PuuEra-puukerrostalon hiilijalanjälki: Rakennusliike Reponen, Versowood, Koskisen Oy Bionova Consulting 13. kesäkuuta 2011.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Energian tuotanto, käyttö ja päästöt Suomessa ja globaalisti
Advertisements

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Kohti pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa - pääkaupunkiseutu kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana Ilmastolähettiläskoulutus Rauhanasema Marja.
CO2-raportti | 2014 SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013.
Ympäristökuormituksen mittaaminen erilaisten jalanjälkien avulla
ENERGIATODISTUS 2013 Mikä muuttuu, mitä todistus kertoo?
Tietopaketti Big Datasta
LUMA-viikko 2005 Kemia Kemian 4. kurssin ryhmä teki julisteita, joissa pohdittiin keinoja kasvihuoneilmiön heikkenemiseen.
Rakennusliike Sorvoja OY
Jukka Heinonen, tutkija
Energiaseminaari eduskunnassa
RATKAISUNA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ  Aiheuttaa 40 % kasvihuonekaasupäästöistä  Kuluttaa 40 % energiasta  Teollisuutta tai liikennettä.
Metallien kierrätys.
Energiatehokkuus ja kestävä kehitys maaseudulla
Irti fossiileista Puusta uusiutuvaa materiaa ja voimaa.
19.– , Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
VAIHTO-OMAISUUDEN HANKINTAMENON JAKSOTTAMINEN TILINPÄÄTÖKSESSÄ
Päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Neuvotteluaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy © Senior.
Jos maailma olisi sadan asukkaan kylä odotettavissa oleva elinikä on 64,3 vuotta Jos Suomi olisi sadan asukkaan kylä odotettavissa oleva elinikä on 78,4.
Kummallisia termejä? Ekologinen selkäreppu Ekologinen jalanjälki
Elinkaariajattelu.
FINSKA- Christian Östman Paras ostoskassivaihtoehto.
Pekka Puputti, Autotuojat ry1 NÄIN SYNTYI AUTOJEN YMPÄRISTÖMARKKINOINNIN LINJAUS Kuluttajavirasto Pekka Puputti Autotuojat ry.
LÄHIRUOKA – YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN RUOKA
Diskurssi Oy VUOROVAIKUTUS YVA:SSA MÄÄRITELMÄ (YVAL 2 §)  Tavoite:... lisätä kansalaisten osallistumista ja tiedonsaantia  Osallistumisella vuorovaikutusta.
mieluummin useampikin?
REMU REMU Oytel: Ostolantie 4fax: ÄHTÄRI mail
Metsät ja ilmasto Miksi istuttaa puu tai mieluummin useampikin?
ET2050 Euroopan alueiden tulevaisuus Timo Hirvonen
Illan ohjelma Kahvit Leena Karppi: Tulosten ja laskentatavan esittely Anne Leppänen: Vinkkejä hiilijalanjäljen pienentämiseksi Keskustelua:
Sukunimi Salo 2009 Salon kaupungin energia- ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009.
Lajittelupeli Rakennusala.
Profood Oy. Tuotteet ja tilat Perunajalosteiden valmistus – Noin 50 työntekijää – Suuri energian kulutus – Höyrykattiloiden yhteisteho noin 10MW – Huomattavat.
NEFCO:n tarjoamat rahoitusvaihtoehdot rakennusalalla Venäjällä Maria Maliniemi Sijoituspäällikkö Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Espoo,
– 10 kysymystä ja vastausta–
Lämmöneristeiden paksuntamisen vaikutukset
Väder- och Klimatförändringar
Kiinan autoistumisen ympäristövaikutukset. Kiina  yleistä tietoa Kiinasta Kuva:
Päästöjen kehitys 2012 Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti.
Hiilineutraali ympäristökeskus Jari Viinanen 1.
CO2-raportti Kiuruveden kasvihuonekaasupäästöt Kiuruveden kaupungin ilmastoseminaari Suvi Monni CO2-raportti / Benviroc Oy
CO2-raportti | 2015 KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008–2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014.
KUUSAMON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
HT Eero Laesterä – KTM Tuomas Hanhela – KTM Katja Pesonen
TURVE On muodostunut kuolleista kasvin osista maatumalla kosteissa olosuhteissa. Kasvava turvekerros syntyy, kun kasvit eivät pääse hajoamaan hapenpuutteen.
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi
Vihreän ja terveellisen rakentamisen mahdollisuudet
Helsingin energiarenessanssi
Rakennusten energiatehokkuus arktisissa yhteisöissä
Tutkimuskohteet Vanhemmat rakennukset Matalaenergia/passiivitalot
Energian säästäminen.
Päästölaskennan sektorit
VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Betonin ominaisuudet ja käyttö
TUULIVOIMA Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiïnien pyörivien lapojen välityksellä, joka on peräisin auringon.
PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE 2009 – 2012 KARHUKUNNAS
LKUV 2.
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010–2015 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2016
Energiavuosi 2017 Kaukolämpö
Yhdyskunta ja ympäristö Hanna Salminen Koulutuskeskus Salpaus 2009
Vantaan vähähiilinen asuntomessualue
Kauppakorkeakoulu Porin yksikkö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
tuotteiden/tuotantoprosessien ympäristövaikutusten arvioinnissa
Kaukolämmön vuositilasto 2017
Energiatehokkuus suunnittelun lähtökohtana
SOMERON KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009–2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
Kaukolämmön vuositilasto 2017
Energiavuosi 2018 Kaukolämpö
Esityksen transkriptio:

PuuEra-puukerrostalon hiilijalanjälki: Rakennusliike Reponen, Versowood, Koskisen Oy Bionova Consulting 13. kesäkuuta 2011

Yleistä hiilijalanjäljen laskennasta Hiilijalanjälki kertoo rakennuksen elinkaaren ajan ilmastovaikutuksista. PuuEran hiilijalanjäljen laskelma kattaa vaiheet materiaalien valmistuksesta ja hankinnasta rakentamiseen, rakennuksen käyttöön ja purkuun saakka. Tarkastelujakso on 100 vuotta, joka on talon oletettu kestoikä. PuuEra lämmitetään puuenergialla, joka pienentää sen elinkaaren päästöjä. Tarkastelussa ovat runkorakenne ja lämmitys, eivät asukkaan tekemät valinnat. Elinkaari kehdosta hautaan Raaka-aineet Materiaalien valmistus Rakentaminen Käyttö / Ylläpito Purku Kuljetukset

Rakennusten runkorakenteiden vertailu Sekä betoni- että puukerrostalolla on sama perusta ja hissikuilu. Erot rakennusten välillä tulevat ulko- ja väliseinistä sekä välipohjista. PuuErassa nämä ovat pääasiallisesti puuelementeistä ja sahatavarasta, välipohjissa on myös betonia pintojen tasoitteena. Betonitalossa seinät ovat betonielementtejä ja välipohjat ontelolaattoja. Molemmat vertailussa olevat rakennukset ovat passiivienergiatasoisia. Materiaali PuuEra, tn Betonitalo, tn Täyttösora (yhteinen rakenne) 640 Perusta ja hissikuilu (yhteinen rakenne) 727 Runkorakenteet (eriävät rakenteet) 523 1 590 Yhteensä tn 1 881 2 957

PuuEran hiilidioksidipäästöt 100 v. aikana Rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt elinkaaren aikana olisivat noin 1 030 tonnia CO2e, josta seuraa noin 5 kg CO2e / m2 –vuodessa. Ei huomioi rakennuksen purkua eikä taloussähköä.

Energiatehokkuuden merkitys PuuEra on passiivienergiatason talo, joten se kuluttaa vähemmän energiaa kuin vastaava perinteinen rakennus. Seuraavassa kuvaajassa on rakennusten rakentamisen vaikutukset on oletettu saman tasoisiksi kuin PuuEralla. Käytön ja rakentamisen suhteelliset osuudet päästöistä

Eri taloratkaisujen hiilidioksidipäästöjen kertyminen elinkaaren aikana Kuvaajassa on esitetty hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen syntyminen rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa. Rakennuksen purkaminen pienentää päästöjä hieman materiaalien kierrätyksen ansiosta.

Johtopäätökset Hankkeen tärkeimmät tulokset ja johtopäätökset ovat seuraavat: 1. Rakennuksen energiatehokkuus on huomattavasti tärkeämpää kuin rakentamisvaiheen päästöt. 2. Lämmitysmuoto on avainasemassa rakennuksen elinkaaren päästöissä. Uusiutuvalla energialla lämmitettynä käyttövaiheen päästöt ovat kaksinkertaiset rakentamiseen verrattuna. Kaukolämmöllä ero on kymmenenkertainen. 3. Tarkastellun passiivitasoisen puukerrostalon materiaalien hiilijalanjälki on noin 20 % pienempi kuin vastaavalla passiivitasoisella betonikerrostalolla. 4. Tarkastellun puukerrostalon ja betonikerrostalon 100 vuoden elinkaaren aikana hiilijalanjäljen ero jää vähäiseksi, sillä käytön aikainen energiankulutus ratkaisee päästöt.

Huomioita ja tuloksen arviointia Sadan vuoden aikana energiantuotantojärjestelmä muuttuu huomattavasti, todennäköisesti vähäpäästöisemmäksi. Tätä ei ole yritetty ennustaa, vaan laskennassa on käytetty nykyhetken päästötasoa koko elinkaarelle. Laskennasta pois rajatut osuudet kuten kalusteet, taloussähkö, jne. eivät vaikuta vertailutulokseen, koska ne voidaan olettaa samoiksi molemmissa rakennuksissa. Kokonaispäästöä niiden huomioiminen kuitenkin nostaisi. Verrattaessa tuloksia muihin tutkimuksiin on huomioitava millä oletuksilla ja rajauksilla tutkimus on tehty. Lisäksi tutkimuskohteet voivat erota toisistaan. PuuEran päästötasoa nostavat mm. palomääräykset ja kipsilevyn käyttö. Tuloksia ei voida sellaisenaan yleistää passiivitasoa selvästi energiatehokkaampiin rakennuksiin, sillä niissä käytön ajan päästöjen suhde rakennusmateriaaleihin pienenee. PuuEra varastoi noin 320 tonnia hiilidioksidia puurakenteisiinsa. Hiilivarasto ei vaikuta laskennan tulokseen, sillä purkaminen on osa tarkasteltua elinkaarta ja tämä hiilivarasto katoaa tarkastelujakson loppupäässä.

YMPÄRISTÖTEHOKKUUDELLA NOPEAMPAA KASVUA YMPÄRISTÖTEHOKKUUDELLA Bionova Consulting parantaa kannattavuutta ja kilpailukykyä ympäristötehokkuuden avulla. Your partner for sustainable performance Panu Pasanen +358 44 2871 722 panu.pasanen@bionova.fi www.bionova.fi