Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015 Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö THL Mihin perusturva riittää? –seminaari 27.2.2015 Eduskunta

Perusturvan riittävyyden arviointi on lakisääteinen tehtävä STM:n on teetettävä perusturvan riittävyyden arviointi joka neljäs vuosi vuonna 2010 voimaantulleen lain mukaisesti. Erikseen asetettava riippumaton asiantuntijaryhmä toteuttaa arvioinnin. Perusturvan tason tulee mahdollistaa sosiaalisesti hyväksyttävä elintaso, joka ei poikkea liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta (sosiaalihuollon periaatekomitea 1971) Kysymys siitä, milloin elintaso poikkeaa liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta, on ennen kaikkea arvovalinta. Siihen ei voida yksinomaan tutkimuksen avulla vastata. Lakisääteinen arvioinnin tarkoitus tuottaa analyyttista tietoa tätä kysymystä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

THL kutsui koolle perusturvan riittävyyden II arviointiryhmän Pasi Moisio, puheenjohtaja, tutkimusprofessori, THL Mikko Niemelä, varapuheenjohtaja, professori, Turun yliopisto Elina Ahola, tutkija, Kela Teemu Hänninen, päämatemaatikko, Kela Olli Kärkkäinen, tutkija, eduskunnan sisäinen tietopalvelu Kirsi-Marja Lehtelä, erikoissuunnittelija, THL Anna-Riitta Lehtinen, projektisuunnittelija, Kuluttajatutkimuskeskus, HY Susanna Mukkila, tutkija, THL Suvi Ritola, erityisasiantuntija, Eläketurvakeskus Jussi Tervola, tutkija, Kela Veli-Matti Törmälehto, erikoistutkija, Tilastokeskus Heikki Viitamäki, erikoistutkija, VATT Arviointiryhmän pysyvät asiantuntijat: Ilari Keso, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö Mauri Kotamäki, finanssisihteeri, valtionvarainministeriö 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Arviointiryhmän toimeksianto Kansaneläkeindeksistä annettuun lain 4 a § Arvioinnissa tulee ottaa huomioon Kelan etuudet ja toimeentulotuki sekä arvioitava kyseisiä etuuksia saavien kotitalouksien toimeentuloon oleellisesti vaikuttavia muita tekijöitä. Arviointi kattaa yksittäisten etuuksien ohella perustoimeentuloon vaikuttavien tekijöiden kokonaisuuden. (HE 108/2010 vp.) Arvioinnissa on tarkasteltava myös perusturvan muutosten vaikutuksia tulonjakoon, työnteon kannustavuuteen ja työmarkkinoiden toimivuuteen. (StVM 29/2010 vp.)

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä Mitä perusturva on? Perustuslain 19. pykälässä säädetään jokaiselle oikeus perusturvaan. Perusturva turvaa toimeentulon: työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen aikana. Perusturvaa täydentävät asumisen tuet ja toimeentulotuki. Toimeksiannon mukaisesti 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyttä tutkittiin usealla menetelmällä (1) Kotitalouksien tulojen kokonaisuutta tarkasteltiin neljällä eri kotitaloustyypillä, 10 eri elämäntilanteessa, ajanjaksolla 2011-2015. Kotitalouksien tuloja tarkasteltiin ennen ja jälkeen asumismenojen, neljällä eri asumiskustannustasolla. Kotitalouksien tulojen riittävyyttä arvioitiin suhteessa kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin, hintojen ja palkkojen kehitykseen, väestön näkemyksiin riittävyydestä sekä kansainvälisesti vertaillen. Jatkuu seuraavassa diassa 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyttä tutkittiin usealla menetelmällä (2) Arvioitiin myös perusturvan ja verotuksen muutosten vaikutukset tulonjakoon ja työnteon kannustavuuteen. Laskelmat tuotettiin Tilastokeskuksen ja Kelan tutkimusosaston kehittämällä uudella SISU-mikrosimulointimallilla. Lisäksi tilastoaineistolla tarkasteltiin etuuksien päällekkäisyyttä ja kohdentumista tuloluokkiin, perusturvan varassa olevien määrää ja köyhyysriskiä. 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Keskeiset etuusmuutokset vuosina 2011-2015 Takuueläke tuli voimaan vuonna 2011. Työttömyysturvan tasoa korotettiin 100 €/kk ja toimeentulotuen perusosaan tehtiin tasokorotus 6 % vuonna 2012. Työttömyysturvan sovitteluun tuli suojaosuus ja opintolainaa korotettiin 100 € vuonna 2014. Asumistuen kokonaisuudistus, asumistuen ansiotulojen suojaosuus, lapsilisiä leikattiin 8 % vuonna 2015. Perusturvan taso on useimmissa elämäntilanteissa ja perhemuodoissa reaalisesti kasvanut, keskimäärin 9 %. 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Tasokorotuksilla korjataan etuuksien jälkeen jäämistä Lähde: Tilastokeskus / omat laskelmat 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden kehitykseen vaikuttavat hinnat ja palkat Lähes kaikki etuudet ovat indeksisidonnaisia. Kansaneläkeindeksi riippuu hintojen kehityksestä. 2015 indeksitarkistus tehtiin leikattuna. Vuokrat nousseet palkkoja ja etuuksia nopeammin. Katso seuraava dia  26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä Vuodesta 2011 vuokrat nousseet omaa tahtiaan, hinnat ja palkat seuranneet toisiaan Lähde: Tilastokeskus / omat laskelmat 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä Perusturvalla yksinasuvan tulotaso alle puolet keskipalkkaisen tulotasosta Perusturvaetuuden, kuten työttömyysturvan, lisäksi kotitalous saa usein asumistukea, perhe-etuuksia ja toimeentulotukea. Vuokralla asuvat perusturvataloudet ovat lähes poikkeuksetta laskennallisesti oikeutettuja toimeentulotukeen (pois lukien eläkeläistaloudet). Yksin vuokralla asuvan perusturvan saajan tulotaso on 43 % keskipalkkaisen tulotasosta. Tulotaso on lähentynyt keskipalkkaisen tulotasoa noin 4 prosenttiyksikköä vuodesta 2011. Katso seuraava dia  26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä Perusturvalla olevien ja pienipalkkaisten tulotaso lähentynyt keskipalkkaisia Oletukset: yksin keskisuuressa kaupungissa vuokralla asuva, tulotaso ennen asumiskustannuksia Lähde: SISU-malli /omat laskelmat 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Riittääkö perusturva välttämättömiin menoihin? Viitebudjetti kuvaa paljonko arvioidaan rahaa tarvittavan kohtuullisen minimin mukaisen kulutustason saavuttamiseksi. Viitebudjetti ilman asumismenojen yksinasuvalle vuonna 2014: 675 €/kk, eläkeläiselle 605 €/kk. Vuonna 2014 perusturva kattoi noin 71 % yksinasuvan viitebudjetista, takuueläke 102 %. Vuonna 2011 perusturva kattoi noin 63 % yksinasuvan viitebudjetista, takuueläke 101 %. Katso seuraava dia  26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Yksinasuvan perusturva kattaa noin kaksi kolmannesta viitebudjetista Lähde: Lehtinen & Aalto / omat laskelmat 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan taso verrattuna väestön käsitykseen riittävästä ja kansainvälisesti 2014 kyselyn mukaan yhden aikuisen ruokakunta tarvitsee rahaa elääkseen verojen ja asumiskustannusten jälkeen keskimäärin 720 euroa kuukaudessa. Työttömän, sairauspäivär. ja opiskelevan kotitalouden tulot kattoivat 66 %, takuueläkkeellä olevan 85 %, tästä. Perusturvan taso on lähentynyt väestön riittäväksi katsomaa vuodesta 2010, jolloin ed. luvut 62 % ja 72 %. Suomen vähimmäisturvan taso on länsieurooppalaista keskitasoa (~Ruotsi, Saksa) Mutta asumiskustannusten jälkeen tarkasteltuna Suomen suhteellinen sijoitus vähimmäisturvan tasossa alenee.

Noin neljännesmiljoona suomalaista kokonaan perusturvan varassa Henkilön katsotaan olevan kokonaan perusturvan varassa, jos talouden tuloista yli 90 % vuodessa muodostuu perusturvaetuuksista. 4,3 % väestöstä, 231 000 henkilöä (vuonna 2013). Puolet heistä on alle 30-vuotiaita, yli 65-vuotiaita on alle 5 %. Perusturvan varassa olevia määrä on kasvanut 26 000 henkilöllä vuosina 2011-2013. Katso seuraava dia  26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Kokonaan perusturvalla olevissa talouksissa asuu enimmäkseen nuoria Lähde: Tilastokeskus, tulonjaon kokonaistilasto 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutukset simuloituina Vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön vaikutuksia tutkittiin mikrosimuloinnin avulla. Lainsäädännön muutokset ovat pienentäneet tuloeroja sekä Gini-kertoimella että pienituloisuusasteella (suhteellisella köyhyysriskillä) mitattuna. Suurin vaikutus on ollut vuoden 2012 muutoksilla, muun muassa työttömyyspäivärahojen ja toimeentulotuen perusosan tasokorotuksella. Katso seuraava dia  26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Lainsäädännön muutosten tulonjakovaikutukset Lähde: SISU-malli / omat laskelmat 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä Yhteenveto Perusturvan taso on kohentunut mutta edelleen matala Perusturvan taso on parantunut tällä vaalikaudella niin reaalisesti kuin suhteessa keskipalkkaisiin. Suurin yksittäinen selittäjä on vuoden 2012 perusturvakorotuksella. Perusturvan taso jää kuitenkin edelleen alle kohtuullisen minimikulutuksen vaatiman tulotason, samoin kuin väestön mielipiteen riittävästä euromäärästä elämiseen. Kokonaan perusturvan varassa on noin neljännesmiljoona suomalaista ja heidän määränsä on kasvanut. 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä

Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä Lisätietoja Lähde: Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 1/2015. 117 sivua. Helsinki 2015. ISBN 978-952-302-418-2 (painettu), ISBN 978-952-302-419-9 (verkkojulkaisu). Pasi Moisio tutkimusprofessori, arviointiryhmän puheenjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh. 029 524 7228 etunimi.sukunimi@thl.fi 26.2.2015 Perusturvan riittävyyden II arviointiryhmä