Radion ja TV:n historiaa

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
”HUOMIO, HUOMIO, TÄÄLLÄ LAHTI” – Lahden pitkäaaltoaseman historiaa
Advertisements

Tiedonhaku Internetistä PODCASTING Katarina Andersson TU08se
Santeri Lehtonen, Vesa Mäki, Arto Ranta
Uusi tapa nauttia TV:stä seutuverkoissa
Television valtakausi
2. luento to klo 12–16 a) katsaus elokuvan ja radion historiaan
Kulttuuria massoille.
Bensan hinta Hyvää päivää, Olen kuullut ennustettavan, että bensan hinta saattaa syksyyn mennessä nousta litralta jopa € 1,90 :een.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Yle Oulun yliopiston tiedepäivänä
Tiedonsiirronperusteet
Radion ja TV:n historiaa
Radion ja TV:n historiaa
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Radio.
CHEERLEADING Tiina Määttä.
Taloudellinen integraatio ja EU-oikeuden kehitys Niilo Jääskinen.
TV-historiaa.
Mobiili-TV Mediatekniikan seminaari Hanna Blåfield.
TV-historiaa.
Claude Elwood Shannon Hannele Anttonen Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari 2007.
EU ja raha: Budjetin synty Tulot ja menot.
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Markku Tukiainen1 Tivi:n yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ohjelmisto(prosessin)virheet Tiedon käsittelyyn liittyvät ongelmat (tietokannat) Tietoliikenteeseen.
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Teräväpiirtotekniikka Jussi Koskela Santeri Lehtonen IT-06.
NEVILLE CHAMBERLAIN Saku Huhmo 2B. Nuori Neville Chamberlain.
Fysiikan keksinnöt Esimerkki tehtävä.
Klikkaa nuolta vasemmasta
_______________________________________________________ 1999 Suvaitsevaisuuskaudet Kamppailu liikuntakulttuurin suunnasta 1880-luvulta 1920 luvulle. Urheilu.
KVV-maisteriohjelman HOPS-työskentely Miksi? Miten? Kuinka monelle?
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
Johan Julius Christian (Jean) Sibelius
EUR-ACE akkreditointi ja KKA LAUREA Karl Holm.
Medioiden historia ja nykykehitys ma 10. ja : 10-12, F133; ti 11. ja : 11-14, F416 viikko 41 ma-ti Medioiden historia viikko 42.
Mediakulttuuri Maija Havola Esityksen sisältö Yleistä mediakulttuurista Mediakulttuuri Suomessa Mediakulttuurin kansainvälinen toimiala Mediakasvatus.
Japani s. 58-.
Kansainvälinen valuuttajärjestelmä:
Hyvinvointi-Suomi 1960-luvulta lähtien suuri ”rakennemuutos”
Afrikka s.103-.
Maailmanpolitiikkaa: Kansainliitto:
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Tietoturvan historiaa Markus Miettinen Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari
Kirjastot.fi-chat Nina Granlund Kirjastot.fi-toimitus.
Kansainliitto.
RUOTSI.
Euroopan talous- ja rahaliitto EMU: Kehitetty jo n. 30 vuotta Ensimmäinen vaihe 1979 => valuuttakurssit Vuonna 1999 kytkettiin 12 maan valuuttakurssit.
Äänielokuvan taide: realismi. Äänielokuvan estetiikka Äänielokuvan tulo muutti (taiteellisen) elokuvakerronnan periaatteita ”Purkitettu teatteri” Marcel.
Tango Suomessa aikajana
Radion ja TV:n historiaa
TANSKA August Blom: Den Hvide slavehandel (1910).
Saksalainen sanomalehtitiede Zeitungswissenschaft, Publizistikwissenschaft.
Television Historia ja lajityypit
Vesa Lappalainen. Tavoitteena interaktio massaluennoilla Tuloksena esimerkki projektista, mistä kaikki sanovat että hieno idea, mutta kukaan ei halua.
 n. 20 henkeä  Toimittajia, tuottajia, tuotantokoordinaattoreita  televisio, radio, netti  Huom. Tiedettä käsitellään myös muissa kuin tiedeohjelmissa.
Mikroskoopin keksiminen ja mikroskooppityypit
Kylmän sodan kriisejä.
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
Teollistumisen ajan tärkeitä keksintöjä
Ajasta ja paikasta riippumaton työ Case Liikennevirasto Työnteon monet tilat, VM
Suomalaisten elämänmeno 1950-luvulla luku ylipäätään 1950-luku oli hyvä vuosikymmen Välit Neuvostoliittoon oli lämpimät Vuosi 1952 oli suomalaisten.
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
LÄHI-IDÄN SITKEÄ KRIISI
MEDIAKULTTUURIN NOUSU
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
Modernin kulttuurin synty
RADIO ja televisio suomessa
Televisiot.
Traktorit ja työ välineet
Teollistuminen.
Esityksen transkriptio:

Radion ja TV:n historiaa BROADCASTING Radion ja TV:n historiaa

Television (ja radion) historian etappeja ovat… Telekommunikaation kehitys 1800-luvulla (lennätin, puhelin, langaton lennätin) Radion broadcasting –järjestelmän synty 1920-luvulle tultaessa 1800- luvun lopun ja 1900-luvun alun visuaalinen kulttuuri (elokuva) TV:n mahdollistaneen keksinnöt 1800-1900-lukujen vaihteessa TV:n kokeiluvaihe 1920-30-luvuilla TV:n läpimurto II maailmansodan jälkeen (USA 1940-50-luvulla, Eurooppa 1950-60-luvuilla) Ylikansallisen mediakulttuurin synty n. vuodesta 1980 eteenpäin

Telekommunikaation (”kaukoviestinnän”) välineitä ennen radiotoimintaa 1837: Samuel Morsen langallinen lennätin (telegrafi) Morsen aakkoset 1876: Graham Bell esitteli Lontoossa puhelimen (telefoni) 1893 Budapestissa Unkarissa aloitti toimintansa puhelintekniikkaa käyttävä ”kaapeliradio” Telefonhírmondó (”puhelinsanansaattaja”) välitti mm. uutisia, lastenohjelmia, jumalanpalveluksia, kuunnelmia ja oopperaa jopa 14 tuntia päivässä Toimi II maailmansodan päättymiseen saakka; enimmillään tilaajia n. 10 000

Telekommunikaation (”kaukoviestinnän”) välineitä ennen radiotoimintaa 1896: Guglielmo Marconi keksii langattoman lennättimen (”esiradion”) Tavoite parantaa merenkulun viestintää Lähetti morsekoodia 1897 yhteys 14 kilometrin etäisyydelle Englannissa 1899: viesti Englannista Ranskaan 1901: viesti Englannista USA:aan 1906: Lee De Forest keksii audion-putken Mahdollisuus välittää ihmisääntä

Broadcastingin ajatus Radion ja myöhemmin television toiminnan perustana on broadcastingin ajatus: samaa lähetystä lähetetään samalla kertaa suurelle (ja periaattessa rajattomalle) vastaanottajien joukolle ”broadcasting” suomennettiin 1923 ”yleisradioksi” Perustana se, että radioaaltoja voi kuunnella kuka tahansa 1906: kanadalainen Reginald Fessenden lähetti ihmisäänellä puhutun joulutoivotuksen samalla kertaa useille laivoille Massachusetsin rannikolla Aluksi tämä nähtiin ongelmana: radioviestit haluttiin salata ulkopuolisilta kuuntelijoilta Vasta 1910-luvun aikana kuuntelijamäärän rajoittamattomuus alettiin nähdä mahdollisuutena: suurelle joukolle ihmisiä voitaisiin lähettää viestejä samalla kertaa 1916 USA:n Marconi-yhtiön palveluksessa toiminut David Sarnoff hahmotteli nykyisenkaltaisen broadcasting-järjestelmän peruspiirteet I maailmansota kuitenkin lykkäsi laajempaa käyttöönottoa

