1 ILMASTONMUUTOS NYT Ilmastovastaava Leo Stranius Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena -seminaari

2 Hyviä ja huonoja uutisia

3

4 Huonoja uutisia Päästöt lisääntyvät nopeammin kuin pahimmissa ennusteissakaan on arvioitu. Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Korallit ja Amazonian sademetsä häviävät sekä jäätiköt sulavat, miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Ilmaston lämpeneminen uhkaa riistätyä palautekytkentöjen seurauksena käsistä. Nykyiset poliittiset toimet eivät riitä.

5 Hyviä uutisia Aikaa päästövähennyksille on vielä joitakin vuosia. Tarvittava teknologia on olemassa. Päästöjen vähentäminen on halpaa verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehdä. Ihmiset ovat valmiita muutokseen.

6 Esityksen sisältö IPCC: Globaalit päästövähennystarpeet Euroopan ja Suomen ilmasto muuttuu nopeiten Kansainväliset neuvottelut, EU:n ilmastopolitiikka sekä kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Muutos on mahdollinen: –Mitä minä ja vapaa sivistystyö voivat tehdä? Yhteenveto

7 Pienikin lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia Source: VNK julkaisuja 13/2008: Kahden asteen ilmastotavoite - mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää

8 IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuosina Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: 50 – 85 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä. IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

9 IPCC:n neljäs arviointiraportti Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa prosenttia vuoteen 2050 mennessä!

10 Päästöt kasvavat nopeammin kuin pahimmatkaan ennusteet 50-year constant growth rates to 2050 B1 1.1%, A1B 1.7%, A2 1.8% A1FI 2.4% Observed % Raupach et al. 2007: Canadell et al. 2007, PNAS

11 Pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin

12 Alueellinen lämpeneminen vuoteen 2050 mennessä (IPCC)

13 Luvassa lämpenevää Maapallon lämpeneminen on ilmastonmuutoksen myötä voimakkainta pohjoisilla manneralueilla. –Maailman lämpötila noussut 0,8 astetta –Eurooppa lämmennyt asteen Lämpenemisestä kärsivät Euroopassa eniten rannikot, vuoristot, Välimeren seutu ja pohjoiset alueet Arktisten alueiden jään ja vuoristojen jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt. Pohjois-Euroopassa sateet lisääntyvät, kun taas Välimeren alue saattaa muuttua autiomaaksi. Lähde: Impacts of Europe's changing climate indicator-based assessment ( ):

14 Suomen ilmasto muuttu Sateet lisääntyvät talvella Kesistä tulee aiempaa aurinkoisempia ja kuivempia Talvet lämpenevät 4-6 ja kesät 2-4 astetta vuoteen mennessä. –Ennusteet perustuvat oletukseen, että maapallon keskilämpötila ei nouse kahta astetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna. Lähde: VTT: Kahden asteen ilmastotavoite – mitä riskejä vältetään, miten paljon päästöjä tulee vähentää ( ):

15 Kioton jälkeiset kansainväliset neuvottelut etenevät Balilta Kööpenhaminaan

16 Balin ilmastokokous Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 Lisäksi neuvottelupaketissa mukana –Teknologian siirto –Metsäkadon hillitseminen –Sopeutumisrahasto

17 Poznanin ilmastokokous Työohjelma vuodelle 2009 Siirtyminen täyteen neuvottelumoodiin Sopeutumisrahasto Yhdysvallat mukaan: Obama lupaa 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä.

18 EU:n ilmastopolitiikka

19 EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin Energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla

20 Komission ilmasto- ja energiapaketti Päästövähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): –Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta –Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta Suomen osuus: -16% Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta –Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä –Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)

21 Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

22 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut -80%! -95%! -30%!

23 Sähkönkulutus kasvaa? Kansallinen strategia: Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä: –Perusskenaario: 103 TWh –Politiikkaskenaario: 98 TWh –Tällä hetkellä sähkönkulutus 90,3 TWh Todellisuus: Koko maan sähkön kulutus putosi tammi-kesäkuussa 2008 lähes kaksi ja puoli prosenttia. –Metsäteollisuus käytti sähköä yli kuusi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Lähde: Tilastokeskus

24 Mitä Suomen pitäisi tehdä? 30 prosentin kotimaiset päästövähennystoimet Energiatehokkuuden parantamien 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä Ilmastolaki vuosittaisista 5 prosentin päästövähennyksistä Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen –Tuulivoiman ja biokaasun lisäksi myös puulle ja auringolle syöttötariffi mahdollisimman pian Windfall-maksun käyttöönotto Turpeen energiakäytöstä luopuminen

25 Muutos on mahdollinen

26 Muutos on mahdollinen 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. (SK) 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. (HS) Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. (SK) Suomalaiset hyväksyvät ilmastonmuutosta ehkäisevät toimet. Enemmistö on valmis EU:n yksipuolisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. (e2) –Lähteet: HS , SK , Ajatuspaja e

27 Aurinko- ja tuulivoima suosituimmat energiamuodot Energiateollisuuden kysely ( ): –Aurinko- ja tuulivoimaa kannattaa yli 90 prosenttia ihmisistä. –Ydinvoimaa ja turvetta kannattaa noin 50 prosenttia. YLE kysely ( ): –53 prosenttia vastustaa ja 34 prosenttia kannattaa ydinvoiman lisärakentamista. –Yhtä lisäreaktoria kannatti 20 prosenttia –Kahta lisäreaktoria kannatti 7 prosenttia –Kolmea lisäreaktoria 4 prosenttia.

28 Mitä minä voin tehdä? Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. –Vähennä omaa energiankäyttöäsi ja lämpimän veden kulutusta –Vaihda ekoenergiaan osoitteessa: –Liiku julkisilla kulkuvälineillä, pyöräile ja kävele. Vältä lentämistä, laivamatkustamista ja autoilua. –Älä osta mitään ellei ole pakko, mieti kulutuksesi vaikutuksia. –Suosi ilmastoystävällistä kasvisruokaa, vähennä lihansyöntiä. Kannusta päättäjiä toimimaan tulevaisuutemme puolesta ja ottamaan ilmastoasiat huomioon päätöksenteossa.

29 Mitä vapaa sivistystyö voi tehdä? Merkittävä rooli ihmisten muutospotentiaalin laukaisijana Ilmastonmuutos mukaan kursseihin ja viestintään –Miten ilmastonmuutos voi näkyä kieli- tai ruuanlaittokurssilla? Onko oma toiminta hiilineutraalia? –Rakennukset ja energia, liikkuminen, ruoka

30 Yhteenveto Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin hurjimmatkaan ennusteet –Erityisesti pohjoiset alueet lämpenevät voimakkaasti Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa % vuoteen 2050 mennessä. –Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet ovat riittämättömiä – ja Suomi jarruttaa niitäkin. –Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ei tule vastaamaan käsillä olevaan ilmastohaasteeseen Ihmiset ovat valmiita muutokseen – ja vapaa sivistystyö voi tehdä paljon –Tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

31 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa:

32 Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit: Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit: 29f130e53a 29f130e53a Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: Ilmastotavoite Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! Energian ympäristömerkki:

33 Lisätietoja IPCC: Päästötilastot (World Resources Institute): YK:n ilmastopolitiikan sivusto: YK:n ilmastosopimuksen sivusto: EU:n komission ilmastosivut: Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ylläpitämä tietopankki: