Opinnäytteiden metadata Metadata-päivä, Helsingin yliopisto, 10.11.2005 Jyrki Ilva, Helsingin yliopiston kirjasto

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kokoelmien kuvailun formaatteja ja standardeja Marit Olander Helsingin yliopiston kirjasto
Advertisements

Kansalliskirjasto, DSpace ja julkaisuarkistot FinnOA:n julkaisuarkistoworkshop, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
Tiedonhallinnan näkökulma valokuvien digitoinnin suunnitteluun Originaalin vähimmäistiedot, jälkituotannon tiedot ja metadata Anne Isomursu Suomen valokuvataiteen.
Olli Silvén Koulutusrehtori. Introduction Research TeachingCooperation Pro gradu –töiden valmistumisprosessissa on vielä vankka paperin maku • tavoitteena.
AFO-yhdistelmäontologia Sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston kokous Esko Siirala Helsingin yliopiston kirjasto,
Julkaisuportaalin prototyyppi Tutki-ohjausryhmä, Jyrki Ilva
IST Julkaisuarkistojen yhteentoimivuus – standardit ja suosituksia Rita Voigt Teknillisen korkeakoulun kirjasto ja OA-JES Julkaisupäivä –
Turid Hedlund SVEP projektin metadatasuositukset Turid Hedlund Hanken.
Valitse sanomapalkissa Ota muokkaus käyttöön,
Tekstiasiakirjan kirjoittaminen
AMK-kirjastopäivät, Rovaniemi Uudet yhteistyömahdollisuudet suomalaisella kirjastokentällä.
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
Creative Commons ja yhteisöttömän aineiston lumo Tietoisku Jari Sarja Otavan Opisto.
AFO-yhdistelmäontologian laatiminen Sisällönkuvailupäivä Päivi Lipsanen Helsingin yliopiston kirjasto, Viikin kampuskirjasto.
Kansallinen digitaalinen kirjasto Pitkäaikaissäilytys Kirjastoverkkopäivä Esa-Pekka Keskitalo.
Metlan tutkimusaineistojen löydettävyyden parantaminen Tutkimushenkilöstön päivät, Rovaniemi Anu Kantola Tutkimusaineistoprojektin ”Metatieto.
MARC Helsinki Kuopio Tampere Oulu Turku Ulla Ikäheimo & Arne Hedman.
Finnan kansallisen näkymän palvelukonsepti
Joensuun yliopiston kirjasto / Antti Laurila / Verkkojulkaiseminen Joensuun yliopistossa Antti Laurila.
Tutkijan identifiointi kansallisella tasolla Hanna-Mari Puuska, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut UKJ 2013 Ari Ahlqvist kehittämispäällikkö AMKIT-Linnea2 –yhteiskokous
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kooste kotitehtävien vastauksista Kotitehtävä 5 – Tarjonta ( )
Metropolian kirjasto oppimisen tukena. Häkkinen / Ylitalo-Kallio Mistä tietoa? Metropolian kirjaston kokoelmat ja www-sivut
Kansalliskirjaston julkaisuarkistoille tarjoama tuki Julkaisupäivä, Oulu, Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto
KUHA: TIETOKANTAPOHJAINEN WWW-SOVELLUS OPINTO- OHJAUKSEEN Kati Mäki-Kuutti Tietotekniikan graduseminaari
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Käyttöoikeuksien selventäminen Finnassa – metadata ja digitaaliset objektit Erkki Tolonen ja Maria Virtanen.
Riikka Henriksson riikka.henriksson[at]hut.fi Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto Kartografian ja geoinformatiikan laboratorio Paikkatiedon metatieto.
ELEKTRA - kotimaisia tieteellisiä artikkeleita sähköisessä muodossa Alustus Vapaa pääsy tieteelliseen tietoon -seminaarissa Jyrki Ilva
Neuron Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan sovellusprojekti Kevät 2004.
Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke, jota CSC koordinoi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Tutkimushallinnon.
Turid Hedlund D-Hanken Avoin julkaisuarkisto Elokuu 2006 – Joulukuu 2008 Yhteistyöprojekti johon osallistuvat kirjasto, atk-osasto, tutkimuksen.
Metatieto ja HTML-dokumentit Markus Virkkala Esa Kaihlanen TJTD63 - Semanttinen Web - 4/2002.
J ULKAISUTIETOJEN KÄYTTÖTARKOITUKSET OKM: N NÄKÖKULMASTA Ylitarkastaja Jukka Haapamäki.
KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Juuli-julkaisutietoportaali Seminaari tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden julkaisutiedonkeruusta.
Auktoriteettitietokanta Asiantuntijakokoukset Laila Heinemann Kansalliskirjasto / Kirjastoverkkopalvelut.
Julkaisuarkistot ja Nelli-portaali Ari Rouvari & Ere Maijala Julkaisuarkistot workshop Helsingin yliopisto.
Kirjastot ja Google Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja Teknillisen korkeakoulun kirjasto
Haravointi & indeksointi Mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tuo Finnaan Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.
Verkko-opetuksen laatukäsikirja ja verkostotoiminnan laatu Annika Evälä, Kristiina Karjalainen SVY-yhdyshenkilöpäivä
DViikki Kokemuksia kokotekstien taltioinnista DSpace-ohjelmistolla Kimmo Koskinen Viikin tiedekirjasto.
Kurssivalinnat kakkosille Huhtikuu Kurssivalintojen aikataulu kurssivalinnat Wilmaan –Wilma avautuu sunnuntaina klo –MUISTA.
RFID – tietomallin tilannekatsaus. Taustat RFID-tietomalli suomalaisille kirjastoille on laadittu KATVEn alatyöryhmässä vuonna 2005 – KATVE = Kansalliskirjaston.
Haravointi & indeksointi … mitä on hyvä tietää, kun omia aineistoja tarkistaa Finnassa Kirjastoverkkopalvelut vastaa kansallisella tasolla kirjastoverkon.
Kesätyöntekijöiden kommentteja Opasnetistä ja ydinvoimatyöstä: ”Kun tulin kesätöihin minulla oli vain jokin suuntaa antava aavistus siitä mitä meinattiin.
Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Minna Marjamaa, Laurea ja Tiina Tolonen, Oamk Tämä teos on lisensoitu Creative.
TKI-aineistonhallinta ja uusi työkalu Minna Marjamaa, Laurea-ammattikorkeakoulu Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.
Rinnakkaistallentaminen ja organisaation julkaisupolitiikka Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjasto Avoimen tieteen osaajakoulutus URN:NBN:fi:jyu
Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, Jyrki Ilva
Tekninen metatieto: Auta miestä mäessä, älä mäen alla
Tutkimustietovaranto
Tiedonhallinnan ohjausryhmän ohjaamat palvelut ja asiantuntijaryhmät
Oikeuksien hallintaan liittyvät metatiedot -työryhmän tuloksia
Kuvailustandardien tilanne
VIRTA-julkaisutietopalvelu
Julkaisujen syöttöpalvelu
Mukaan Finnaan - liittymisprosessin vaiheet
Juuli-julkaisutietoportaali
OKM TIEDONKERUUT Ylitarkastaja Jukka Haapamäki.
Metatiedon yhtenäistäminen julkaisuarkistoissa
Melinda-päivän musiikkitunti
Tutkimustietovaranto ja tutkimustietovirrat
Ammattikorkeakoulujen julkaisujen syöttöpalvelu
Julkaisuarkistopalvelut tutkijoille Helsingin yliopistossa
SÄHKÖISET OPINNÄYTETYÖT TURUN YLIOPISTOSSA
Translitterointikyselyn tuloksia
Päällekkäisyys ja AFO-ontologia
Opinnäytteiden sähköinen arkistointi yliopistoissa
DATAN JA AINEISTOJEN AVAAMINEN FINNAN AVULLA
Pitkäaikaissäilytyksen metatiedot
Ristiinopiskelun kehittäminen -hanke
Esityksen transkriptio:

Opinnäytteiden metadata Metadata-päivä, Helsingin yliopisto, Jyrki Ilva, Helsingin yliopiston kirjasto

Taustaa: opinnäytteet verkossa Yliopistojen opinnäytteiden julkaiseminen verkossa alkoi Suomessa jo 90-luvun puolella –esim. Helsingin yliopiston E-thesis-palvelu avattiin syksyllä 1999 (muita pioneereja Jyväskylä, Oulu, Tampere ja TKK) –viime aikoina myös AMK:t tulleet mukaan –julkaisut avoimesti verkossa, yleensä pdf-tiedostoina –yliopistot julkaisevat etenkin väitöskirjoja, monet myös muita opinnäytteitä ja sarjajulkaisuja –viime aikoina suunnitelmia myös yliopistojen omista avoimista julkaisuarkistoista (institutional repository), jotka sisältäisivät henkilökunnan kaikki julkaisut (vrt. tähänastiset julkaisurekisterit, joissa vain julkaisujen viitetiedot)

Nykytilanteen ongelmia Hajanainen joukko julkaisupalveluita, kullakin yliopistolla omansa -ongelma tiedonhakijalle ja myös julkaisujen näkyvyydelle -erilaisia käyttöliittymiä ja erilaisia teknisiä ratkaisuja -julkaisut usein luetteloitu tietokantoihin, joiden tarjoama näkyvyys ulospäin on rajallinen Miten opinnäytteiden kansallista ja kansainvälistä löydettävyyttä voisi parantaa? - oma kansallinen hakupalvelu opinnäytteille? - metatietojen haravoiminen laajempiin järjestelmiin?

Yksi mahdollisuus: OAI-PMH OAI-protokolla (OAI-PMH = Open Archives Initiative – Protocol for Metadata Harvesting) -mahdollistaa sekä yhteisen kansallisen hakupalvelun rakentamisen että metatietojen toimittamisen kansainvälisiin järjestelmiin -OAI-protokollaa hyödyntäviä järjestelmiä rakenteilla muissakin maissa, eli yhteistyömahdollisuuksia riittää -järkevien hakupalveluiden tuottaminen edellyttää haravoitavien palveluiden metadatalta riittävää semanttista yhteismitallisuutta Monet suomalaiset julkaisupalvelut jo OAI-yhteensopivia -VTT, TKK sekä Oulun, Joensuun ja Tampereen yliopistot -vain kansallinen hakupalvelu puuttuu...

Metadataprojektin lähtökohdat (2004) HYK tarvitsi metadataformaattia E-thesis-palvelussa julkaistaville Helsingin yliopiston opinnäytteille -Doria-järjestelmän käyttöönotto – E-thesiksen julkaisujen metatiedot tallennetaan uuteen järjestelmään -Helsingin yliopiston väitöstietohanke – tavoitteena saada väitöskirjojen tiedot ja tiivistelmät kattavasti verkkoon; kaikki tiedot kerätään samalla kertaa yhdellä lomakkeella Tarvetta myös kansalliselle formaatille - useat korkeakoulut samojen kysymysten äärellä: yksi yhteinen ratkaisu säästäisi kaikkien työtä -dSpace-ryhmässä (FinnOA:n julkaisuarkistotyöryhmän edeltäjä) sovittiin, että HYK tekee esityksen opinnäytteiden kansalliseksi metadataformaatiksi

Metadataformaatin kehitystyö (2005) Formaatin kehittäminen edennyt nopeasti -ensimmäinen versio lähetettiin kommentoitavaksi yliopistojen julkaisuvastaaville tammikuussa kehitetty edelleen kommenttien pohjalta -pyritty pitämään suhteellisen kevyenä ja yksinkertaisena, eli ihan kaikkia toiveita ei ole voitu toteuttaa Metadataformaatin tuorein versio saatavilla osoitteessa -muutamat yliopistot ja ammattikorkeakoulut soveltavat jo nyt -Helsingin yliopistossa käyttöön uuden väitöstietojärjestelmän myötä vuodenvaihteessa 2005/2006 -osa muista yliopistoista käyttää edelleen omia formaattejaan: tärkeintä riittävä yhteismitallisuus

Opinnäytteiden metadataformaatin kuvaus ”Tämä on Dublin Core –standardiin perustuva ehdotus kansalliseksi metadataformaatiksi Suomen korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen elektronisille opinnäytteille. Dublin Core on kansainvälinen elektronisten resurssien kuvailuun kehitetty formaatti. Ehdotuksen tarkoituksena on yhtenäistää elektronisten opinnäytteiden kuvailua ja tällä tavoin tehostaa niiden hakua sekä kuvailutietojen kotimaista ja kansainvälistä vaihtoa esimerkiksi osana OAI-pohjaisia palveluja ”

Opinnäytteiden metadataformaatti Metadataformaatti on Dublin Core -pohjainen -yhteensä 23 eri kenttää, joista kuusi on pakollisia ja 17 vapaaehtoisia -formaatissa määriteltyä kenttävalikoimaa voi tarvittaessa laajentaa paikallisten tarpeiden mukaan -metadataformaatti ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn tekniseen järjestelmään (esim. Doria/ENCompass) Miksi oma formaatti? -jo olemassa olevat kansainväliset formaatit eivät valitettavasti vastaa suoraan suomalaisia käytäntöjä -tavoitteena kuitenkin mahdollisimman suuri yhteensopivuus

Opinnäytteiden metadataformaatti Opinnäytteiden tiedot sopivat Dublin Coren kenttiin varsin hyvin -suurimmat ongelmat liittyivät tiedekunta- ja laitostietojen ilmoittamiseen ja opinnäytteisiin liittyviin henkilöihin (vastaväittäjät jne.) -mahdollista käyttää erilaisia asiasanastoja ja tieteenalaluokituksia Tarkoitettu ensisijaisesti elektronisille opinnäytteille -sopii kuitenkin tarvittaessa myös pelkästään paperimuodossa ilmestyneiden opinnäytteiden kuvailuun Soveltuu kaikille opinnäytetyypeille - väitöskirjat, lisensiaatintyöt, gradut, diplomityöt, amk-opinnäytetyöt jne.

Metadataformaatin pakolliset kentät - Tekijän nimi - Opinnäytteen nimeke - Opinnäytteen taso - Opinnäytteen kieli - Opinnäytteen hyväksymisaika - Opinnäytteen tekopaikka

Metadataformaatin vapaaehtoiset kentät - Opinnäytteen vaihtoehtoinen nimeke - Opinnäytteen laji - Opinnäytteen julkistamisaika - Opinnäytteen identifiointitunnus - Opinnäytteen rinnakkaisen ilmiasun tiedot - Opinnäytteen rinnakkaisen ilmiasun identifiointitunnus - Sarjan nimi - Sarjan ISSN-tunnus - Opinnäytteen tiivistelmä - Opinnäytteen asiasanat - Opinnäytteen tieteenala - Opinnäytteeseen liittyvät osat - Opinnäytteeseen liittyvät oikeudet - Opinnäytteeseen liittyvät henkilöt - Opinnäytteen koko - Elektronisen opinnäytteen tiedostomuoto - Elektronisen opinnäytteen URL-osoite

Metadataformaatin soveltaminen Helsingin yliopistossa Metadata osa laajempaa järjestelmää –kuka tallentaa tiedot ja miten? –perinteinen malli: luetteloija tallentaa julkaisun metatiedot –tekijöiden suorittama tallennus myös varteenotettava vaihtoehto, jos se vain suunnitellaan ja ohjeistetaan hyvin –aikataulu- ja resurssikysymys –E-thesis-palvelussa jo ennestään positiivisia kokemuksia tekijöiden tallentamista tiedoista –väitöstietohankkeessa väittelijöiden tekemää tallennusta varten kehitetty uusi verkkolomake (lomakkeen testiversio löytyy osoitteesta

Tietojen keruu lomakkeella Samalla lomakkeella kerätään sekä E-thesis-palvelun että yliopiston väitöstiedotuksen tarvitsemat tiedot - väitöstietolomake pyrkii helpottamaan tietojen täyttämistä - mm. laitostiedot voi valita valikosta. mikä vähentää virheitä -asiasanat edelleen ongelma: eri aloilla erilaisia ja erikielisiä asiasanastoja -väittelijän syöttämät tiedot tarkistetaan ja korjataan ennen kuin ne tulostetaan lopullisiin formaatteihin -tulostaa mm. metadataformaatin mukaisen tiedoston, joka voidaan siirtää suoraan Doriaan

Yhteenvetoa kokemuksista Väitöstietohankkeen edetessä tullut paljon uusia ideoita erilaisista tavoista hyödyntää kerättyä metadataa -”kunhan saamme tämän ensin valmiiksi niin sitten teemme myös tätä ja tätä...” -tietysti myös resurssikysymys: mitä kaikkea sidosorganisaatiomme oikeasti haluavat meidän tekevän? Haastavimmat ongelmat eivät ole niinkään teknisiä, vaan liittyvät pikemminkin yliopiston käytäntöihin ja niiden monimutkaisuutteen –tekniset ongelmat ratkaistavissa, mutta toimintamallien muuttaminen ja käyttäjien tuloksellinen ohjeistaminen haastavampaa

Lisätietoja - Jyrki Ilva: ”Väitöstiedot ja tiivistelmät E-thesikseen” (Verkkari 6/2005) - saatavilla osoitteessa - Jani Saijos: “Kansallinen metadataformaatti elektronisille opinnäytteille” (Tietolinja 2/2005, ilmestyy marraskuun kuluessa)