1920-luku: broadcasting –radio syntyy (USA) 1920: presidentinvaalien tulokset lähetettiin ”reaaliaikaisina”  kiinnostus RCA (Radio Corporation of America, 1919) ja NBC Sulautti Marconi –yhtiön itseensä, johtajaksi David Sarnoff 1920-luvun alussa useita asemia 1927 mennessä RCA:n omistama NBC (National Broadacasting Company) luonut maan kattavan networkin (radioasemien verkoston) CBS (Columbia Broadcasting System) 1927 ABC (American Broadacasting Company) 1945 Radioyhtiöistä perusta myöhemmille TV-yhtiöille

1920-luku: broadcasting –radio syntyy (Eurooppa) Britannia: Kokeiluja 1920-luvun alussa; toiminta vakiintuu 1923 1927: BBC (British Broadcasting Corporation) perustetaan Ranska 1922 Saksa 1923 Neuvostoliitto 1924 Japani 1925 Suomi 1926

Broadcasting: kaksi mallia Amerikkalainen malli: kaupallinen radiotoiminta Yksityiset yhtiöt Vapaa kilpailu Mainosrahoitteisuus Eurooppalainen (BBC:n) malli: julkinen radio/TV-toiminta (valtion monopoli) Radio/TV-maksujärjestelmä Ohjelmapolitiikka: välittää tietoa, sivistää, viihdyttää (John Reid: inform, educate, entertain)

Suomen Yleisradio Koeluonteisia radiolähetyksiä ja paikallisia ohjelmia Suomessa 1923-25 (Helsinki, Tampere, ym.) 1926 eri radiotoimijat yhdistivät voimansa ja perustettiin valtakunnallista ohjelmaa lähettävä Suomen Yleisradio 29.5. Aluksi yksityinen Valtioenemmistöiseksi vasta 1935 Joulukuusta 1926 alkaen lähetyksiä päivittäin Vuodesta 1935 alkaen Suomen Yleisradiolle monopoliasema

Televisiotekniikan vaiheita: mekaaninen skannaus 1884: Paul Nipkow patentoi mekaanisen skannauksen Kohteesta tuleva valo kulkee pyörivän spiraalimaisestirei’itetyn levyn läpi seleenikenno reagoi siihen ja muuttaa valon moduloiduksi sähkövirraksi Sähkövirta voidaan palauttaa valoksi, joka projisoitaessa samanlaisen pyörivän levyn läpi, muodostaa kuvan kohteesta Laite ei toiminut, koska seleeni ei ollut riittävän valonherkkää Sama periaate pohjana kuitenkin britannialaisen John Logie Bairdin esittelemässä TV-laitteessa 1920-luvulla Baird aloitti ensimmäiset koelähetykset Englannissa 1926

Paul Nipkowin patentti 1884

John Logie Bairdin tv-systeemi

Televisiotekniikan vaiheita: elektroninen skannaus 1897: saksalainen Karl Braun keksii katodisädeputken Putki, jossa on tyhjiö, ja jossa valonsäteiden suuntaa voidaan ohjata sähkövirran avulla Nykyisten kuvaputkien edeltäjä 1907: venäläinen Boris Rozing patentoi katodisädeputkeen perustuvan elektronisen skannausjärjestelmän  nykyisen TV-systeemin perusta Järjestelmää kehittivät Yhdysvalloissa Vladymir Zworrykin ja Philo T. Farnsworth 1930-luvulla elektroninen skannaus syrjäytti mekaanisen Säännölliset TV-lähetykset alkoivat Saksassa 1935, Britanniassa (BBC) 1936 ja USA:ssa 1939

TV:n alkuvaiheen esityskäytäntöjä TV:n käyttöönottoa hidasti se, ettei ollut käsitystä siitä, mitä uudella tekniikalla tulisi tai kannattaisi tehdä (tai olisiko sille mitään käyttöä) Kun TV sitten oli keksitty ja lähetykset 1930-luvulla aloitettiin, mallina oli elokuvan katsomiskäytäntö: TV:tä katsottiin elokuvateattereissa ja muissa julkisissa tiloissa Aluksi kukaan ei ajatellut kotona katsottavaa henkilökohtaista ja yksityistä televisiota Esim. USA:ssa elokuvayhtiöt näkivät ”elokuvateatteri-TV:n” mahdollisuutena laajentaa elokuvan käyttöä Kun ”koti-TV” vakiintui, elokuvayhtiöt huomasivat saaneensa siitä kilpailijan…

TV-kulttuurin muotoutuminen USA:ssa 1941 National Television System Committee (NTSC) sai sovittua yhteisestä TV-standardista  TV-toiminta saattoi käynnistyä laajassa mitassa (joskin II maailmansota hidasti) 1946 alkaen TV-laitteita alettiin markkinoida koteihin 1948-1955 välillä TV kahteen kolmasosaan USA:n kodeista TV-toiminnan keskeisiksi toimijoiksi aiemmat suuret radionetworkit (CBS,ABC,NBC) Keskeinen käyttäjäryhmä: esikaupunkialueille muuttaneet keskiluokkaiset perheet TV vaurauden symboli Ohjelmat muotoutuivat tämän käyttäjäryhmän päivärytmin mukaisiksi Äiti katsoo päiväohjelmia Koko perheen yhteinen katseluaika illalla (”prime time”)

TV-ohjelmiston muotoutuminen Lajityypit radiosta tuttuja: talk show, quiz show, soap opera, sitcom [situation comedy] Poliisisarjat, lännensarjat, uutiset I Love Lucy (”Lucy Show”, 1951-1957) Desi Arnaz ja Lucille Ball; itsenäinen tuotantoyhtiö ”Desilu” Taltioitiin filmille Elävä yleisö (”valmiiksi naurettu”) Kolmen kameran tekniikka Sponsorointi Eri alan yhtiöt tuottivat itse tai sponsoroivat ohjelmia Esim. saippuayhtiöt Procter&Gamble ja Colgate-Palmolive tuottivat ns. saippuaoopperoita Suorasta sponsoroinnista luovuttiin Revlonin ”64000 Dollar Question” –tietovisaan liittyneen skandaalin jälkeen (kysymyksiä ja voittajia oli järjestelty etukäteen) networkit päättivät ottaa tuotannon tiukemmin omaan kontrolliinsa

TV:n tulo Suomeen Radioinsinööriseuran Televisiokerho järjesti ensimmäisen kaapelittoman lähetyksen 24.5.1955 Tekniikan edistämissäätiö (TES) sai toimiluvan 26.5.1956 (vuodesta 1957 TES-TV) Mm. tupakkatehtaiden sponsoroimia ohjelmia Näkyi aluksi vain Helsingin ympäristössä Myöhemmin paikallisia kumppaneita (mm. Tamvisio Tampereella) Yleisradio aloitti koelähetykset 1956, säännölliset lähetykset 1958 alusta TES: amerikkalainen mainosrahoitteinen malli YLE: BBC:n mallin mukainen lupamaksujärjestelmä Ongelma: rahoitus liian pieni 1957 YLE:n ”vuokralaiseksi” Oy Mainos-TV-Reklam Ab Ei omaa toimilupaa, käytti YLE:n verkkoa Maksoi osan tuloistaan korvauksena YLE:lle YLE (ja sen myötä MTV) laajenivat valtakunnallisiksi  TES ulos markkinoilta 1960-luvun alkuvuosina YLE osti Tesvision ja Tamvision 1964 Näiden pohjalle perustettiin TV2 Tampereelle

Suomalaisten TV-kanavien vaiheita Aluksi MTV:n toimintaa kontrolloitiin tiukasti (esim. ei omia ajankohtaisohjelmia) 1981 MTV sai omat uutiset 1986 Kolmostelevisio Kolmas TV-kanava Omistajina YLE, MTV ja Nokia 1993 ”suuri kanavauudistus” Kolmoskanava kokonaan MTV:lle MTV:lle oma toimilupa 1997 Neloskanava aloittaa Pohjana aiemmin kaapeli-TV:ssä näkynyt PTV 2000 Digilähetykset alkoivat pääkaupunkiseudulla sekä Turun ja Tampereen ympäristössä; varsinainen aloituspäivä 27.8.2001