Yhteiskunnalliset ja poliittiset aatteet 1.4. konservatismi (PR101) 8.4. liberalismi (PR101) 9.4. sosialismi (HU106) 15.4. sosiaalidemokratia ja kommunismi (PR101) 16.4. fasismi ja kansallissosialismi (HU106) 29.4. uusliberalismi ja uuskonservatismi (HU106) oheislukemisto: V.I. Lenin, Valtio ja vallankumous (http://www.wuorikoski.fi/valtio%20ja%20vallankumous.pdf) tentti: ti 6.5. klo 14-16 (IT115)

sosiaalidemokratia ja kommunismi

vallankumouksellisuus = vanhan yhteiskunnan rakenteet tulee hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle revisionismi (reformismi) = sosialistiseen yhteiskuntaan voidaan päästä parlamentaarista tietä uudistusten myötä. Vanhan yhteiskunnan rakenteita ei tarvitse tuhota.

internationaalit 1. internationaali (1864-1876) Komintern (1919-1943) Kominform (1947-1956) 4. internationaali (1938-) sosialistinen internationaali (1956-)

Eduard Bernstein (1850-1932) muotoili revisionistisen opin vallankumousta ei tarvita sosialismin saavuttamiseksi pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin esittämällä tavalla keskiluokka ei ollut hävinnyt työläisten taloudellinen asema ei ollut heikentynyt kehitys ei ollut johtanut luokkien polarisoitumisen, vaan erilaisten luokkien eriytymisen tilanne tuli arvioida uudestaan tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen ammattiliittojen ja parlamentin kautta yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi tavoitteeksi yhteistyö liberaalien kanssa

Vladimir Iljits Lenin (1870-1924) Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja 1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja 1919 kommunistinen internationaali = Komintern kehitti Marxin teorioita eteenpäin konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen kritisoi voimakkaasti revisionisteja 1800-luvun lopun parantuneet olot näköharhaa revisionistit tehneet liian hätiköityjä johtopäätöksiä

imperialismiteoria kapitalismin korkein aste on imperialismi maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin maihin ja raaka-aineen tuottajamaihin koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä useampi ihminen joutuu proletariaattiin alikehittyneet alueet varaventtiilinä ylituotannolle imperialismi luo otolliset olosuhteet vallankumoukselle imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen ja valtion valtakoneisto asettautuu pääoman palvelukseen → pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden väliseksi Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena (1916)

parlamentarismi vs. vallankumous työläisten aseman paraneminen väliaikaista revisionismi heikensi proletariaatin vallankumousintoa ja teki työläisistä uskollisia kapitalistiselle valtiolla syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa porvareita kohtaan ja vieraantuu proletariaatista se alkaa vaatia itselleen proletariaatin johtopaikkoja länsimainen demokratia = porvarillinen demokratia vain proletariaatin diktatuuri voi kumota kapitalismin

vallankumous yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen kautta vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset valtarakenteet ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei ole vallankumouksesta vastavallankumous = vanhat rakenteet palautetaan vallankumous edellyttää oikeaa historiallista tilannetta tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen ristiriita kansan luokkatietoisuus kansa tärkein historian luoja, ”historian reaalinen subjekti” yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei ensisijainen työväenliikkeellä tulee olla johtaja: henkilöpalvonnan vaara

puolueteoria Vallankumouksen johdossa tulee olla kommunistinen puolue Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka jäsenet ovat kaadereita Puolueeseen pääsevät vain parhaat Puolue määrittää vallankumouksen ja sosialistisen yhteiskunnan suunnan

demokraattinen sentralismi valta neuvostoille! neuvostot ovat perustason päättäviä soluja tehtaissa ja armeijassa neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys puoluejohto on vastuussa puolueelle ja valtiovallan haltija on vastuussa kansalle kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan pohdittavaksi

maolaisuus Kiinan kommunistinen puolue 1921 Kommunistien johtajaksi 1920-luvun lopulla Mao Zedong (1893–1976) Vallankumouksen perusta maaseudulla Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta vastaan Pitkä marssi 1934–36 Jingxista Shaanxihin

1937 Japani hyökkäsi Kiinaan kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun japanilaisia vastaan 1949 Kiinan kansantasavalta; guomindang Formosaan Suuri harppaus 1958–1960 päätöksenteko ruohonjuuritasolle kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi kaupungit jaettiin kommuuneihin epäonnistui → palattiin takaisin Kulttuurivallankumous 1966–1976 johtajia tuli arvostella väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää johti sekasortoon; puna-armeija toimi kritiikin kärkenä; aseellisia yhteenottoja armeijan ja valtion viranomaisten välillä Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen

Sosialistinen realismi otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton kirjailijaliiton on konferenssissa esikuvana Maxim Gorki: Äiti (1907) taiteen tehtävä palvella sosialismia kansantajusta ja puoluekantaista työläisten elämän esittäminen ihailtavassa muodossa taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti taiteen tuli olla: realistista, optimistista, kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä, historiallista, sankarillista. kuvaamataiteessa lisäksi: monumentaalista, pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista 15

mallioopperat uudet vallankumoukselliset sisällöt ja ilmaisumuodot vanhojen pohjalle mallioopperat (8 kpl) Jiang Qing Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin vallankumouksellisiin teemoihin mallia myös amerikkalaisista musikaaleista

Maolaisuuden tunnusmerkit Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta Jatkuva luokkataistelu Kollektivismi ja anti-intellektualismi Imperialismin kaudella vallankumous syntyy kehitysmaissa 17

Maolaisuus kolmannessa maailmassa kolme suuntausta: liittoutumattomat: positiivinen suhtautuminen Kiinaan uuteen suuntaan kriittiset: Kiinan uusi johto pettureita Revolutionary Internationalist Movement (RIM) Loistava polku, Bangladeshin ja Nepalin maolaiset Albanian ympärille ryhmittyneet Latinalaisen Amerikan maiden kommunistisia puolueita 18

kansan sota esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan sisällissodasta avoimien taisteluiden välttäminen taistelut valitaan huolella, kun voitto on realistista pienet taisteluyksiköt (10-20 sotilasta) tukialueiden muodostaminen huollon turvaaminen oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen terrori 19

Loistava polku Sendero Luminoso Perun kommunistinen puolue aloitti aseellisen toiminnan 1980 1992 Abimael Guzman vangittiin → toiminta väheni perustettu 1960-luvun lopulla esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset sabotaasit, viranomaisten salamurhat, joukkomurhat → voimakasta vastustusta, suosio laski, kostotoimenpiteitä 2000-luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja poliiseja vastaan, huumekauppa 20

Juche Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia luoja Kim Il-Sung (1912-1994) Kim Jong-Il (1942-2011) Kim Jong-Un (1983/84-) Juchen perusperiaatteet: riippumattomuus politiikassa omavaraisuus taloudessa itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa on sovellettava luovaa menetelmää pääpaino on pantava ideologiaan Songun-politiikka (armeija ensin)

fasismi ja kansallissosialismi

fasismin edellytykset sosiaalinen liikkuvuus, jossa jotkut ryhmät tuntevat olevansa häviäjiä agraaritalous, joka ei ole integroitunut kansantalouteen taloudellinen kriisi, joka kohdistuu keskiluokkaan syvälliset muutokset kulttuurisissa arvoissa jyrkkä sukupolvien välinen kuilu hapuilevasta liberaalista politiikasta johtuva poliittinen kriisi hajanainen työväenluokka nöyryyttävä häviö sodassa

Benito Mussolini (1883-1945) syntyään Romagnasta; isä seppä ja ravintoloitsija, perhe sosialistinen 1904 Sveitsissä liittyi syndikalistiseen ryhmittymään (syndikalismi = sosialismin suuntaus, joka korostaa ammattiyhdistysten merkitystä, valta parlamentilta ammattiliitoille; korporatiivinen hallinto) ryhmittymä kehitteli korporatiivista hallintomallia Italialle 1912 Mussolini toimittajaksi Avanti!-lehteen korosti nationalismin merkitystä sosialismille kannatti Italian liittymistä sotaan → erotettiin lehdestä ja puolueesta Popolo d’Italian toimittajaksi

