Digitaalisen median kehitys

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tervetuloa eLiiketoiminnan tietoiskuun 1. / / /
Advertisements

Aikakauslehdet ja Internet Mervi Raulos TNS Gallup Oy.
Mediakasvatus MLL:ssa
Santeri Lehtonen, Vesa Mäki, Arto Ranta
Television valtakausi
1 Heli Lepomäki Yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön sähköinen työpöytä on jo leviämässä, koska niiden toiminta ja asiakaspalvelu.

ICT – alan mahdollisuudet Veli-Matti Mattila Ficom seminaari
ONETED Antti Kolehmainen, Santeri Lehtonen, Arto Ranta ja Toni Sipiläinen Sarja B.
SUOMEN OLYMPIA-AKATEMIA
NCA N ärpes C entral A ntennandelslag -Virtuell Arena Närpes IPTV Palvelu seutuverkossa Kauhajoki
Ohjelman perusrakenteet
S ysteemianalyysin Laboratorio Teknillinen korkeakoulu Kimmo Berg Optimointiopin seminaari - Kevät 2005 / 1 Sähköinen kaupankäynti Kimmo Berg.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Tiedonsiirronperusteet
Tommi Rajala1 Käyttöliittymäsuunnittelua kehitysmaiden ihmisille.
Ainejärjestöjen saatossa Neekereistä Vostokiin Emeritusprofessori Kaarle Nordenstrengin puhe Vostokin 20. vuosijuhlassa Tampereella Ravintola.
Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä MAL:n yhteensovitus (7 §) Kaavoitus ja maapolitiikka Kiinteistönmuodostus,
Michel Foucault 1926 Poitiers – 1984 Paris. Elämä • Syntyi varakkaaseen lääkärisukuun 1926 • ENS , Psykologi 1952 • Uppsala 1955, Varsova 1958,
Kohti MOMENTS-metamallia – lähtökohtia ja periaatteita verkko-opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tueksi Miika.
Mitä media on? Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985).
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Mikkeliläinen – sähköisen asioinnin tulevaisuus Mikkelissä Kalle Launiala, ProtonIT Oy
Luvata Oy TIETOHALLINNON KURSSIN TUTKIELMA. Luvatasta lyhyesti Maailman johtavia metallituotteiden valmistajia Työllistää 16 maassa 6400 työntekijää,
Smalltalk Alan Curtis Kay visiot 1961: Burroughs 220.
Ohjelman perusrakenteet
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen Käytä oikeita käsitteitä.
ROTISSEURS – PAISTINKÄÄNTÄJÄT 50v.
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Tietokonemadot Aleksi Tarhonen Henri Yletyinen.
Mediakulttuuri Maija Havola Esityksen sisältö Yleistä mediakulttuurista Mediakulttuuri Suomessa Mediakulttuurin kansainvälinen toimiala Mediakasvatus.
Tieto- ja viestintätekniikka Riina Mäcklin Suvi Syrjälä Oulun Yliopisto 2011.
Sosiaalinen media matkailumarkkinoinnissa Teemu Hakolahti.
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Pikaviestimet ja niiden käyttö yhteiskunnassa Mediatekniikan seminaari Essi Julku
University of Joensuu Dept. of Computer Science P.O. Box 111 FIN Joensuu Tel fax Tietojenkäsittelytieteen.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Johdatus viestintään, viimeinen teema: kooste Leif Åberg syksy 2003.
SAK:n ja liittojen sähköinen viestintä SAK Jäsenpalveluosasto Heli Nykänen.
Surffailun salat Internet tutuksi. Mikä on Internet? Internet on samaan verkkoon liitettyjen palvelimien, reitittimien, kytkimien, keskittimien ja tietokoneiden.
Intialainen kulttuuripiiri
MEDIA Media, latinan kielen sanasta medium. Engl. medium-sanalla kolme merkityst ä  1)jotakin, mik ä “ sijoittuu v ä liin ”, ” toimii v ä litt ä j ä.
Elliott 803 A aloitti TKK:lla tietokoneajan 50 vuotta sitten
Merkistöstandardeista
Onko Suomessa tehty paljon vai vähän? Voitaisiinko tehdä enemmän? Mitä ja miten? Mediastudio ( ) tutkimus, koulutus, kehittämispalvelut erikoistuminen.
Tervetuloa Saku Koivun Ksylitolikouluun
Lapset ja nuoret tietokoneen käyttäjinä Historioitsijan näkökulma Digitaalinen kulttuuri Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos Porin yliopistokeskus.
1. ja 2. sukupolven matkaviestinverkot Juhani Judén 6667 TiTe 4 Antti Kuokkanen 6672 TiTe 4.
Kirjan tehtävien vastaukset s. 114 III Vaikuttamisen kanavat 10 Media on tärkeä mielipidevaikuttaja.
Ylivieskan lukion sähköiset oppimisympäristöt. Miksi lukiossa siirrytään sähköisiin oppimisympäristöihin?
Monipuolista tietoa nuoren elämään liittyvistä asioista yhdestä paikasta asuminen, opiskelu, työ, terveys, miten maailmalle, vapaa-aika ja niin edelleen.
Yleistä tiedotettavaa
Median aikajana some TV v.1934 Älypuhelin (1993)
Median aikajana TV v. 1. radio-lähetys some älypuhelin
Median aikajana TV v. älypuhelin some Mitä, missä, milloin maailmalla?
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen
Median aikajana TV v.1926 some
Median aikajana TV v.1926 Mitä, missä, milloin maailmalla?
Median aikajana älypuhelin TV v. some Mitä, missä, milloin maailmalla?
Maaesittely Kolmen hengen ryhmätyö
Median aikajana Älypuhelin 1993 TV v.1926 some
Cultura Yhdistävä tekijä
Facebook JYTY-koulutus
Median aikajana älypuhelin TV 1. radio-lähetys TV v.
Median aikajana älypuhelin TV v. some Mitä, missä, milloin maailmalla?
Internet mediana Merkittäviä mediamuutoksia on tapahtumassa sähköisen viestinnän kentässä. Kehitys on voimakkainta digitaalisten medioiden (mm. multimedia.
Median aikajana TV v some Ensimmäinen älypuhelin 1993 IBM
Esityksen transkriptio:

Digitaalisen median kehitys Tietokone ja internet

5. luento pe 5.3. klo 9-12 digitaalisen median lyhyt historia konvergenssiteoriat … myöhäismoderni yhteiskunta kurssin päätös

Digitaalisen median lyhyt historia1 toinen maailmansota vauhditti kehitystä 1940-luvun lopulla yhdistettiin sähköinen laskin ja matemaattis-looginen tutkimus: tietokoneen kehittely alkoi myös kylmä sota vauhditti kehitystä 1952 ensimmäiset IBM-tietokoneet 1955 Yhdysvaltojen ilmavoimien SAGE: järjestelmä yhdisti eri tutka-asemat, tulkitsi niiden signaalit ja ohjasi torjuntahävittäjät vihollismaalia kohti 1958 Postipankkiin Suomen ensimmäinen elektroninen tietojenkäsittelykone

Digitaalisen median lyhyt historia2 1960-luvulla informaatioyhteiskunta-käsite 1961 ASCII-merkistö 1964 Turun Sanomiin tietokoneladonta 1968 hyperteksti 1968 Internetin edeltäjä Arpanet -verkosto (Pentagonin koordinoima suljettu vapaan informaation vaihdon verkko) 1969 ensimmäinen tietokoneanimaatio elokuvana

Digitaalisen median lyhyt historia3 1971 mikroprosessorit markkinoille 1972 sähköposti (ARPA) 1974 laserkirjoitin 1975 tietokonekauppa Los Angelesiin 1976 Apple perustetaan ensimmäiset kannettavat tietokoneet 1977 Microsoft perustetaan 1978 kuvia aletaan digitoida 1979 internetin kaupallistuminen alkaa

Digitaalisen median lyhyt historia4 1980 USA:ssa laki ohjelmisto-oikeuksista CNN (Cable Network News) 1981 ARPA jaettiin kahtia (sotilas- ja siviiliverkko) 1982 CD-soitin (Sony) 1984 miljoona tietokonetta CD-levy Yhdysvalloissa median deregulaatio alkaa (Englanti, USA) 1985 CD-ROM datalevy 1986 Microsoftista pörssiyhtiö 1988 ISDN esitellään Japanissa

Digitaalisen median lyhyt historia5 1990 ensimmäinen graafinen selaineditori internetin kaupallinen käyttö alkaa 1991 ISDN Englantiin 1993 teknologia-osakkeiden Nasdaq-indeksi julistus ’informaation valtatiestä’ USA:ssa ensimmäinen hakukone Yahoo 1996 DVD -levy 1998 BBC:n ensimmäinen digitaalinen tv-kanava BskyB:n 200-kanavainen satelliittipalvelu 2000 digitaalinen televisio aloittaa Suomessa 2004 10 % suomalaisista talouksista digiboksi

Ns. digitaalinen kuilu1 Picard, Robert (2002): At the world level there is no ”digital divide”, there is just a divide Infrastruktuuri (vuosi 2001): Sähkön saanti välttämätön yli 2 miljardia ihmistä vailla sähköä Tarvitaan myös puhelin 2/3 ihmisistä ei ole koskaan soittanut puhelimella

Ns. digitaalinen kuilu2 Internetin käyttäjät (2000): 414 miljoonaa käyttäjää 6,8 % maailman väestöstä 15 maata kattaa 78 % netin käytöstä kolmannes käyttäjistä USA:ssa 45 % käyttäjistä puhuu äidinkielenään englantia 25 % puhuu ei-eurooppalaisia kieliä

Konvergenssiteoriat konvergenssi-käsite epämääräinen yleiskäsite (inflaatio!) ’läheneminen’, ’samankaltaistuminen’ konvergenssi voi viitata moniin eri tasojen ilmiöihin: Teknologinen konvergenssi Taloudellinen konvergenssi Vastaanoton konvergenssi

Teknologinen konvergenssi perinteisten sähköisten medioiden (radion ja television), tietokoneiden, internetin ja telekommunikaation ja jossain määrin myös painoviestinnän assimiloituminen konvergenssi-kehityksen ydinprosessi, joka perustuu informaation binaarisen käsittelyn malliin (0 ja1) sisältö ei heikkene kopioitaessa

Taloudellinen konvergenssi eri medioiden yhdistäminen usein ylikansallisten mediakonglomeraattien ’sateenvarjojen’ alle (Rupert Murdock, Silvio Berlusconi) teknologinen konvergenssi edistää mediajättien syntyä: kertaalleen tuotetun viestin jakelu eri välineiden kautta suhteessa halpaa (synergiaetu) sisältää poliittisen sääntelyn väljentämisen aspektin (esim. kilpailulainsäädäntö) uusliberalismi? tarjonnan diversiteetti?

Vastaanoton konvergenssi eri välineiden ominaisuuksien ja palvelujen samankaltaistuminen (digiradio) yhden päätelaitteen käyttäminen erilaisiin tarkoituksiin (tietokone televisio- ja radiovastaanottimena, web-selaimena jne.): multimedialaitteet yksilö- ja joukkoviestinnän rajan hämärtyminen interaktiivisuus?

Muita konvergenssi ulottuvuuksia 4) sisällöllinen konvergenssi: digitalisoiminen yhdenmukaistaa erilaisten sisältöjen teknisen hahmon ja mahdollistaa sisältöjen vaivattoman siirtelyn sisältöjen samanlaistuminen? 5) tuotannon konvergenssi: sama toimittaja tuottaa yhdellä kertaa sisältöjä moniin eri medioihin (esim. radio, tv, internet, kännykkä) eri medioiden erityispiirteiden hiipuminen?

Teknologinen determinismi konvergenssikehitys hahmotetaan usein teknologisen determinismin näkökulmasta: ennakoidut teknologiseen muutokseen liittyvät kehityskulut taloudessa ja politiikassa mielletään väistämättömiksi kehitys johtaa kuitenkin myös median divergenssiin (erilaistumiseen)

Digitaalinen media Suomessa1 Lehdistö: tuotanto digitalisoitu (1990-luvulta alkaen) lehtien verkkoversiot push- ja pull –periaatteet: tarjonta tietyille asiakasryhmille tai netin käyttäjän aktiivinen tiedonhaku näköispainokset tulevat! maksulliset palvelut valtaavat alaa!

Digitaalinen media Suomessa2 Digiradio: tuotanto digitalisoitu (1990-luvulta lähtien) rinnalle nettisivut ja mobiilipalvelut Euroopassa DAB, Amerikassa IBOC ensimmäinen digiradiokanava (YLEn Radio Peili) 1998 digiradion kuuluvuusalue pääkaupunkiseudulla ja Tampereen ympäristössä kuuntelijoilla muutamia tuhansia digiradioita visio: digiradio yleistyy kännyköissä

Digitaalinen media Suomessa3 Digi-tv: tuotanto digitalisoitu (1990-luvulta alkaen) rinnalle verkkopalvelut: vuorovaikutteisuus kanavoitu nettiin digitaaliset televisiolähetykset v. 2000 digitaaliset lisäpalvelut tulevat vuorovaikutteisuus kehittynyt hitaasti 2004 10 % kotitalouksista digiboksi