Kiinnittämisen mekaniikkaa KAPPALEEN KIINNITTÄMINEN Avaa -> Diaesitys -> Alusta Napsuttele hiiren vasemmalla painikkeella tai nuolinäppäimellä (nuoli alas) PowerPoint-esitys alusta loppuun. Nuolinäppäimellä (nuoli ylös) pääset taaksepäin vaihe vaiheelta. Kun haluat lopettaa esityksen paina Esc-nappia. KAPPALEEN KIINNITTÄMINEN Kiinnittämisen mekaniikkaa Kiinnittämistapoja (sorvaus) Kappale istukassa Lastuamisvoimat pyrkivät taivuttamaan kappaletta. Kappale istukassa. Pyörivä kärki tukee. Pitkä ja ohut kappale istukassa. Pyörivä kärki ja tukipylkkä tukevat. Kappale vetävän ja pyörivän kär- jen välissä. Vetävä kärki
KIINNITTÄMISEN MEKANIIKKAA, lieriö nelileukalaikassa. Leuat kiristävät kappaletta voimalla F Siitä aiheutuu kitkavoima Fμ = μ · F Kitkavoimista (Fμ) muodostuu voimapari ja niistä kappaletta pyörittävä momentti M = Fμ · d Manuaalikoneiden istukoissa leukojen kiristysvoima saa daan aikaan lihasvoimalla. CNC –koneissa tarvitaan tukeva ja varma kiinnitys suu- rillakin pyörimisnopeuksilla. Niiden istukat toimivat hydrauliikan avulla. F Fμ = μ · F d Fμ F Fμ = μ · F d Nelileukaistukkaan muodostuu kaksi voimaparia. Koko momentti on siten 2 · Fμ · d Fμ = μ · F μ = kitkakerroin M = momentti = voima · voiman varsi
a F F a TYÖKAPPALEEN KIINNITTÄMINEN (jyrsintä ja poraus) Koneruuvipuristin F Kappale Kiinnitysrauta Työpöytä Momenttien tasapaino (M1 = M2) (Muista, että M = F · a ) a a F , M2 M1 F F a Pikakiinnitin M2 = · M1 = F · a
KIINNITYSVOIMAT JA MUODONMUUTOKSET Työkappaleiden kiinnittämisessä käytettävien voimien pitää olla sellaisia, että niillä kappale pysyy tukevasti paikallaan koneistuksen aikana. Voimat eivät saa olla kuitenkaan liian suuria, koska ne voivat aiheuttaa kappaleeseen muodonmuutoksia ja tarpeettomia kiinnitysjälkiä.
TERÄÄ TAIVUTTAVA MOMENTTI F Esim. sorvaus Terän varsi Estä taivuttavan momentin (M = F · a ) haitat! Valitse tukeva teränvarsi tai tuurna. Aseta kiinnitysväli (a) mahdollisimman lyhyeksi. Tuurna Esim. jyrsintä Tuurna a F