Talouden näkymät kehyspäätösten jälkeen Markus Sovala Ylijohtaja, valtiovarainministeriö

VM:n kansantalousosaston ennuste  Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa.  Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuudennäkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta.  Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %  Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua.  Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun eritoten kone- ja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä.  Työmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän likimain tämän vuoden tasolla.  Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 % ja BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista.  Huolimatta viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä kansainvälisessä taloudessa ja parantuneista kotimaisen talouden näkymistä, ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat edelleen negatiiviseen suuntaan (esim. Ukrainan kriisi).

Maltillista kasvua odotettavissa

Kasvu on vientivetoista

Teollisuuden tuotanto edelleen alhainen

Yksityinen kulutus vaimeaa

Taloutemme ongelmat yhä ratkaisematta  Pitkä taantuma  Teollisuuden ja viennin rakennekriisi  Demografinen muutos ja julkisen talouden kestävyysongelma  Hallituksen kehysriihi ja rakenneohjelma tarjoavat osaratkaisun

Ruotsi tehnyt eroa Suomeen 2009Q2 jälkeen talous kasvanut SE +11% vs. FI +5% Bruttokansantuote valikoiduissa maissa

Takaisku on kohdistunut teollisuuteen

Työn tuottavuuden kehitys on historiallisen alhaista Bkt/tehdyt työtunnit, vuosikasvu, ln-%

Julkisten menojen BKT-osuus kasvanut jyrkästi ** 2008 arvio47,347,048,248,648,448,5.. Toteutunut47,449,256,155,855,256,658,1 Lähteet: Vakausohjelman tarkistus 2008, VM, Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Taloudellinen katsaus, VM.  Julkiset menot/BKT jo nyt korkeampi kuin vuodelle 2030 ennakoitu (54%, VM 2008).  Veroaste kohonnut suhteellisen vähän. Verotulot seuranneet lähinnä BKT:n heikkoa kehitystä.  Seurauksena iso vaje valtion ja kuntien taloudessa.

Demografinen muutos: yli 65-vuotiaita 0,9 milj. v ja vast. 1,5 milj. v

Julkisen talouden kestävyys ja hallituksen rakenneohjelma  Kestävyys = koko julkisen velan BKT-osuuden vakauttaminen (nyk. veroaste)  Kestävyysvaje = vahvistustarve/BKT  Arviot Suomelle: 2 – 8%/BKT  VM: arvio ennen kehysriiheä 4,7%  Keinot  Julkisen talouden välitön vahvistaminen  Työllisyysasteen kohottaminen (työurat)  Tuottavuus julkisissa palveluissa  Julkisen vallan tehtävät ja velvoitteet

Syksyn 2013 rakenneohjelma ja kestävyysvaje  Kuntatalouden tasapainottaminen v:een 2017  Kuntien omat toimet:-½%-yks.  Tehtävien ja velvoitteiden purku:-½%-yks.  Julkisten palvelujen tuottavuus ½ %/v:-1½%-yks.  Työurien pidentäminen 1½ v:-1½%-yks.  Rak. työttömyys ja tuotantopotentiaali:-1%-yks.  Yhteensä n. -5%-yks

Kehysriihen päätökset  Valtiontalouden sopeutustoimet v – 2018 yht. 2,3 mrd.€ (etupainotteisuus)  Menot n. -1,4 mrd.€,  Tulot n. +1 mrd.€  Kasvupaketti: n. 0,6 mrd.€ v  Rakennepoliittisen ohjelman edistämistoimet  Kuntatalouden tasapainotusohjelma  Työvoimapolitiikan tehostaminen tehostaminen

Julkinen talous tasapainottuu kehyskauden lopulla

Valtion velkaantuneisuuden kasvu pysähtyy

Julkisen talouden kestävyysvaje  Kehysriihen sopeutuspäätökset paransivat lähtötilannetta  Arvio kestävyysvajeesta nyt 3%/BKT (n. 6 mrd€)  Kestävyysongelma saadaan hallintaan toimeenpanemalla rakenneohjelman valmisteilla olevat päätökset  Eläkeuudistus: odote 62,4 v:een v mennessä  SOTE-uudistus: tuottavuuden kasvu julkisissa palveluissa 0,5%/v

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen kehitys Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä tehty arvio Tavoite 62,4 vuotta vuonna vuotiaan odotteen toteutunut kehitys Odote Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmassa