Jatkosota 1941-1944.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Talvisota: Neuvostojoukkojen hyökkäys alkaa
Advertisements

Esittelen itseni Olen tienannut niukan mutta vähäisen leipäni peruskoulun ja lukion matemaattisten aineiden opettajana. Olen käynyt näiden vuosien kuluessa.
” Vastarintasota Yhdysvaltoja vastaan ”
KARJALA NSV / 2010.
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Suomi kylmän sodan aikana
PÄIVÄTYÖKERÄYS 2011.
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Aineisto on vapaasti muokattavissa
SUOMEN SOTA 1808 Sodan syyt:
Karjalan win-win –palautus
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
Kaskenkatu 5, luentosali 1. krs
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Toinen maailmasota Vaiheet:
Avoimia haavoja sotiemme historiantulkinnoissa? To klo 17:15 Metsätalon sali I (Unioninkatu 40) Avaus: Prof. Seppo Hentilä, Sotiemme.
Sellaiseksi on Suomen historia kirjoitettu
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Talvisodan taustaa II maailmansodan alettua Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Suomen piti suostua NL:n aluevaatimuksiin ja vuokrata Hankoniemi Vastineeksi.
Suomen presidentit.
Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.
Toinen maailmansota AIKAJANA.
» Venäjän kaksijakoisuus: rikkaat ja köyhät » Huono sotamenestys » Epäluottamus hallitsijaa kohtaan » Nälkä ja puute » Vaikutusmahdollisuuksien puute.
Talvisota ”105 kunnian päivää”
Kohti toista maailmansotaa
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Vaaran vuodet
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
2. maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. 2. MAAILMANSOTA LIITTOUTUNEET Iso-Britannia (1939) Ranska (1939) Neuvostoliitto (1941) Yhdysvallat (1941) Kiina.
Sodan alku Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan. Ranska ja Iso- Britannia julistivat 3. syyskuuta Saksalle sodan, joka tunnetaan toisen maailmansodan.
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
Ensimmäinen maailmansota KANSAINVÄLISET SUHTEET. I MAAILMANSODAN SYITÄ: Nationalismi Imperialismi Saksan yhdistyminen Kilpavarustelu Ranska halusi kostoa.
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Talvisota ja jatkosota
12 Koko Euroopan sota s. 85–91.
Suomi toisessa maailmansodassa
VÄLIRAUHAN AIKA Oppikirjassa s
Suomi toisessa maailmansodassa
Välirauhan Suomi 1940.
Suomen sisällissota 1918: Sodan syyt
Toinen maailmansota syttyy
Suomen ulkopolitiikka maailmansotien välillä
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
NAPOLEONISTA HITLERIIN
Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :
JATKOSOTA JA SODASTA IRTAUTUMINEN
Toinen maailmansota
11 Suomi talvisodassa s. 80–84.
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Suomi irtautuu sodasta
Luku Suomi toisessa maailmansodassa, s. 121–123
15 Aseet vaikenevat s. 103–110.
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Talvisota Tuomas Virtanen
Neuvostoliitto ja Saksa
Suomen historian käännekohtia
Propaganda 2000-luvulla Internet ja sosiaalinen media perinteisten kanavien rinnalle (ja ohi) Trollien ja yksityisten aktivistien roolin kasvu > epäsymmetriset.
Lähes puoli miljoonaa suomalaista joutui evakkoon talvisodassa.
12. Talvisota 1939–40.
Ajoita pilakuvat ja laita ne aikajärjestykseen
11. Tie toiseen maailmansotaan
S Karhulan lukio (ANP) Toinen maailmansota s Karhulan lukio (ANP)
- kotirannikoilta maailmalle -
Taistelu Suomesta.
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Ikaalinen 1917 Marjo Heikkilä Vanhaa Heittolaa.
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Jatkosota 1941-1944

Tie jatkosotaan Operaatio Barbarossa kesällä ’41 Päätös lähteä mukaan Saksa tarvitsi Suomen alueita Asekaupat & kauttakulkusopimus Päätös lähteä mukaan Suomessa revanssihenki Suur-Suomi Pelko taistelukentäksi joutumisesta Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon 22.6.’41 Suomi mukaan 25.6.! http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/presidentti_rytin_puhe_ jatkosodan_alussa_3686.html#media=3688

Kävikö Suomi erillissotaa? Suomi väitti käyvänsä erillissotaa ”aseveli”, ”kanssasotija” Talvisodan hyvitys! Kuitenkin… Saksan elintarvike- & aseapu Pohjois-Suomen rintama Saksan vastuulla Muutenkin tiivis yhteistyö Ajopuuteoria Koskiveneteoria

Hyökkäysvaihe (kesä ’41 – talvi ’41) Iskukykyinen armeija Vrt. talvisota! Tavoitteita: Kolmen kannaksen raja NL lopullinen lyöminen Menestys! http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomi_hyokkaa_saksan _rinnalla_2804.html#media=2817 Vanhan rajan ylitys Petroskoin valtaus Saksa ei saanut nopeasti lyötyä NL Mannerheim kieltäytyi Muurmannin radan katkaisusta & Leningradin valtauksesta

Asemasotavaihe (1942 – kesä ’44) Suomi miehittäjänä Keskitysleirit Karjalaisten suomalaistaminen Vankien luovutukset Saksaan Stalingrad helmikuu ’43 Suomen tavoitteeksi sodasta irtautuminen! Yhteistyö Saksan kanssa varovaisemmaksi Rauhan tunnusteluita Liian ankarat ehdot!

NL suurhyökkäys (kesäkuu ’44-syyskuu ’44) 9.6.’44 NL Suurhyökkäys kannaksella Tarkoituksena murtaa Suomen puolustus lopullisesti Suomalaiset vetäytyivät NL valloitti Viipurin Suomi pyysi aseapua Saksalta Lupaus olla tekemättä erillisrauhaa! NL pysäytettiin Talin ja Ihantalan taisteluissa NL keskittyi tämän jälkeen kilpajuoksuun Berliiniin Ryti erosi – presidentiksi Mannerheim Suomen irrottaminen sodasta! http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/rintama_murtuu_2839.html#media=2846

Moskovan välirauha (19.9.1944) Kovat rauhanehdot Alueluovutukset Talvisodan menetysten lisäksi Petsamo Porkkala vuokralle sotilastukikohdaksi Armeijan supistaminen & Saksalaisten karkotus Lapinsota Sotakorvaukset (300 miljoonaa dollaria) NL:ään vihamielisesti suhtautuvien järjestöjen kieltäminen Sotasyyllisten tuomitseminen

Kotirintama Tehtävä: Lue s. 124 kappale ja kirjoita ranskalaisin viivoin, miten sota näkyi kotirintamalla. Koko yhteiskunnan voimat sotimiseen Vapaaehtoisjärjestöjen toiminta Esim Lotta Svärd Säädelty talouselämä Siviilien työvelvollisuus Naiset taas miesten töihin! Elintarvikkeiden säännöstely Sotalapset Yhteishenki Sensuuri, propaganda http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansa_selatti_korvikkeilla_pulan_ja_saannoste lyn_52580.html#media=52583 http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kesamuotia_kupongeilla_1941_54424.html#m edia=54432