityksen (L.Saksa, Ranska, Italia, BeNeLux - maat) Rooman sopimus 1957 => EEC (Euroopan talousyhteisö) Lisäksi EEC:n ulkopuolisilla mailla (Iso-Britannia , Norja, Tanska, Itävalta) oli oma järjestelmänsä EFTA (European free Trade Area), johon Suomikin liittyi erillisellä Finnefta – sopimuksella 1961

Yhteistyö… Turvallisuuspolitiikka: NATO 1949 Syynä Neuvostoliiton ydinpommiohjelma sekä Berliinin saarron kokemukset Sosialistimailla Varsovan liitto 1955, joka oli reaktio Länsi-Saksan NATO-jäsenyydelle ja Bundeswehrin luomiselle USA:lla lisäksi SEATO, CENTO ja ANZUS (Kaakkois-Aasia, Keski-Aasia, Australia+Uusi-Seelanti) Neuvostoliitolla taas YYA-sopimukset (mm. Vietnam) sekä sotilaallinen ja taloudellinen tuki (usein sissiliikkeille!). Myös Suomella oli YYA sopimus, mutta se ei ollut yhtä sitova, kuin kommunistimaiden tekemä

NATO:n perustamiskokous 1949

Saksan kysymys ja kylmän sodan kahtiajaon syveneminen: Saksan jako miehitysvyöhykkeisiin, puna-armeija jää Itä-Eurooppaan Kansandemokratioiden synty 1946-1949 USAn, Brittien ja Ranskan vyöhykkeiden yhdistäminen ja Rahauudistus Saksan länsivyöhykkeillä 1948 Berliinin saarto 1948 - 1949 Nato Perustetaan 1949 DDR (itä)1949 BRD (länsi) 1949 Länsi-Saksa NATO:n jäseneksi 1955 Varsovan liitto 1955 ( = Neuvostoliitto + Itä-Eurooppa)

Rautaesiripun tuolla puolen: Itä-Euroopassa siirtyminen sosialismiin ei tietenkään lopettanut ihmisten vapaudenkaipuuta Stalinin kuolema 1953 loi monelle toivoa paremmasta elämästä ja ankaran kommunismin höllentämisestä Itä-Euroopassa - Mellakat Itä-Berliinissä 1953 Puolan levottomuudet 1956 Unkarin kansannousu 1956 Berliinin muuri 1961 Tsekkoslovakian kriisi 1968

Itä-Berliini 1953 Kommunisti-hallinto korotti elintarvikkeiden hintoja, mikä nosti työläiset kapinaan Neuvostoliiton vastaus oli tyly, panssarivaunut lähetettiin jyräämään mieltään osoittavat siviilit

Geneven henki? Hrustsevin ja Eisenhowerin johtamien supervaltojen lähentyminen 1955 Taustalla Stalinin kuolema 1953 Aseistariisuntaneuvottelut 1954 ja 1955 Varsinaisissa huipputason neuvotteluissa 1955 ei sovittu mitään konkreettista Geneven henki näkyi Suomessakin! => Porkkalan palautus ja Suomen YK – jäsenyys sekä Pohjoismaiden neuvoston jäsenyys 1955

USA:n ulkoministeri Dulles ja presidentti Eisenhower Geneven konferenssissa 1955. US ehdotti jännityksen lieventämiseksi mm. molemmin-puolisia valvontalentoja, mutta NL ei suostunut

Unkari 1956: Puolassa oli kapinoitu 1956. Myös unkarilaiset odottivat voivansa parantaa elinolosuhteitaan osoittamalla mieltä Neuvostoliiton johtoon oli noussut Nikita Hrustsev, joka alkoi korostaa ”rauhanomaista rinnakkaineloa” sosialismin ja kapitalismin välillä Hrustsev oli myös tuominnut NKP:n 22. puoluekokouksessa Stalinin kauden julmuuden. Unkarissa pääministeriksi oli tullut uudistusmielinen ja kansallismielinen Imre Nagy. Syksyllä 1956 opiskelijat ja työläiset alkoivat lakkoilla ja osoittaa mieltään. Nagy osoitti merkkejä kompromissihalukkuudesta työläisten ja opiskelijoiden kanssa – vanhoillisten kommunistien kauhuksi

Ihmiset yrittivät rauhanomaisilla mielenilmauksilla saada taloudellisia ja poliittisia vapauksia. 23. lokakuuta 100 000 työläistä ja opiskelijaa marssi Budapestissa Koska Unkarin kommunistijohto ja Imre Nagy eivät tukahduttaneet kansan liikehdintää, Neuvostoliitto puuttui peliin Pian panssarit lähetettiin Budapestiin…

Kansannousun loppu: Imre Nagy sai neuvoteltua ankarien katutaistelujen jälkeen neuvostojoukkojen vetäytymisen 30.10. 4.11. neuvostojoukot kuitenkin hyökkäsivät ilmavoimien ja tykistön tuella uudelleen, ja Nagy pidätettiin. Janos Kadarista tuli Unkarin johtaja 31 vuodeksi. Nagy teloitettiin 1958 200 000 unkarilaista pakeni maasta. 5000 – 10 000 oli kuollut. Kymmeniä tuhansia pidätettiin.

