1 Tuleeko vielä hiihtokelejä? Ilmastovastaava Leo Stranius

2 Tuleeko vielä hiihtokelejä? “Ilmaston lämpeneminen koituu Etelä-Suomen hiihtokeskusten kohtaloksi, uskoo tutkimuspäällikkö Raino Heino Ilmatieteen laitokselta. Sen sijaan pohjoisessa päästäneen hänen arvioidensa mukaan laskettelemaan vielä vuosikymmeniä.” –STT Kuva:

3 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC Mitä lämpeneminen tarkoittaa maailmalla ja Suomessa EU:n ilmastopolitiikka Suomen kasvihuonekaasupäästöt Mitä minä voin tehdä? Yhteenveto

4 IPCC:n neljäs arviointiraportti Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna Globaalien päästövähennysten oltava vähintään: - 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5

5 IPCC:n neljäs arviointiraportti Teollisuusmaiden osalta päästövähennystarve on jopa prosenttia vuoteen 2050 mennessä!

6 Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa? Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä. Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa. Levittää tuholaistauteja. Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti.

7 Arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa ( ) Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen –Lajien elinalueiden muuttuminen (etelä-pohjoinen) –Metsien puulajisuhteet muuttuvat, lehtipuut yleistyvät –Metsäraja saattaa nousta nykyistä korkeammalle –Tuhohyönteisten ja rikkakasvien aiheuttamien haittojen lisääntyminen (maatalous-metsät) Lähde: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla, luonnos työohjelmaksi, YM

8 Arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa ( ) Vaikutukset alueiden käyttöön, yhdyskuntasuunnitteluun ja jätehuoltoon –Myrskyt, tulvat, kosteammat talvet, kuivemmat kesät lisääntyvät – seurauksena erityisvaatimuksia infrastruktuurille (energia-, vesi-, jätevesi- ja jätehuoltojärjestelmät) –Merenpinta nousee, pohjaveden pinnan korkeusvaihtelut –Muutoksia rakennuspaikalle ja rakentamiselle asetettavia vaatimuksia koskeviin ohjeisiin (ml. rakennusmateriaalit, rakenteiden lujuusominaisuudet) –Rakennusten lämmitysenergian tarve voi alentua Lähde: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla, luonnos työohjelmaksi, YM

9 EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

10 Suomen kasvihuonekaasupäästöt Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut -80%! -95%! -30%!

11 Muutos on mahdollinen 90 % suomalaisista pitää ilmastonmuutosta joko erittäin tai melko vakavana ongelmana. 81 % suomalaisista on valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi. Suomalaiset ovat keskimäärin valmiita maksamaan 2,9 % bruttotuloistaan ongelman ratkaisemiseksi. –Lähteet: HS , SK

12 Mitä minä voin tehdä? Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä ¾ muodostuu asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. –Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%) –Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%) –Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%) Tue ympäristöjärjestöjen toimintaa!

13 Yhteenveto Hiihtokelejä nähdään entistä harvemmin. Teollisuusmaiden päästövähennysten tulee olla luokkaa % vuoteen 2050 mennessä. Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatua olevia muutoksia elämässämme. Kuningaskuluttaja yksin ei ratkaise ilmastokriisiä tai hiihtokelejä – tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita tukemaan järkeviä valintoja.

14 KIITOS ! Ota yhteyttä: Leo Stranius puh Lisätietoja: Ilmastoblogi osoitteessa: