Euroopan Unionin historia

eurooppalainen yhteistyö maailmansotien jälkeen tähtäsi ennen kaikkea rauhan ylläpitämiseen II MS:n jälkeen Saksan terästeollisuudestaan kuulu Saarin alue joutui Ranskan valvontaan ranskalaiset kokivat alueen uhkana, saksalaiset tulkitsivat valvonnan alueen kaappauksena

Euroopan hiili- ja teräsyhtiö Ranskalainen virkamies Jean Monnet ehdotti maan ulkoministerille Robert Schumanille Saksan ja Ranskan hiili- ja teräsvarantojen yhdistämistä raaka-ainevaroja valvoisi kansainvälinen riippumaton viranomainen jos hiilen ja teräksen tuotanto ei olisi minkään yksittäisen valtion määräysvallassa, mikään valtio ei voisi aloittaa sotaa yhteistyö toisi varoja jälleenrakennukseen Schuman julkisti ajatuksen 9. toukokuuta 1950 Schumanin julistuksena tunnettu ehdotus johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamiseen Pariisissa 18.4.1951 mukana Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg

Euroopan talousyhteisö Yhteistyötä tiivistettiin perustamalla Euroopan talousyhteisö (ETY) (EEC) ja Euroopan atomienergia-yhteisö (Euratom) 1957. Euroopan talousyhteisö EEC tulliliitto jäsenmaiden välillä asteittain toteutuvat yhteismarkkinat päätettiin luoda yhteiset politiikat maataloudelle, liikenteelle, työvoiman liikkumiselle ja talouden tärkeille sektoreille

Euroopan atomienergiayhteisö Euratomin kautta perustajamaat pyrkivät turvaamaan energian saannin ja samalla säästämään yhteistoiminnan avulla keskittyy atomienergian rauhanomaisen käytön ja tutkimuksen kehittämiseen ei toimivaltaa sotilaallista käyttöä varten kehitettävän ydinenergian osalta valvoo, ettei ydinaineita siirretä käytettäväksi sotilaallisissa tarkoituksissa

Näille kolmelle yhteisölle (EHTY, ETY, Euratom) perustettiin yhteiset toimielimet Yhteisöjen toimielinrakennetta yhdistettiin 1967; Euroopan yhteisöille (EY) perustettiin yhteinen neuvosto ja yhteinen komissio Heinäkuussa 1968 tuontitullit jäsenmaiden välillä poistettiin ja vapaa kaupankäynti jäsenmaiden välillä oli ensi kertaa mahdollista muista maista tuotavien tuotteiden tullit olivat samat kaikissa maissa Kaupankäynti sekä näiden kuuden valtion kesken että EU:n ja muun maailman välillä vilkastui nopeasti

Sillä aikaa muualla… EFTA eli Euroopan vapaakauppa-alue 1960 Iso-Britannia, Itävalta, Portugal, Sveitsi, Ruotsi, Norja, Tansa Suomi Finn-Efta-sopimus 1961

EU:n laajeneminen 1973 Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska liittyivät jäseniksi Kreikasta jäsen 1981 Espanja ja Portugal 1986 Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät unioniin vuoden 1995 alusta Norjalaiset hylkäsivät jäsenyyden jo toistamiseen kansanäänestyksessä

Euroopan unioni perustettiin Maastrichtin sopimuksella 1992 Maastrichtin sopimus 1992: Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi vahvisti unionin pilarirakenteen I pilari: taloudellinen yhteistyö II pilari: ulko- ja turvallisuuspolitiikka III pilari oikeus- ja sisäasiat käsitti myös sitovan suunnitelman talous- ja rahaliitosta, joka toteutettiin kolmessa vaiheessa

Schengenin sopimus voimaan seitsemässä maassa 1995: Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa Minkä tahansa valtion kansalaiset pystyvät matkustamaan Schengen-maiden välillä ilman passintarkastusta rajalla Nykyisin Schengen-alueeseen kuuluvat alkuperäisten jäsenmaiden lisäksi Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Malta, Norja, Portugal, Puola, Ruotsi, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro Iso-Britannia ja Irlanti ovat päättäneet olla liittymättä alueeseen sopimusta ei sovelleta vielä EU:n uusista jäsenmaista Bulgariaan, Romaniaan ja Kyprokseen

2000-luvulla EU laajentui 27 maan unioniksi Euroopan kahtiajaon päättyminen loi edellytykset unionin laajentumi- selle Itä- ja Keski-Eurooppaan EU:n suurin ja monipuolisin laajentuminen tapahtui 1.5.2004, kymmenen uutta valtiota: Latvia, Liettua, Kypros, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro Jäsenmaiden määrä kasvoi 27:ään vuoden 2007 alusta, jolloin Bulgaria ja Romania liittyivät EU:iin

laajeneminen ollut erityisen nopeaa 2000-luvulla haluttiin edistää talouskasvua ja demokratian leviämistä Itä-Euroopassa hyötyä sekä idälle että lännelle turvallisuusratkaisu Länsi-Balkanin maille jäsenyysperspektiivi Slovenia jo jäsen, seuraava luultavasti Kroatia tällä hetkellä ehdokasmaita Islanti, Kroatia, Makedonia ja Turkki ehdokasmaiden suurimpia ongelmia korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus

Laajenemisen haittoja Saatujen tukien muutos pelätty halvan työvoiman tuloa maahan jäsenmaksujen määräytyminen uudet maat yleensä nettosaajia – kuluja muille kilpailu markkinoilla kiristyy uuden ulkorajan valvonta

Laajenemisen etuja poliittisen painoarvon kasvu taloudellinen painoarvo talouskasvu sekä uusilla että vanhoilla alueilla taloudellinen vakaus investointien houkuttavuus ympäristön tilan paraneminen, kun EU:n ympäristölainsäädäntö ulotetaan uusille alueille

Euroopan unionin rooli maailmanpolitiikassa EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ei johdeta keskitetysti Brysselistä, vaan jäsenmaat päättävät siitä yhdessä. EU ei aina puhu yhteisellä äänellä – varsinkin suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia tekevät myös omaa ulkopolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikka on osin Naton, osin EU:n oman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan varassa. EU:n nopean toiminnan joukot koostuvat kansallisten asevoimien joukko-osastoista. Erillistä ”EU-armeijaa” ei ole. EU on tukenut kansainvälisten järjestöjen toimintaa, varsinkin YK:n. EU ottaa kantaa maailmanlaajuisiin ongelmiin, kuten ilmastokysymyksiin.