Imperativy
● Vokální kmen ve slabém stupni střídání používá pouze tvar imperativu 2. os. sg.: saavu / älä saavu ● Vokální kmen v silném stupni střídání používají všechny ostatní tvary imperativu: saapu-kaa / älkää saapu-ko (2. os. pl.)
Kromě 2. os. se imperativ vyskytuje i v osobách dalších: v 1. os. pl. saapu-kaa-mme / älkäämme saapu-ko v 3. os. sg. saapu-ko-on / älköön saapu-ko v 3. os. pl. saapu-ko-ot / älkööt saapu-ko
1. os. pl. (např. menkäämme!) se v mluvené finštině téměř nepoužívá. Místo ní se spíše užije pasivum: Mennään!
Vytvořte imperativy následujících sloves: antaa (anna-, anta-) kuulla (kuule-, kuul-) syödä (syö-) haluta (halua-, halut-) tarvita (tarvitse-, tarvit-) rohjeta (rohkene-, rohjet-)
Úplný přehled imperativů PREESENS AKTIIVI (sinä) rohkene / älä rohkene (hän) rohjetkoon / älköön rohjetko (me) rohjetkaamme / älkäämme rohjetko (te) rohjetkaa / älkää rohjetko (he) rohjetkoot / älkööt rohjetko PREESENS PASSIIVI rohjettakoon / älköön rohjettako
PERFEKTI AKTIIVI (sinä) ole rohjennut / älä ole rohjennut (hän) olkoon rohjennut / älköön olko rohjennut (me) olkaamme rohjenneet / älkäämme olko rohjenneet (te) olkaa rohjenneet / älkää olko rohjenneet (he) olkoot rohjenneet / älkööt olko rohjenneet PERFEKTI PASSIIVI olkoon rohjettu / älköön olko rohjettu