fasistipuolue 1919 Fasci di Combattimento rintamamiesten järjestö, vetosi sodan tulosten aiheuttamaan pettymykseen toimintamuotona väkivalta ja terrori 1919 Avanti!-lehden tuhopoltto Mustapaidat 1921 Partito Nazionale Fascista 35 edustajaa parlamenttiin 1922 700000 jäsentä 1922 Italian kaupunkien valtaus Mussolinin ja Victor Emmanuel II:n välinen sopimus: kuningasvalta säilyi ja Mussolinista pääministeriksi 1925 Mussolini diktaattoriksi 1926 parlamentti lakkautettiin

fasistien eri suuntaukset tiukan linjan fasistit (intransigentit) suhtautui negatiivisesti sosialismiin, liberalismiin, kirkkoon, monarkiaan kansalaisoikeuksien rajoittaminen, sensuuri, kotimaisten vastustajien karkotukset, kuolemantuomio fasistista kontrollia yhteiskuntaan syndikalistit Edmondo Rossoni nationalismi, tuotannon lisääminen syndikalistinen hallinto nationalistit Alfredo Rocco imperialistinen politiikka yhteiskunnan uudistaminen autoritaariseksi intellektuellit (Critica Fascista) fasistisen eliitin luominen ei voimaa vaan järkeä Edmondo Rossoni 1884-1965 Alfredo Rocco 1875-1935

fasistinen Italia parlamentti lakkautettiin poliittiset vastustajat eliminoitiin tai karkotettiin maaseudulle parlamentin tilalle fasistinen neuvosto jäsenet fasistipuolueesta, ammattiyhdistyksistä ja työnantajajärjestöistä maa jaettiin tuotantoalojen mukaisesti sektoreihin syndikalistinen hallintomalli Mussolinista diktaattori

fasismin oppi Giovanni Gentile (1875-1944) Uomo Fascista yhteiskuntakäsitys anti-individualistinen yksilöllä ei ole merkitystä valtion ulkopuolella yksilön tuli uhrautua valtion hyväksi ihanteena karu ja vakava elämä, jonka kruunasi sota vastusti demokratiaa demokratia häivytti erilaisuudet demokraattinen valta ei ole todellista, valta on näkymätöntä tuotantovoimat ja tuotantovälineet tuli asettaa valtion kontrolliin

Adolf Hitler (1889-1945) kotoisin Itävallasta 1919 Deutsche Arbeiterpartei 1920 Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei (NSDAP) 1921 Der Führer Sturm-Abteilungen (SA), Ernst Röhm (1887-1934), ruskeapaidat 1934 pitkien puukkojen yö 1923 kaappausyritys Münchenissä → vankilaan Mein Kampf

Kansallissosialismin synty syntyi Saksassa 1800-luvun lopussa vastareaktiona vallankumoukselliselle sosialismille sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannatus laajaa vanhan maataomistavan aatelin vastenmielisyys nousevaa teollisuuskapitalismia kohtaan tuottava pääoma (kotimainen) ja riistävä pääoma (kansainvälinen, juutalainen) nationalismi: työväestön tuli toimia isänmaan / oman kansan hyväksi 1896 National-Sozialen Verein

rasismi ideologia perustuu rotuun; yksilö ja yhteiskuntaryhmä alisteinen valtiolle, valtio alisteinen rodulle ihmisen historiallinen kehitys on samalla biologinen kehitys: olemassaolon taistelu, luonnon valinta vahvemman tulee hallita olemassaolon taistelu rotujen välistä opillinen perusta 1800-luvun rotuopeissa ja niiden populaariversioissa, jotka vapaasti muokattuja koskemaan arjalaisten ja juutalaisten välisiä eroja juutalaisten salaliitto rodunjalostus

Ahnenerbe Perustettiin 1935: Heinrich Himmler Tutkimuslaitos arjalaisen muinaisen alkuperän ja elämän tapan selvittämiseksi Tutkimusretkiä ympäri maailmaa: Bohuslän, Karjala, Kreikka, Tiibet … maataloussiirtokuntia

rasismi kohteena erityisesti juutalaiset juutalaiset olivat kaiken pahan syy rotujen jako: kulttuuria tuottava rotu: arjalaiset kulttuuria tukevat rodut kulttuuria tuhoava rotu: juutalaiset arjalaiset eivät ole identtinen saksalaisten kanssa, mutta germaaneissa säilynyt eniten arjalaista alkuelementtiä

taidekäsitys esikuvina: rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava antiikin kreikkalainen ja roomalainen taide: ei ollut juutalaisuuden saastuttamaa realismi: Hitlerin harjoittama taidesuunta; kansa ymmärsi rappiotaide (entartete Kunst) tuhottava museot, galleriat, kirjastot ja yksityiskodit puhdistettava takavarikoidut teokset myytiin ulkomaille taiteilijoita kiellettiin tekemästä rappiotaidetta → taiteilijat pakenivat ulkomaille tai joutuivat keskitysleirille (Theresienstadt) monumentaalisuus alastomuusihanne

germaaninen demokratia suurimmat viholliset ovat marxilaiset ja suurpääoma. Molempien vikana kansainvälisyys Sääty-yhteiskunta, jossa eri ammattiryhmät muodostavat säädyt parlamentaarinen demokratia on tie kohti kommunismia juutalaisten salaliitto maailman valloittamiseksi yleinen äänioikeus on hylättävä tilalle germaaninen demokratia kansan valitsema johtaja tekee kaikki päätökset vastuussa kansalle periaatteessa kansa voi kukistaa johtajan vääryyteen alistuva kansa ei ole kelvollinen olemaan olemassa ulkopolitiikassa keskeistä elintilan hankkiminen arjalaisille

Lebensborn perustettu 1935 tarkoituksena Saksan syntyvyyden kääntäminen nousuun ja eugenistisen politiikan toteuttaminen kannustaa saksalaisia, erityisesti SS:n jäseniä, hankkimaan lapsia auttaa rodullisesti hyvän perimän omaavia perheitä ja erityisesti tällaisten perheiden lapsia perustaa ensikoteja synnyttäville äideille sodan sytyttyä myös toimia ensikotina avioliiton ulkopuolella raskaaksi tulleille naisille, kun tulevan lapsen isä oli puhdasrotuinen arjalainen sotilas. Näin syntyneet lapset jätettiin usein adoptoitaviksi arjalaisiin perheisiin Saksassa 8000 lasta, Norjassa 8000 lasta, muualla vähemmän kyse ei ollut organisoidusta lasten tekemisestä

uusliberalismi ja uuskonservatismi

ideologioiden kuolema taloudellinen kasvu poistaa poliittiset vastakkainasettelut demokraattinen järjestelmä kuolettaa ideologiat; muodostuu yli-ideologia kauhun tasapaino lieventää ideologiat yhteiskuntatieteiden kehitys ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat, eivätkä ne enää aiheuta ideologisia ristiriitoja

liberalismin ja konservatismin kehitys negatiivinen vapauden määritys Thomas Hill Green: onko vapaus aina hyväksi? tietynlainen yhteiskunnallinen sääntely hyvästä konservatismi tukeutui valtioon valtio järjestyksen ylläpitäjä uudistuspyrkimyksiä vastaan muutokset ↔ arvot sosiaalikonservatismi: valtion on huolehdittava siitä, ettei synny suoranaista kurjuutta protektionismi

Keynesin talouspolitiikka John Maynard Keynes (1883-1948) General Theory (1936) englantilainen taloustieteilijä kahdenlaista rahaa: tuottavaa ja ei-tuottavaa taloudellisessa kriisissä valtion lisättävä tuottavaa pääomaa → eletään yli varojen säästettävä noususuhdanteen aikaan yhteiskunnan ylläpidettävä peruspalveluja: hyvinvointivaltio sosiaalisesti ankkuroitunut liberalismi vallitseva talouspoliittinen suunta 1960-luvun lopulle asti

uusliberalismi alettiin soveltaa 1970-luvun alussa taloudellinen ihminen (homo aeconomicus) perinteinen liberalismi: jokainen normaalisti kehittynyt aikuinen, jota ulkoiset lait, säädökset tai ennakkoluulot eivät pakota eivätkä ehkäise on pätevä kaikissa tilanteissa päättämään, mikä on parasta itselleen uusliberalismi lisäsi tähän: ihmisen kaikki päätökset perustuvat rationaaliseen laskelmaan

uusliberalismi Friedrich von Hayek (1899-1992) Milton Friedman (1911-2006) vastusti keynesiläistä talouspolitiikkaa kannatti perinteistä liberalismia taloudellisessa kriisissä kaikkien tulee säästää monetaristi: rahan määrä ratkaisee taloudellisen kriisin ja korkeasuhdanteen kulun ei ole kahden laista rahaa vahva yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat, vapaakauppa valtion tehtävä on luoda ja vaalia sellaista järjestelmää, joka takaa uusliberaalit taloudelliset oikeudet ja vapaudet valtion ei tule puuttua markkinoiden toimintaan yhteiskunnallisen sosiaalituen purkaminen

uusliberalismi valtion on suosittava vahvaa yksityisomistuksen suojaa, laillisuusperiaatetta ja vapaiden markkinoiden instituutioita liiketoiminnan ja suuryritysten vapaus yksityisyritteliäisyys ja yrittäjähenkisyys tuottavat innovaatioita ja vaurautta tavoitteena jatkuva taloudellinen kasvu, joka koituu kaikkien hyväksi keskeinen tavoite omaisuuden yksityistäminen kilpailun edistäminen yhteiskunnan asettamia rajoitteita poistamalla epäluulo demokraattista päätöksentekoa kohtaan 43

uusliberalismi uusliberalistista politiikkaa harjoitettu Chilessä 1973 vallankaappauksen jälkeen Isossa Britanniassa (Margaret Thatcher) ja Yhdysvalloissa (Ronald Reagan ja muut republikaanit) valtiollisten ja kunnallisten menojen leikkaaminen yhteiskunnallisten palvelujen yksityistäminen tietyt yhteiskunnan elimet hyväksyttäviä: armeija, poliisi, tuomioistuimet 44

anarkokapitalismi kapitalistiset instituutiot välttämättömiä yksilön vapauden edellytyksinä vapauden mahdollistavat instituutiot: yksityisyrittäjyys, yksityisomistus, vapaaehtoisuus, vapaat markkinat ihmisen toimintaa ohjaavat luonnonoikeudelliset periaatteet ultra-anarkistit täysin kielteinen asenne valtiota kohtaan kaikki yhteiskunnassa järjestettävä yksityisesti ihmistä ei saa pakottaa mihinkään David Friedman (1945-) minimalistit jonkinasteista valtiota tarvitaan takaamaan yksilön vapaus Robert Nozick (1938-2002)

uuskonservatismi amerikkalainen ilmiö, republikaanien ideologia Irving Kristol (1920-2009) samat taloudelliset periaatteet kuin uusliberaaleilla valtio uuskonservatiivisten uudistusten toimeenpanija verojen leikkaaminen, jolla stimuloidaan taloudellista kasvua taloudellinen kasvu ensisijainen suhteessa demokratiaan sosiaaliset palvelut eivät kuulu valtion tehtäviin

myytit ihmiset tarvitsevat myyttejä: uskonto, kansakunta uskonto keskeinen osa uuskonservatiivien ajatusmaailmaa voimakas kristinuskoon pohjautuva moralismi (kouluopetus, kirkon ja valtion suhde, moraalittomuuden vastustus) myytti suuresta ja voimakkaasta isänmaasta motivoidaan suuren sotavoiman tarve uuskonservatiivisen ulkopolitiikan keskeiset teemat (Kristol): patriotismi on luonnollinen ja terve asenne maailman hallituksen vastustaminen valtiomiehen tulee kyetä erottamaan ystävät vihollisista

kansallinen intressi ei mikään maantieteellinen termi pienellä kansalla kansallisen intressin rajat valtion rajat → puolustuksellinen ulkopolitiikka isolla kansakunnalla isot intressit → ulkopolitiikka aktiivista ideologisen valtion intressit ideologisia Yhdysvalloilla länsimaisen demokratian ideologia → puolustaa sitä kaikkialla mailmassa

luentokertaus ti 6.5. klo 14-16 (IT115) luennot + oheiskirjallisuus Machiavelli: Ruhtinas Lenin: Valtio ja vallankumous kolme esseekysymystä yksi pakollinen – edellyttää oheiskirjallisuutta kahdesta muusta valitaan toinen