Sodan hinta Kuolleita 55 miljoonaa Haavoittuneita 35 miljoonaa

Esitys aiheesta: "Sodan hinta Kuolleita 55 miljoonaa Haavoittuneita 35 miljoonaa"— Esityksen transkriptio:

1 Euroopan yhteistyö ja turvallisuuspoliittiset kysymykset II MS:n jälkeen

2 Sodan hinta Kuolleita 55 miljoonaa Haavoittuneita 35 miljoonaa
Kadonneita miljoonaa juutalaisvainojen uhreja 5 – 6 miljoonaa yli 13 miljoonaa saksalaista muutti pois Neuvostoliiton valtaamilta alueilta

3 1. II MS:n perintö Liittoutuneiden suunnitelmat sodanjälkeisten olojen järjestämiseksi voitettuja on rangaistava Nürnberg : 12 kuolemaan tuomittua Suomessa ei kuolemantuomioita voittajien keskinäiset suhteet jako itään ja länteen

4 Suunnitelmien kehittyminen
jo sodan aikana länsivallat tekivät useita suunnitelmia Saksan asioiden järjestämisestä esim. Teheran -43 Jalta ja Potsdam: Mitä sovittiin? Jalta -45 Roosevelt, Churchill, Stalin Sovittiin Saksan jakamisesta neljään miehitysvyöhykkeeseen Stalin: suurvallat saavat tuoda hallintojärjestelmänsä valloitetuille alueille → Euroopan jako itään ja länteen Potsdam -45 Truman, Churchill (Clement Attlee), Stalin Jaltan päätös sinetöitiin: Saksan ja Itävallan jako, Euroopan jako

5 Saksan ja Itävallan jako

6 1946 Churchill: Rautaesirippu laskeutunut Itämeren Stettinistä Ardianmeren Triesteen

7 Rauhansopimukset Pariisi -45 Itävallan kanssa -55
Japaniin amerikkalaismiehitys -52 asti armeija kiellettiin

8 Yhdistyneet kansakunnat YK
perustettiin 1945 sodan voittajavaltioiden johdolla 192 jäsenmaata Periaatteet Rauhan ja turvallisuuden säilyttäminen Kansojen itsemääräämisoikeus Taloudellinen ja sosiaalinen tasa-arvo

9 Elimiä: Toimintaa: Tärkein elin turvallisuusneuvosto,
jossa 15 jäsenmaata kerrallaan, tärkeimmillä mailla veto-oikeus Yleiskokous avoin foorumi Järjestöä johtaa pääsihteeri apunaan sihteeristö Toimintaa: Rauhanturvajoukot edistävät turvallisuuspolitiikkaa Edistää kansainvälistä kehitysyhteistyötä Demokratisoinut kansainvälistä politiikkaa

10 2. Aluemuutoksia Neuvostoliiton alue kasvoi
oli vallannut Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan itäosat, jotka liitettiin NL:oo miehitysarmeija alueluovutuksia Suomelta, Tsekkoslovakialta, Romanialta, Saksalta Puolan länsiraja länteen päin: Oder-Neissen-linja länsiliittoutuneiden joukkoja Länsi-Saksaan

11 Saksan kysymys pohjana jako miehitysvyöhykkeisiin
Saksa riisuttiin aseista Sotateollisuus hävitettiin sotarikollisia rangaistiin demokratia palautettiin rauhansopimus jäi solmimatta miehitysvyöhykkeet jäivät pysyviksi

12 3. Kylmän sodan syntyvaiheet
Kylmä sota –käsite Poliittisia erimielisyyksiä mm. miehitysalueista Keski- ja Itä-Eurooppaan oli syntynyt valtatyhjiö, jonka täyttämisestä USA ja NL kilpailivat maailma jakautui kaksinapaiseen järjestelmään, jossa eri blokkien johdossa olivat USA ja Neuvostoliitto

13 Kansandemokratiat syntyvät
Neuvostoliiton valtaamista alueista neuvostotasavaltoja: kommunistihallinto myös muissa Itä-Euroopan maissa kommunistit ottivat vallan Kohti sosialismia: kollektivoinnit, teollisuuden valtiollistaminen puskurivyöhyke NL:n turvana kahdenkeskiset turvallisuussopimukset YYA Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto SEV 1949 Varsovan liitto 1955

14 KANSANDEMOKRATIA TOTALITARISMIA: valvontakoneisto yksi puolue vallassa ja vaaleissa ehdolla sanan- ja mielipiteen-vapauden rajoitukset suljetut rajat suunnitelmatalous sosialismi DEMOKRATIA vapaat vaalit monipuoluejärjestelmä vapaa lehdistö markkinatalous vapaa liikkuvuus

15 Lännen leiri lähtökohtana USA:n ulkopolitiikka: isolaation aika ohi!
Kennanin teoriat: NL pyrkii laajentamaan alueitaan ja lännen täytyy estää se kommunistisen järjestelmän tuhoamisella saadaan nitistettyä myös NL Trumanin oppi: USA taistelee kommunismia vastaan kaikkialla maailmassa USA:n puolustusmenot kasvoivat kommunistipuhdistukset

16 taloudellista apua liittolaisille
1947 Marshall-apuohjelma OEEC-maat Organization of European Economic Cooperation – myöhemmin OECD (läntisten markkinatalousmaiden yhteistyö- ja kehitysjärjestö) 1944: Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki Euroopan neuvosto -49

17 Sotilaallinen yhteistyö
pohjana Brysselin sopimus -48: apua sille, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi 1949 Pohjois-Atlantin liitto NATO ANZUS 1951: USA, Australia, Uusi-Seelanti SEATO Kaakkois-Aasian liitto CENTO Keski-idän puolustusliitto: Iso-Britannia, Turkki, Pakistan, Irak 1954 Länsi-Euroopan unioni WEU puolustus- ja poliittinen järjestö

18 Saksan jako -48 Länsi-Saksassa käyttöön D-markka: nopea talouskasvu
→ NL sulki maa- ja vesiliikenteen Länsi-Berliiniin, itään oma raha saarto kesti 11 kk, mutta oli tulokseton

19 Saksan liittotasavallan perustaminen 1949 (BRD)
liittokanslerina -63 asti kristillisdemokraattinen Konrad Adenauer miehitys loppui -52 mukaan NATO:on -55, oma armeija Saksan Demokraattinen Tasavalta 1949 (DDR) NL tunnusti itsenäisyyden -54 mukaan Varsovan liittoon -56, oma armeija kummankin Saksan perustuslaki oli tarkoitettu koko maan perustuslaiksi, eivät tunnustaneet kahta Saksaa Hallsteinin opin mukaan Saksan liittotasavalta ei solminut diplomaattisuhteita maiden kanssa, jotka tunnustivat DDR:n Poikkeus Neuvostoliitto

20 4. Kylmän sodan kriisejä Berliinin kriisi
Länsi-Berliini vauras, itä köyhä itäsaksalaisia siirtyi Berliinin kautta Länsi-Saksaan kesällä -61 NL:n Nikita Hrustsev vaati USA:ta luopumaan Länsi-Berliinistä  jännitys kiristyi, panssareita kadulla kesällä ja syksyllä itäsaksalaiset rakensivat Berliinin keskelle muurin muuri 4 m korkea, miinoitettu ”antifasistinen suojavalli” ei estänyt kokonaan pakoa länteen muurin yli loikanneita ammuttiin yli 200

21 Suezin kriisi sosialismi sai jalansijaa Afrikassa II MS:n jälkeen
Suezin kanava 1869 Brittien suojeluksessa 1888, puolueeton alue Israel itsenäistyi 1948 1952 Nasserin sotilasjuntta valtaan Egyptissä yhteistyötä kommunistimaiden kanssa länsi kieltäytyi tukemasta Assuanin padon rakentamista – NL tuki 1956 Nasser halusi kansallistaa Suezin kanavan britit ja ranskalaiset kanavan osakkeenomistajia – vastustusta Israel hyökkäsi Ranskan ja Iso-Britannian tuella Siinaille 1956 brittiläis-ranskalaiset joukot nousivat maihin Suezin kanavan suulla Port Saidissa ja pommittivat Egyptiä NL uhkasi ampua ydinohjuksilla Pariisia ja Lontoota USA vaati tulitaukoa Egyptin vedottua YK:n turvallisuusneuvostoon Israel vetäytyi Siinailta Siinaille YK:n rauhanturvajoukko valvomaan tulitaukoa ja Israelin laivojen vapautta

22 Kilpavarustelu kilpailu ydinaseista ja mannertenvälisistä ohjuksista
kauhun tasapaino tieto toisen tuhovoimasta estää sodan syttymisen sotia reuna-alueilla toista ei voi ahdistaa liikaa

23 Avaruuden valloitus NL: ensimmäinen miehittämätön avaruusalus 1957 satelliitti Sputnik -61 ensimmäinen miehitetty avaruuslento: Juri Gagarin -71 ensimmäinen telakoituminen ja vierailu avaruusasemalla USA: Apollo-ohjelma -69 ensimmäiset ihmiset kuussa 2003 Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento