V ESIENHOIDON TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI Säätytalo Hannele Nyroos, LYMO

Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytty Valtioneuvosto hyväksyi Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laaditut vesienhoitosuunnitelmat Laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke Valtioneuvosto hyväksyi yhteisen lausuman toimeenpanosta Suunnitelmista raportoidaan komissiolle mennessä

Voittaja ”Suomi nousuun vesiosaamisen avulla” (59 % äänistä) Toinen ”Tehdään Suomesta luomumaa” (27 % äänistä) Kolmas ”Martti Ahtisaari –keskus” (13 % äänistä) Vesiosaaminen Tehtävä Suomelle – kilpailun voittaja

Suunnitelmien ydinviestit  Pinta- ja pohjavesien hyvä tila saavutetaan pääosin vuoteen 2015 mennessä  Suomenlahdella ja monissa rannikon jokivesistöissä aikataulupidennyksiä 2021 ja 2027  Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavia toimia, eri sektoreilla tarvittavat toimet yksilöity  Lisärahan tarve nykytasoon (n. 1,5 mrd. € vuodessa) verrattuna noin 15 % (235 milj. € vuodessa)  Toimeenpano edellyttää laajaa sitoutumista, hallinnon on oltava aloitteellinen

Mitä lisätoimia tarvitaan? Maatalouden ravinnepäästöjen hallinta (noin 65 % peltoalasta) ja tehostettu hallinta (5 % peltoalasta) Kasvipeitteisyyden lisäys (noin 20 % peltoalasta) ja säätösalaojituksen määrän kaksinkertaistaminen Maatalouden suojavyöhykkeet ( hehtaaria) ja kosteikot (1600 kappaletta) Metsätalouden eroosiohaittojen ja kunnostusojitusten haittojen vähentäminen (5400 vesiensuojelurakennetta)

Mitä lisätoimia tarvitaan? Rehevöityneiden järvien ja merenlahtien kunnostus (550 kohdetta) Virtavesien elinympäristökunnostus (120 kohdetta), vesiin liittyvien tärkeiden Natura-alueiden sekä pienvesien kunnostus Säännöstelyn kehittäminen noin 60 vesistössä  Kalojen kulkumahdollisuuksien parantamisen suunnittelu noin 100 ja toteutus noin 50 kohteeseen Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen tai tarkistaminen noin 300 pohjavesialueella sekä suunnitelmien toimeenpano

Ympäristöministeriö/Hannele Nyroos

Vesienhoidon kustannukset Nykykäytännön mukaisten toimien kustannukset yhteensä noin 1,5 miljardia vuodessa € (275 €/asukas/vuosi)  Lisätoimenpiteiden kustannukset yhteensä arviolta 235 milj. € vuodessa (44 €/asukas/vuosi)  Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti maataloudessa Yhdyskuntien vesiensuojelu650 milj. € Maatalous316 milj. € Haja- ja loma-asutus240 milj. € Teollisuus194 milj. €

SEKTORI NYKYKÄYTÄNNÖN MUKAISET TOIMENPITEET (1000 €/vuosi) LISÄTOIMENPITEET (1000 €/vuosi) ALUSTAVA ARVIO JULKISEN SEKTORIN OSUUDESTA LISÄTOIMENPITEIDEN KUSTANNUKSISTA (1000 €/vuosi) Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus Kalankasvatus Turvetuotanto Turkistuotanto Maatalous Metsätalous Happamuuden torjunta Liikenne Maa-ainesten otto Pilaantuneet alueet Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Pohjaveden suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus YHTEENSÄ Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa (1 000 €/vuosi)). - = ei arvioitu.

Toimeenpanon keskeisiä haasteita  Maatalouden vesiensuojelutoimien rahoitus  Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, tarkistaminen ja toteutus  Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja kunnostus  Vesien kunnostusstrategia ja kalatiestrategia  Vesihuollon kehittäminen ja siirtoviemärihankkeet sekä haja-asutuksen neuvonta  KEMERA- hankkeiden rahoitus ja turvetuotannon TASO-hanke  Maankäytön ja vesienhoidon yhteensovittaminen  Ympäristöriskien hallinta

Vesienhoidon toteutusohjelma Valmistellaan vuoden 2010 loppuun mennessä vesienhoidon toteuttamisohjelma tavoitteiden konkretisoimiseksi Toteutumisen seurantajärjestelmä valmistellaan kesäkuun 2011 loppuun mennessä Vuorovaikutus ja yhteistyö keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa Maatalouden lisätoimenpiteiden kustannusten huomioon otto ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa

Haasteita  Esitettyjen toimien toteutus  Toteutumisen seuranta ja raportointi  Tietoperustan vahvistaminen seuraavaa  Ohjauskeinojen vahvistaminen seuraava suunnittelukautta varten Motivointi, tiedonjako, rahoitus, yhteistyö, tietoperustan parantaminen

Tutkimustarpeita  Pienempien vesimuodostumien arviointi  Ekologisten luokittelun kehittäminen  Haitallisten aineiden arviointi  Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointi ja toimien climate-checking  Pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimien määrän seuranta  Vesienhoidon, tulvanhallinnan ja merenhoitosuunnitelman yhteensovittaminen Viestintä, tiedon perille saaminen, vuorovaikutus

Laajat tutkimus- ja kehittämishankkeet  Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä.  Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arvioinnin kehittäminen, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.  Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevan tietopohjan kehittäminen siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen.  Tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämistyötä tarvitaan vesistöjen kunnostuksessa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa.