Suomen esihistorian suuntaviivoja: Asutusta Suomessa vähintään jääkauden lopulta, n. 10 000 v. sitten Uusin tutkimus viittaisi vielä vanhemmankin asutuksen mahdollisuuteen, n. 20 000 v. tai jopa 40 000 v. sitten (ns. susiluola Karijoella) Tämä edellyttäisi Neandertalin ihmisen esiintymistä pohjolassa, EI TODISTETTU! Varsinaisesti vanhimmat asutuksen jäänteet Suomessa n. vuodelta 8900 eKr.

Kuka Suomen asutti? Etelässä asutus n. 10 – 11 tuhatta vuotta vanhaa Pohjoisen Suomen asutuksesta kaksi kilpailevaa teoriaa: 1) Ensimmäiset Suomessa asuneet tulleet Jäämeren rannalta vaikuttaneen ns. Komsan kulttuurin alueelta 2) Asutus on levinnyt Etelästä ja Kaakosta pohjoiseen (esim. Juankoskelta löydetty 10 400 v. asutuksen jäänteitä) Joka tapauksessa Pohjoinen Suomi asutettu vasta n. 7500 eKr.

Näkökulmia Suomen varhaisvaiheisiin: Kieltentutkimus: (Fonetiikan prof. Wiik) Kantakielenä ollut uralilainen kantakieli (josta erkaantunut kantagermaani yms. Kielet) Suomen kieleen vaikuttaneet mm. Balttilaiset , germaanit, skandinaavit (viimeisenä ruotsalaiset ristiretkien myötä) Geenitutkimus: (Savontaus & Nevanlinna) DNA – tutkimukset (mitokondrioidit, tuman DNA) => Läntinen ja itäinen vaikutus. Suomalaiset = 25-50% balttilaista, n. 25% siperialaista ja 25-50% germaanista alkuperää Eri malleilla saadaan eri tuloksia Pieni kantaväestö => Tietyt periytyvät sairaudet Arkeologia (Carpelan) Kielellisesti taustamme löytyy Itä-Euroopassa Etnisesti => Skandinavian itäosat, Keski-Eurooppa, Itä/Baltia Onko Suomen kansalla yhtä ”alkukotia”? Historian Prof. Anto Leikola: Yhtä tiettyä alkukotia ei ole. Sitä tuskin on millään kansalla. Suomalaisten juuret Euroopassa ja ugrilaisessa taustassa.

Kulttuuri? http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/kivikaus.htm

Suomusjärven kulttuuri: Vaikutti n. 8500 – 5100 eKr. (ajoitus päättyy joskus myös lukuun 4200 eKr.) Saanut nimensä Suomusjärveltä löytyneistä esineistä, löytöjä tehty ympäri Suomea Ilmeisesti Baltiasta levinnyt kulttuuri, joka oli melko samankaltainen kaikkialla: Piikiven käyttö suomalaisen kiviaineksen ohella Kaksipuolinen iskentä käyttöesineiden muotoilussa Viimeistely hiomalla Käyttöesineitä tuohesta, nahkoista, kaisloista, pajupunoksista Ilmasto lämpeni koko ajan => Hylkeenpyynti, peurat, karhut, sudet sekä pienet nisäkkäät riistaeläimiksi Myös kalastus tärkeä elinkeino, verkot katiskat. Siis tyypillinen kivikautinen pyyntikulttuuri!

Suomusjärven kulttuuri: Huomaa rantaviivan erilaisuus Mannerjään sulamisvesi kohotti merenpintaa Peruskallio painunut jääkauden aikana alaspäin

Kampakeraaminen kulttuuri: Seuraava vaihe kampakeraaminen kulttuuri, n. 5300 – 3200 eKr. joka voidaan jakaa varhaiseen tyypilliseen ja myöhäiseen vaiheeseen. Suomessa alettiin käyttää saviastioita Edelleen metsästys pääelinkeino Liikkuminen ruuhilla, suksilla sekä koiravaljakko-reellä Suomenniemen väestö muutama tuhat ihmistä. Nykyistä enemmän saamelais-pohjaista väestöä

Kampakeraamisen kulttuurin levinneisyys

Nuorakeraaminen kulttuuri ja asbestikeraaminen kulttuuri: Kampakeraamisen kulttuurin rinnalle saapui Baltiasta nuorakeraaminen kulttuuri, eli ns. vasarakirveskulttuuri (n. 3200 – 2350 eKr.) Viimeisin kivikautinen kulttuuri oli ns. Kiukaisten kulttuuri n. 2300 – 1800 eKr. Nuorakeraamisen kulttuurin väestö saapui n. 3200 eKr. Suomenlahden yli Suomeen. Heidän kielensä Indo-Eurooppalaista, eikä Ugrilaista Ensimmäiset merkit maanviljelys-yrityksistä sekä karjaeläinten hoidosta. Varsinainen maanviljelyskulttuuri Suomeen vasta 1200 – luvulla! Ns. Asbestikeraamisen kulttuurin alueella saven seassa myös asbestijauhetta vahvikkeena

Pronssi- ja rautakausi: Pronssikautta kesti Suomessa n. 1500 eKr – 500 eKr. Rautakausi alkoi n. 500 eKr, tosin raudantekotaito levisi hitaasti Rautakausi päättyi n. 1000-1200 välisenä aikana ristiretkiin Vielä vuonna 500 jKr. Suomen väestö korkeintaan 25 000. Vasta 1200 – luvulla kunnollinen maanviljelyskulttuuri ja väestön kasvua.