Unkarin kansannousun opetukset: Hrustsev oli osoittanut, ettei hänkään salli lipsumista pois kommunistisesta leiristä Länsimaat eivät auttaneet unkarilaisia, koska samaan aikaan oli menossa Suezin kriisi ja toisaalta Neuvostoliittoa ei haluttu suoraan haastaa, varsinkaan Euroopassa Opittiin, että Hrustsevin aikainen ”suojasää” tai Geneven henki ei hönkäillyt Itä-Euroopassa, vaan koski ainoastaan supervaltojen suhteita Toisaalta Itä-Berliini ja Unkari osoittivat Neuvostoliiton läsnäolon ja vallan Itä-Euroopassa olevan pysyvä olotila

Berliinin kriisi 1961: Jo 1958 Hrustsev oli vaatinut Berliinin jaon lopettamista Berliinin muodostamista vapaakaupungiksi. Hän uhkasi uudella saarrolla Länsimaita Miksei länsi suostunut? Länsi-Saksa oli erityisen huolissaan Berliinin aseman muuttumisesta. Kun USA:n presidentiksi nousi 1961 nuori J.F.Kennedy, päätti Hrustsev hieman nostaa panoksia.

kriisi lähenee… Jo huhtikuussa 1961 Kennedy lähetti muistion puolustusministerille, ja kyseli USA:n sotilaallisesta valmiudesta mahdollisen kriisin puhjetessa Berliinissä Heinäkuun 24. päivä määrättiin USA:n sotilaallista voimaa lisättäväksi Euroopassa Elokuun lopulla USA:ssa mietittiin, miten saartoon vastattaisiin. Yksi vaihtoehto oli tehdä vastavetona saarto Neuvostoliittoa vastaan Turkin salmissa tai ”pohjoisilla vesialueilla” => Barentsin meri tai Itämeri?

Muuri elokuussa 1961: Itä-Saksasta muutti länteen ihmisiä jatkuvasti Länsi-Berliinin kautta. Erityisesti koulutetut ihmiset lähtivät paremman elämän toivossa länteen. Pysäyttääkseen jatkuvan muuton Neuvostoliitto rakensi muurin Länsi-Berliinin ympärille. Muuri 1961 - 1989 Tämä kiristi suurvaltasuhteet äärimmilleen, USA:n ja Neuvostoliiton tankit tähtäilivät toisiaan rajanylityspaikoilla Kennedyn ja Hrustsevin neuvotteluissa ei saatu ratkaisua aikaan.

Muurari muuraamassa Berliinin muuria – konepistoolilla varustettu sotilas vahtii, ettei muurari loikkaa länteen. Muuri tuli melko täydellisenä yllätyksenä kansalle, jopa perheenjäseniä joutui eroon toisistaan. 155 kilometriä pitkällä muurilla kuoli kylmän sodan aikana 263 pakoa yrittänyttä ihmistä

Tätä kansanarmeija sotilasta onnisti – hän loikkasi länteen vartiopaikaltaan yhdellä checkpointilla Kuuluisin rajanylityspaikka lienee Checkpoint Charlie

Tsekkoslovakian kriisi 1968: Myös Tsekkoslovakiassa haluttiin lisää vapautta. Politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa nähtiin alkuvuonna 1968 uudistuksia, joita on kutsuttu ”Prahan kevääksi” Tsekkoslovakian johtaja Dubceck halusi luoda ”ihmiskasvoisempaa sosialismia” Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev käski Dubceckia hillitsemään uudistusliikettä Kun näin ei tapahtunut, Neuvostoliitto komensi muut Varsovan liiton maat miehittämään Tsekkoslovakian

Tsekkoslovakian kriisi oli vähemmän verinen kuin Unkarin tapahtumat Täälläkin ihmiset yrittivät rauhanomaisesti osoittaa mieltään panssareita vastaan Neuvostojoukot saivat osakseen huutoja ja katkeria natsitervehdyksiä Vuosi 1968 avasi monen Länsi-Euroopan kommunistin silmät todellisuudelle. Suomessakin kommunistit jakautuivat kahtia, suurin osa tuomitsi Neuvostoliiton toimet