Aluehallinnon uudistus ja sisäisen turvallisuuden kehitysnäkymät Kouvola 24.11.2009 Leena Gunnar Johtaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelu ja toteuttaminen
Advertisements

Kaivosten valvonta käytännössä Anna-Leena Pitsinki Lapin ELY-keskus
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, lääninelintarviketarkastaja Raisa Romppanen1 Kokemuksia yleisötilaisuuksien turvallisuuden tarkastamisesta.
ESR AJANKOHTAISTA ESR –OHJELMASTA YTR:n HANKESEMINAARI ylitarkastaja Leena Uskelin, työministeriö.
Lappeenranta-Imatra seudun elinkeinoelämä ja Venäjä-toiminta
IPCC-työn merkitys suomalaiselle päätöksenteolle Pirkko Heikinheimo WG II –tiedotustilaisuus
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hankerahoituksen painopisteet Mihin hankerahoitusta saa? KAS ELY PP.
1 Kaakkois-Suomen Venäjä kasvusopimus. hallitusohjelma, joka korostaa kaupunkipolitiikkaa, kaupunkiseutulähtöisyyttä ja suurten keskuskaupunkien merkitystä.
Ympäristöministeriön lähialueyhteistyö Voiko politiikka pelastaa Itämeren ? Toimittajakoulutusseminaari Kristiina Isokallio,
Luonnonmukainen vesirakennus peltojen kuivatuksessa Tartto 2. 6
Tulvadirektiivin esittely Tulvadirektiivityöryhmä Minna Hanski, MMM.
Tulvariskien hallinta lainsäädännössä Tulvariskityöryhmä: keskustelutilaisuus Pekka Kemppainen Lakimies Maa- ja metsätalousministeriö Yleinen.
KESTÄVÄ KEHITYS/EKOTEHOKKUUS JA KYMENLAAKSON PK - YRITYKSET
Turvallisuusselvitykset ja riskien arviointi
Maankäytön ja kaavoituksen suhde vesiensuojeluun Itämeri –foorum Anne Kumpula Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Teija Suoknuuti/ North European Logistics Institute Helsinki
Kymenlaakson maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman tavoitteet Rakenteellisen muutoksen kääntäminen mahdollisuudeksi ja uudeksi osaamiseksi.
Kemiallisen puunjalostusteollisuuden jätevesimäärä: Kaakkois-Suomi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ECOREG-seurantajärjestelmä 1 VirtaamaCOD Cr BOD.
Tulvariskityöryhmän toimeksianto ja työn tavoitteet
KAAVAHIERARKIA, KAAVAMUODOT JA RAKENTAMISEN OHJAUS
Energinen Suomi.
Ympäristöhaasteita/vesistöt vesien hoidon järjestäminen - vesien hyvä tila vesistöjen kestävän käytön kehittäminen ympäristön laatu, ympäristöarvot ja.
KoKo – Koneistuskoulutuksen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Hankkeen sisältö tiivistetysti: Kehittämishankkeessa parannetaan Etelä-Karjalan aikuisopisto.
”KaaSu” - Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittäminen – hanke 2008 – 2009.
KAUPPAKESKUKSEN TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI
Tulvadirektiivin keskeinen sisältö
Suomalaisten yli sata kilometriä pitkien matkojen suuntautuminen.
Ympäristövaikutusten arviointi
HALLITUSBAROMETRI Barometrin toteutus Toteutus 14 kauppakamarin alueella Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Helsingin seutu, Häme, Keski-Suomi,
, Janne Virtanen, Ilmastonmuutos: hillitseminen ja sopeutuminen, toiminta Varsinais-Suomessa.
KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
Laatua verkko-opetukseen Vopla-hankkeella Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
ENPI CBC –ohjelmat Kuopio Petri Haapalainen.
Ympäristönäkökulma rakennerahastohankkeissa
MAA- JA METSÄTALOUDEN VESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMA Loppuseminaari Säätytalo Helsinki Mikko Peltonen, MMM.
Luonnonvara- ja ympäristöalan tulevaisuus ja koulutuksen muutostarpeet Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä,
Ajankohtaista toimeenpanon näkökulmasta Toimintaryhmien puheenjohtajien tapaaminen Tampere Kirsi Murtomäki ylitarkastaja Varainhoito-osasto.
Kriisitilanteet ja matkustusturvallisuus ulkomailla – Mitä UM tekee?
XXXX -projekti. Integration of spatial environmental information across different themes, scales, resolutions and uses:
SÖKÖ II 2007 – 2011 Loppuseminaari Uudenmaan ELY-keskus Apulaisjohtaja Rolf Nyström.
Verkko-opetuksen laadunhallinta- ja laatupalveluhanke (Vopla) Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Verkko-opetuksen.
RAVINTEIDEN KIERRÄTYS
Sininen Haapavesi Metsätalouden vesiensuojelu Ruokolahti
Energia ja energiapolitiikka kouluopetuksessa
Verkkotoimituskuntien yhteinen kokous Kehittämiskohteita Opetustoimen viestintä Yhteistyön kehittäminen Tiedotuskanavien valinnat Tiedotuskäytännöt.
EAKR-rahoitusta ympäristöhankkeisiin Anna-Liisa Tanskanen EU-koordinaattori Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Carelicum.
Huleveden tulva-alueet
Ekosysteemien tila MERET: Saastuminen: Ylikalastus Tulokaslajit
Typpi.
5. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen
Aluehallinnon uudistus Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.
Kansainvälinen maaperävuosi 2015 Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto / Vesiensuojelu ja ympäristövaikutusten arviointi - ryhmä.
Kemikaalit ja kiertotalous kommenttipuheenvuoro
LUONNONHASARDIT Luonnonhasardit syntyvät äkillisesti luonnosta itsestään. Useimpia hasardeja ihmisen on mahdotonta estää, mutta niihin voidaan varautua.
Maakuntauudistuksen valmistelu Pohjois-Karjalassa
VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET
Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamistilanne
Pohjois-Karjalan maakuntakaava
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Kaupungistuminen Kaupungeissa elää puolet maapallon väestöstä
Metsäteollisuus on oleellinen osa maakuntien elinvoimaisuutta
5 Vesi.
Ympäristöterveys – tarkastelun näkökulmia
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Metsäteollisuus on oleellinen osa maakuntien elinvoimaisuutta
Siviilivalmiusyksikön päällikkö Jussi Korhonen, SM/PEO
Pirkanmaa viestintäryhmä
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
SEVESO SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN JÄRJESTÄMINEN JA VALVONTA
Esityksen transkriptio:

Aluehallinnon uudistus ja sisäisen turvallisuuden kehitysnäkymät Kouvola Leena Gunnar Johtaja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus

Esimerkkejä ympäristöriskeistä – pääpaino normaaliolojen poikkeustilanteissa kuljetusriskit - öljy- ja kemikaalikuljetukset - rautatie- ja maantiekuljetukset tuotantoriskit - Seveso-laitokset - teollisuuden poikkeus- ja häiriötilanteet luonnononnettomuudet - tulvat - poikkeuksellinen kuivuus - tulokaslajit ilkivalta tietoturvariskit  Kaakkois-Suomi on edelläkävijä ympäristöturvallisuudessa:

Vaarallisten ja haitallisten aineiden näkökulma: SEVESO-LAITOKSET JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU (2004) Yhteistyötahot KAS, YM, TUKES, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot, teollisuus, kunnat Hankkeen tarkoitus: Suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallinta suhteessa ympäröivään maankäyttöön Seveso-laitosten huomioiminen maankäytön suunnittelussa Keskeiset tulokset: - S-laitosten riskienhallinta suhteessa ympäröivään maankäyttöön - Seveso-laitosten saaminen näkyviksi kaavoissa - Tiedonkulun kehittäminen mk-suunnittelussa (teollisuus-kunta) Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaisen ja tarvittaessa TUKES:in lausunto. sev

Kemikaalionnettomuusriskin hallinta toimijaverkostossa Monia öljyonnettomuuksiin varautumiseksi tehtyä selvitystä (SÖKÖ, OILECO, OSWAT, ELSU)

Sähköinen media varautumisessa otettava mukaan

Yhteistyö rajan ja alueiden yli: Suomen ja Venäjän yhteistoiminnan kehittäminen rajavesistöillä tapahtuvissa ympäristöonnettomuuksissa Yhteistyökumppanit suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomissio, MMM, YM, SM, alueelliset ympäristö- ja pelastusviranomaiset, SYKE ja TUKES Hankkeen toteutusaika 2006 – 2007 Tavoitteet - Kuvata rajavesistöihin kohdistuvat riskit - Selvittää suomalaisten tahojen olemassa olevat tiedotuskäytännöt ja säädökset sekä vastaavat tahot Venäjällä - Valmistella toimintaohjeet ja tiedottamisen kriteeristöt poikkeuksellisista tilanteista ilmoittamiseen - TULVAT (SELVITYKSET)

ARVOTUSKYSELYYN VASTANNEET/ KYMENLAAKSON TULOKSET REHEVÖITYMINEN ILMASTONMUUTOS YMPÄRISTÖ- ONNETTOMUUDET MAAPERÄN JA VESIVARO- JEN PILAANTUMINEN YLÄILMAKEHÄN OTSONIN VÄHENEMINEN HAPPIVAJAUS VESISTÖSSÄ PAIKALLINEN ILMAN LAADUN HEIKKENEMINEN EKOTOKSISUUS UUSIUTUMATTOMIEN LUONNON- VAROJEN VÄHENEMINEN MONIMUOTOISUUDEN VÄHENEMINEN ALAILMAKEHÄN OTSONIN MUODOSTUMINEN VIRKISTYSMAHDOLLISUUKSIEN HEIKKENEMINEN HAPPAMOITUMINEN MELU MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN HEIKKENEMINEN HAJU YMPÄRISTÖONGELMALUOKKIEN KESKIARVOPAINOT

- Vain etukäteen on aikaa varautua –