Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Klassisssa mekaniikassa määritellään liikemäärä pkl näin:
ENERGiA JA iLMASTONMUUTOS
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
Vuorovaikutus.
Tarinaa tähtitieteen tiimoilta
Maapallo – ihmisen koti
Avaruusfysiikka Tutkimuskohteet Suurienergiaiset hiukkaset Aurinko
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
3 TYÖ MUUTTAA MEKAANISTA ENERGIAA
Olomuodosta toiseen.
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Mitä fysiikka on? Fysiikka (< muinaiskreikaksi φύσις, fysis eli luonto) Esim. mitä on salama ? tiede joka tutki ainetta, energiaa ja luonnon lakeja opettaa.
Dynamiikkaa Newtonin lait Kitkavoima Keskipakovoima , ympyräliike
Massa ja paino.
OLOMUODON MUUTOKSET KUMPI SULAA HELPOMMIN, JÄÄ VAI TINA?
Haasteellinen vuorovesi-ilmiö
Massa m ja paino G.
– GISEL-hanke 1 Lomakekysely oppilaille fysiikan opiskelusta Kalle Juuti Jari Lavonen Opettajankoulutuslaitos.
UUSIUTUVAT ENERGIANLÄHTEET
Energia Kineettine ja potentiaalienergia? Energy… …on kykyä saada kappaleet liikkeelle.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta
Miten abstraktin ilmiön kuvaaminen animaation avulla vaikuttaa fysiikan oppimiseen alakoulussa? Kandidaatin tutkielma.
Veden kiertokulku.
Maailmankaikkeuden rakenne
Vuorovesi.
LUMA-viikko Kuitinmäen koulussa LUMA-viikon aiheita Lumaviikolla tehtiin demoja fysiikkaan ja kemiaan liittyen, toiminnallisia matematiikan.
1 Kehittämishanke, Simulaatioista reaalimaailmaan ja takaisin Akaan, Valkeakosken ja Urjalan perusopetuksen yhteinen oppimisympäristöhanke. Tavoitteena.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
FYSIIKAN JA KEMIAN OPS 2016 Vuosiluokat 7-9. Mikä muuttuu? (FYKE 7-9) Pääpaino kvalitatiivisella/makroskooppisella tasolla Sisältöjen jäsentäminen ja.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
7. Lämpö laajentaa Lämpötila on fysiikan perussuure, joka kuvaa kuinka kuuma aine tai kappale on Lämpötilan tunnus on T (tai t) Lämpötilan perusyksikkö.
Fysiikassa kaikkia aineellisia olioita sanotaan kappaleiksi Kappaleita voivat olla.
Aurinkokunta on vain pieni osa maailmankaikkeutta Kun katsotaan tähtiin, ei katsota tulevaisuuteen vaan kauas menneisyyteen. Taivaankappaleiden väliset.
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Fysiikka, 1ov KSTO *Tarkoituksena on tuoda esille, että fysiikka on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin.
Maan kierto auringon ympäri
AURINKOKUNTA.
12. Ilmakehä, Maan suojamuuri
Aurinkokunta Aurinko on Aurinkokunnan keskus, jota kaikki kappaleet kiertävät Siihen kuuluu mm. kahdeksan planeettaa, kymmenittäin kuita ja plutoideja.
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Vuorovesi ja aaltoenergia
Kulutus ja jätehuolto.
Länsiharjun koulu 4a.
Tähtitiede Sisältö: Tähtitieteen historia
Fyysikan historiaa.
Olomuodosta toiseen.
Keplerin lait -tähtihavaintoihin perustuvia yleisiä päätelmiä
19. Liikettä vastustavat voimat
1 Termodynaaminen systeemi
Vesi Yleistä Astel-sivusto Aiheita: veden ominaisuudet, vesi liuottimena, veden puhdistaminen, luonnonvesien tutkiminen Vesijalanjälki -testi Vesikoulu.
Mekaniikan peruslait (Newtonin lait)
FY2 kertaus
Maailmankaikkeuden ja aineen rakenne sekä perusvuorovaikutukset
Energi, energiformer, energikällor
LÄMPÖ Miksi tiskivesi tuntuu kädessä lämpöiseltä?
Maapallon veden jakautuminen:
Tiivistelmä 6. Paine ja noste
Lämpö energiamuotona Lämpövoimakone muuttaa lämmön mekaaniseksi energiaksi. Lämpövoimakoneita: lämpövoimalaitokset, auton polttomoottori. Energian huononeminen.
- hyvä esimerkki fysiikan malleista
2 Paine.
Millainen on kemian mikromaailma
Veden kiertokulku.
Animaatiot ja simulaatiot matemaattisten aineiden opetuksessa
Vuorovaikutus.
Mars-planeetan olosuhteiden kehitys
”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret Heikki Sipilä
Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista
KEMIA 1osp Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko.
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta