Pellon vesitalouden optimointi tilatasolla, PVO

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
ProAgria Maaseutukeskusten Liitto - PS Lohkotietopankki - esimerkkituloksia viljelyvuodelta
Advertisements

Kestävän metsätalouden kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Maatiaiskasvit kansallisina suojelukohteina Suomessa
Anneli Ketonen Länsi-Suomen lääninhallitus Maakuntakirjastokokous Seinäjoki
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Salaojituksen kunnossapito
SUOMEN KULTTUURIRAHASTON KIRJATALKOOT SKR. Kirjatalkoot -Suomen Kulttuurirahaston kaikkien aikojen suurin tukihanke, johon Svenska litteratursällskapet.
EKL/ /1 Salaojateknikoiden neuvottelupäivät SALAOJITUKSEN INVESTOINTITUKI Hyvinkää Esko Leinonen Maa- ja metsätalousministeriö.
KIVIMÄEN MOOTTORIRADAT -HANKE-
Sadanta ja ravinnevirtaukset Itämereen
Maanparannus ja ympäristö Tarto
Hulevesien hallinta Kuopion Saaristo-kaupungissa, EU-hanke
MAANMITTAUSLAITOS - TIETOA MAASTA 2007 Tilusjärjestelyjen näkymät Suomessa Maanmittauslaitos, keskushallinto tilusjärjestelyprosessi Heikki Seppänen.
Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry
Pari piirua osuustoiminnan suuntaan Pellervon päivä Pääjohtaja Reijo Karhinen.
Tikkurilan Palloseura
TIETOVERKOISSA TOIMIVA KIRKKO Ajankohtaista kirkon tietohallinnosta Kirkon hallintovirkamiehet ry Seinäjoki Aimo Karjalainen tietohallintojohtaja.
Salaojitus Etelä-Savossa hankkeen toiminta 2006 Tilakohtainen peltokartoitus Salaojanäytös Ympäristökoulutukset.
Salaojakastelu tuulivoimalla
Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo
Active wetlands Active wetlands •Maatalous on merkittävä typpi- ja fosforikuormittaja Itämeren alueella •Kosteikot ovat tunnustettu.
Peltosalaojituksen suunnittelu
Energiavuosi Energiavuosi 2008 tiedotustilaisuus Energiateollisuus ry.
Aikataulu Esisuunnitteluvaihe Kevät 2005 •-projektin menestymisen mahdollisuuksien arvioiminen •-esisuunnitelman tekeminen Asettamisvaihe Toukokuu.
Suomen Jääkiekkoliitto / Jukka Kostiainen1 Sarjapalaveri II-div. Itä-Suomi ja III-div. Savo-Karjala Vesileppis, Leppävirta
Luomutilan mahdollisuudet omavaraiseen rehuvalkuaisen tuotantoon
Menetelmä lapsiperheiden liikunta- ja ravitsemusohjaukseen
 Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista suomalaisten ulottuville.  Tämä on suomalainen sivusto,
1 Apteekkien ansiokehitys 10/08-10/09 ilman tulospalkkioita Työaika vähintään 34 t/vko.
Ympärysaine Välittömästi salaojaputken ympärille työn aikana asennettava tai etukäteen asennettu materiaali Ympärysaineen tehtävät (neljä pääryhmää) suodatintehtävä.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014
Koe; koeavain 1001 Koeala 1 Koeala 2 Koeala 3 Koeala 4 Koemetsikkö 1 (koemetsikköavain ) Koeala 5 Koeala 6 Koeala 7 Koeala 8 Koemetsikkö 2 (koemetsikköavain.
AGCO-yhtymä Valtra on osa AGCO-yhtymää, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden valmistaja. AGCOn liikevaihto on 6,8 miljardia dollaria.
Hydrologiset mittaukset
mmm S I P O O N K A L A S T U S A L U E SUOMEN RANNIKON KALASTUKSENVALVOJAT ry J o u k o S w a n s t r ö m.
KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu 4, Jyväskylä TOIMIVAT TYÖMARKKINAT – OSAAJIA JA TYÖPAIKKOJA KESKI-SUOMEEN Rantasipi Laajavuori
ESPOON KESKUS METROPOLISSA Espoon kuntalaiskuuleminen Cay Sevón Kuntajakoselvittäjä.
Seinäjoki kisa A Tuomari: Tytti Lintenhofer ALO 12kyl, 4pys Kyl:
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Lohjan kaupungin työhyvinvointikysely 2008 Lehdistötilaisuus
1 Peltoenergia Kainuussa EU-osarahoitteinen kehittämishanke ─ ─ Elina Virkkunen MTT SOTKAMO Elina Virkkunen.
Nuorisoalan kehittäjä Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Eksponentiaalinen kasvaminen ja väheneminen
Maitotaito PIENEN VAUVAN PÄIVÄ Maitotaito.
Salaojakone- ja ympärysainetutkimus
Ympäristötukien valvonta 2007 Maija Kyrö MMM / Tukiyksikkö.
2 2 Markkinatilanne  Raakamaito –Tuotanto noussut hieman Euroopassa. Suomessa lasku tasaantunut. Hinnat laskeneet muutamissa maissa alle tuotantokustannusten.
Kurikan kaupunginkirjasto Kurikka – Jurva kuntaliitos
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Seminaari Suomen ympäristökeskuksen Auditorio Helsinki Elina Nikkola, MMM.
AKL:n 40. Autokauppiaspäivät AKL/Pentti Rantala 1 AKL:n 40. Autokauppiaspäivät Hilton Helsinki Kalastajatorppa Tiedotustilaisuus Autokauppa.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
TKK:n auditointi kirjaston näkökulmasta Ari Muhonen Tampere.
Peda-forum –päivät Opetuksen kehittäminen Helsingin yliopiston strategia Opetuksen ja opintojen kehittämisohjelma.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
1 Työvoiman työssäolo 2009 Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2009 aineisto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009
Eloperäinen lannoitus ja ympäristökorvaus
Uudenkaupungin lukiosta valmistuneiden ylioppilaiden SIJOITTUMISTIETOJA Opinto-ohjaaja Mirja Niiranen Uudenkaupungin lukio
MTK:n tuki-infot Kevät 2015
Kiviainesten oton yhteensovittaminen luonnon- ja kulttuuriympäristöihin Kainuussa Kainuun POSKI II -projekti.
Kaikki hyöty irti viljavuusanalyysistä.
Active Wetlands Maatalouden ravinnekuormitus ja kosteikkovaikutukset kohdealueilla; mallintaminen (WP3) Jari Koskiaho(1, Markku Puustinen(1, Kauko Koikkalainen(2,
Viljat.
Hiilipäästöjen vähentämisen mahdollisuudet koulutilan kasvintuotannossa Tuomo Virta.
Salaojituskokemuksia
Erittäin tiivistynyt savimaa
Pellon käytön optimointi Työkalu viljelysuunnittelun apuna
Esityksen transkriptio:

Pellon vesitalouden optimointi tilatasolla, PVO 5.5.2008 Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Osallistuvat organisaatiot

Budjetti ja kesto Kokonaisbudjetti 590 000 € Salaojituksen tutkimusyhd. 240 000 € MMM 230 000 € Osallistuvat organisaatiot 120 000 € Kesto 2006-2008 jatkoaika 2009 seurantaa pyritään jatkamaan

Tutkimuksen tavoitteet on selvittää eri salaojitusmenetelmien vaikutuksia maan vesitalouteen ja satoon vaikutuksia ravinnehuuhtoumiin kestoikä ja taloudellisuus.

Osakokonaisuudet Uusien koekenttien perustaminen Uusien tilakohtaisten seurantakohteiden perustaminen, VN:n asetus 322/2006 Vanhojen koekenttien kokemusten kokoaminen Tilakohtaisten kokemusten kartoitus erilaisista salaojitusratkaisuista

1. Uudet koekentät Nummela, Jokioinen 8 ha, aitosavi, salaojitettu –50-luvulla 4 lohkoa, joista kaksi täyd.ojitetaan –08 a) ohut suodatinkangas ympärysaineena b) soraa ympärysaineena Gårdskulla, Siuntio 2 lohkoa, 5,5 ja 4,5 ha pinta- ja salaojavaluntavesien määrää ja laatua

Jokioinen, Nummelan koekenttä

Jokioinen, mittauskoppi, 27.8.2007

Jokioinen, mittausjärjestelyt, 6.3.2007

Jokioinen, vesimittari, 21.11.2007

Jokioinen, pintavaluntakeräily, 17.4.2007

Jokioinen, pintavaluntakeräilly, 23.5.2007

Jokioinen, kauraa, alue A, 25.7.2007

Nummela, sadanta ja salaojavalunta

Nummela, kokonaisfosfori

Nummela, liukoinen fosfori

Nummela, kokonaistyppi

Nummela, kiintoaine

Gårdskulla 2 lohkoa, 5,5 ja 4,5 ha savi kaltevuus 1 ja 5 % syysvehnä Koejärjestelyt vesimittarit ja kokooma- näytteenotto betonikaivoissa dataloggeri aurinkokennot 19

Gårdskulla Mitataan jatkuvana sade pinta- ja salaojavalunta pohjavedenpinnan korkeus fosfori, typpi ja kiintoaine kokoomanäytteestä Lisäksi roudan syvyys, lumen syvyys ja vesipitoisuus sadon määrää maaperätutkimukset 20

Gårdskulla, Alue 1, 12.3.2008 21

Gårdskulla, Alue 1, lumi, 5.3.2008 22

Gårdskulla, mittauskaivo, aurinkokenno, 25.10.2007 23

Gårdskulla, mittauskaivo, 25.10.2007 24

Gårdskulla, pintavaluntakeräily, Alue 1, 23.10.2007 25

2. Uudet tilakohtaiset seurantakohteet nykyisistä laatuvaatimuksesta poikkeavat 8 tilaa, ojittaneet 2006-07 seurataan muutoksia kuivatustilassa maan rakenteessa

3. Vanhat koekentät, 1908-1949 ojaetäisyys, ojasyvyys, ympärysaine, routa 1950-1960 ojaetäisyys, ojasyvyys, turvemaat, myyräojitus, raudan saostus, avo-ojat/salaojat 1970-2008 maan tiivistyminen, ravinnehuuhtoumat kuivatuksen tehostaminen, toimintahäiriöt ympärysaine

Eri salaojitusmenetelmien pitkäaikaisvaikutukset Jokioisissa tutkitaan vanhojen koekenttien maan rakennetta ja vedenjohtavuutta, Gradutyö, HY Ruotsissa 1948-70 laajaa koekenttätoimintaa - salaojasyvyyden ja ojavälin vaikutukset satoon 28

4. Tilakohtaisten kokemusten kartoitus Köyliön Vanhakartano Satakunnassa 140 ha, vihannesviljelyä käytetty eri salaojitusmenetelmiä Muut kohteet Lill-Nägels Kirkkonummella hakkeen käyttö tiivistyneen maan muutosten Sotkamon koekenttä Mtt:n kenttä eri ojitusmenetelmien vaikutusta satoon

Seuraavaksi Seurantamittaukset jatkuvat Jokioisten ja Gårdskullan koekentillä Täydennysojitukset tehdään kahdella menetelmällä Jokioisiin Köyliön Vanhakartanon vanhojen ojitusten kunto selvitetään Väliraportti valmistuu syksyllä 2008