Valtatie 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Vt 4 Jyväskylä-Oulu-Kemi
Advertisements

Toimintaympäristö
Sijoitusrahastomarkkinan trendejä Finanssialan Keskusliitto Markku Savikko.
Tiedotustilaisuus Rakennustoimisto Pohjola Oy •Vuonna 1989 perustettu perheyritys •Toiminta-alue Pirkanmaa ja Etelä-Suomi •Liikevaihto n. 35,5.
Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste
Valtatien 4 Oulu – Kemi yhteysvälin kehittäminen
Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät
Seminaari Seinäjoki–Kaskinen -radan parantamisen perusteista
VUOKATTI Pekka Mäntynen Pohjois-Pohjanmaan matkailutoimikunnan puheenjohtaja Oulun lentoaseman päällikkö.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti VELI-PEKKA PÄIVÄNEN.
MAKO TOIMEENPANOSUUNNITELMATYÖ JA TOIMINTAMALLI Tiina Harjunpää.
ESKO kalatalousryhmän tukimahdollisuudet. Suomen kalatalousryhmät  Perustettiin 2009  7 ryhmää  €/vuosi  Rahoittavat yhteishankkeita 
Click to edit Master title style Testing Finnvera Oyj Liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liikennejärjestelmä- suunnitelma Aiesopimuksen julkistaminen Johtaja Juha Sammallahti.
Alueelliset Paras - seminaarit Asko Peltola PARAS-uudistus – uhka vai mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle?
NELIÖT KOHDALLEEN KESTÄVÄSTI KAUPAN TAVOITTEITA TUKIEN?
M. Vanhasen II hallituksen ohjelma 4.3. Alueiden kehittäminen Aluepolitiikan painotukset ovat elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima, palvelut.
Liikennehankkeet hallituskaudella 2012–2015
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
HÄTÄKESKUSLAITOS TÄNÄÄN
LogiCity Tuomas Mikkola Turun Seudun Kehittämiskeskus
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2014 Elinkeino- ja liiketoiminta 4 % Perusrahoitus 67 % Muu täydentävä rahoitus 9 % Ulkomainen rahoitus 3 % Suomen Akatemia 12 %
Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon.
V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen.
Liikenteen kehitysnäkymiä
Suomen kartta.
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? EN HURUDAN METROPOLSTAD? Helsingin valtuusto / Helsingfors fullmäktige Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä.
Maatalous, maaseutuyrittäminen rahavirrat 2008 ja 2007 Pohjois-Savo Jari Kauhanen MTK- Pohjois-Savo.
Väestönmuutos , maakunnittain
Presidentti Tarja Halosen aikakausi KESKI-POHJANMAALLA.
Vipuvoimaa EU:lta Hankeinfo Mikkelissä Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitto.
Suomalaisten yli sata kilometriä pitkien matkojen suuntautuminen.
Maaseuturahasto Satakunnassa
TEN-T rahoitus nelostien kehittämisessä
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
Valtatien 5 merkitys Pohjois-Savolle ja Suomelle
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Tekesin organisaatio, verkosto ja budjetti. Tekes DM Kasvu- yritykset Nuoret yritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot.
Valtatien 4 kehittäminen Keski-Suomen alueella
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Helsinki Anu Perttunen.
Nelostieseminaarin loppusanat Eduskunta Samuli Pohjamo Maakuntahallituksen puheenjohtaja.
Kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin Etelä-Savossa 2013, aluejako ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Lähde: Tilastokeskus Kokonaisnettomuutto sisältää sekä.
Energiavuosi 2014 Sähkö Energiateollisuus ry.
Itä-Suomen EAKR-SKOM NSPA – Pohjoisen harvaan asuttujen alueiden politiikkalinjaukset Satu Vehreävesa ohjelmapäällikkö, Pohjois-Savo.
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
Erilaiset alueet – erilainen hyvinvointi? Ilkka Mella TEM/ AKY Alueet ja hyvinvointi - seminaari.
Aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus/Tuotannon ja työllisyyden aluetilit
SÖKÖ II 2007 – 2011 Loppuseminaari Uudenmaan ELY-keskus Apulaisjohtaja Rolf Nyström.
2009 Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus © Kansalaisareena 2010.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013
Pohjois-Savon ELY-keskus Euroopan kalatalousrahasto Pohjois-Savossa Tuleva ohjelmakausi Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
Ympäristösi parhaat tekijät Niiralan asemakaavamuutos, liikenne- ennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto Sito Oy.
1805MATKAILU KLUSTERI ROVANIEM L E N TOLIIKENT I MERKI Y S T EE N Aluetaloudelliset vaikutukset.
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Innovaatio-ohjelmat
KESKI-SUOMEN LIIKENNEFOORUMI 2017
Mitä pohjoisessa pitäisi nyt tehdä?
Lapin liikenne ja tulevaisuuden näkymät
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
Matkailuyrityksen tämän hetken haasteet ja menestys-tekijät Lapissa
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Maaseuturahasto vuosi 2018
Outokumpu – Tornion tehtaat ja Kemin kaivos
KULTTUURIN KUNTAKUVA JA TULEVAISUUS Kuntaliitto
Kotikadut turvallisiksi
Esityksen transkriptio:

Valtatie 4 kehittäminen Oulu-Kemi 10-2014

SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullihallitus, muokattu AiRRport-konsepti / Eero Lunden Architecture 1/3

Barentsin ja Pohjoisen hankkeita Tuulivoima 33,924 mrd € Öljy ja kaasu 26,226 mrd € Liikenneinfrastruktuuri 24,774 mrd € Kaivosteollisuus 20,542 mrd € Ydinvoima 12,000 mrd € Vesivoima 7,260 mrd € Pertinteinen teollisuus 7,043 mrd € Julkiset 4,394 mrd € Matkailu 3,361 mrd € Sähköverkko 2,150 mrd € Kauppa 1,355 mrd € Bioenergia 0,958 mrd € Yhteensä 143,987 mrd € Suomalaisten yritysten pitäisi olla mukana tarjoamassa palveluita, urakoita jne.

Barentsin ja Pohjoisen hankkeita Norjan Veidnesiin jätti-investointi Öljyterminaaliin 12 Mrd € “…is scheduled to come on stream in 2018”. Kaivoshankkeita vireillä mm. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa Kalaa 1 Mt/vuosi, tulevaisuu- dessa 4 Mt/vuosi rekoilla Suomen läpi LAP ELY, Jaakko Ylinampa 8.4.2017

Lapin Kansa 1.10.2014 Lapin Kansa 6.9.2014

Euroopan Unionin pohjoisin merkittävä talousalue Perämerenkaari on Pohjois-Skandinavian merkittävin teollisuuden, logistiikan, kaupan ja osaamisen keskus Vahvuutena luonnonvarat ja niiden jalostus, kasvava väestö sekä korkea koulutustaso Investoinnit alueelle tuovat tarpeen liikenneinfra-struktuurin kehittämiselle Alueellisen ja globaalin talouden muutosten haasteet elinkeinoelämälle ja infralle 6 Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Botnian käytävä on Pohjois-Euroopan liikenteellinen selkäranka Osa Euroopan laajuista TEN-T ydinverkkoa, toteutus 2030 mennessä Muodostuu Pohjanmaan radasta ja valtatiestä 4 Suomen puolella Vaikutusalueella 3 milj. asukasta 70 % Suomen tuotannon arvonlisäyksestä syntyy alueella Vahvat kytkennät Perämeren vientisatamiin, rajanylitys-paikkoihin sekä lentoasemiin Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Valtatie 4 Oulu-Kemi osana Suomi-käytävää Tornio Kemi Oulu Periaatepäätös Suomi-käytävän saattamiseksi TEN-T-tasoon v. 2030 mennessä Tärkein pohjois-etelä-suuntainen tieyhteys Valtasuoni pitkämatkaiselle tavara- ja henkilöliikenteelle Nelostien kehittäminen tukee pohjoisen suurhankkeiden toteuttamista sekä matkailun kehittämistä Nelostien liikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat merkittäviä kilpailukykytekijöitä koko Suomelle 4 Jyväskylä Heinola Helsinki 8 Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Valtatie 4 - Oulun vilkkain ’katu’ Kaupunkirakenteen tärkein tie Liikennemäärät maan huippua KVL (autoa/vrk) 2013: 50000, 2030: 68000 liikenteen kasvu 2,5% /vuosi (2009-2013) Ruuhkat ja häiriöt laaja-alaisia – paljon onnettomuuksia – Oulujoen ylitys pullonkaula Kolmannet kaistat joen yli välttämättömät Eritasoliittymien kehittäminen mahdollistaa nopean joukkoliikenteen toimintaedellytykset nelostiellä Tien kehittäminen edellytys maankäytön ja liikenteen toimivalle yhteistyölle – Oulu elää vt 4:n suuntaisesti On edullisempaa kehittää nelostietä kuin laajentaa muuta katuverkkoa – kaupungilla merkittävä vastuu kustannuksista Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Tavoitetila 2030 valtatielle 4 Oulu-Kemi Ii - Maksniemi 60 km, KVL 2030: 8 000 - 11 100 Keskikaiteellinen jatkuva ohituskaistatie, 100 km/h, tasoliittymissä 80 km/h, telematiikka, eritasoliittymiä ja kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä Oulu – Ii 33 km, KVL 2030: 12 200 - 35 000 Haukiputaan eteläpuolella 4-kaistainen moottoritie ja pohjoispuolella keskikaiteellinen jatkuva ohituskaistatie, Iin kohdalle ohikulkutie, 100 km/h, telematiikka, eritasoliittymät Oulun kohta 29 km, KVL 2030: 20 100 - 68 100 4- ja osin 6-kaistainen moottoritie, 80-100 km/h, telematiikka, eritasoliittymät, nopea joukkoliikenne Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Kiireellisimmät toimenpiteet valtatielle 4 Oulu-Kemi, yhteensä 147 M€(* Oulun kohta 29 km, 59 M€ (kaupungin osuus 20 M€) Haukiputaan kohta 33 km Moottoritie 17 M€ Moottoriväylä 13 M€ Ohituskaistatie 60 km Ii-Kuivaniemi 27 M€ Kuivaniemi-Maksniemi 31 M€ *) Maku 135, 2010=100 Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi

Kiitos 12 Valtatien 4 kehittäminen Oulu-Kemi