Sosiologian johdantokurssi kevät 2007 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen - pe Porthania II, ei luentoa ke Unioninkatu 40 Sali 1 - Loppukuulustelu klo Porthania II - Uusinta klo Porrthania II - - Bauman: Sosiologinen ajattelu si/

LUENTO 2: Yhteiskuntasopimus

Esisosiologinen yhteiskuntasopimusteoria -1 Hobbes (1561): Luonnolliset lait: Hobbes (1561): Luonnolliset lait: 1. Ihmiset pyrkivät rauhaan 1. Ihmiset pyrkivät rauhaan 2. luonnollinen oikeus omistaa ja hyödyntää luonnon esineitä, 2. luonnollinen oikeus omistaa ja hyödyntää luonnon esineitä, 3. Kaikki pitävät kiinni tekemistään sopimuksista 3. Kaikki pitävät kiinni tekemistään sopimuksista  kaikkien sota kaikkia vastaan ellei sovita, että hallitsija saa ehdottoman vallan ratkaista kiistat. Tästä ei voi neuvotella, sillä jos hallitsija luopuu vallastaan yhden hyväksi ei muillakaan ole intressiä hyväksyä sitä.  Yhteiskunnan järjestys edellyttää (yksinvaltaista) valtiota

Esisosiologinen yhteiskuntasopimusteoria -2 Rousseau (1755, 1762): yleistahto Rousseau (1755, 1762): yleistahto yhteiskuntasopimus kansalaisten ja hallitisijan välillä yhteiskuntasopimus kansalaisten ja hallitisijan välillä  hallitsija on kansan palvelija  hallitsija on kansan palvelija

Sosiologiset kritiikit -1 Adam Smith: ”Kuvitelma, että kuninkaat ovat kansan palvelijoita, joita ihaillaan ja totellaan tai vastustetaan, erotetaan virasta ja rangaistaan sen mukaan kuin yleisölle sopii, on järjen ja filosofian mutta ei luonnon mukainen oppi.” Adam Smith: ”Kuvitelma, että kuninkaat ovat kansan palvelijoita, joita ihaillaan ja totellaan tai vastustetaan, erotetaan virasta ja rangaistaan sen mukaan kuin yleisölle sopii, on järjen ja filosofian mutta ei luonnon mukainen oppi.”  VALTIO ON LUONNOLLINEN OSA (MYÖS MODERNIA) YHTEISKUNTAA  YHTEISKUNNAN JÄRJESTYS PERUSTUU YHTEISEEN MORAALITUNTEESEN

Liberalistinen yhteiskuntasopimusteoria Herbert Spencer: Herbert Spencer: organismien eriytyminen on luonnon laki organismien eriytyminen on luonnon laki Yhteiskunta on super-organismi Yhteiskunta on super-organismi Eriytyminen  vaihto, keskinäinen riippuvuus Eriytyminen  vaihto, keskinäinen riippuvuus Yksilön oma etu edellyttää toisen oikeuksien kunnioittamista Yksilön oma etu edellyttää toisen oikeuksien kunnioittamista  yhteiskunta perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin; valtion puuttuminen niihin on vahingollista  yhteiskunta perustuu vapaaehtoisiin sopimuksiin; valtion puuttuminen niihin on vahingollista

Sosiologiset kritiikit -2 Emile Durkheim: Yksikään yhteiskunta ei ole saanut alkuaan sopimuksesta; eikä minkään yhteiskunnan rakenteessa ilmene häivääkään sopimuksen kaltaisesta järjestyksestä. Sopimus ei ole sen enempää historiallisen kehityksen lähtökohta kuin sen määränpää. Emile Durkheim: Yksikään yhteiskunta ei ole saanut alkuaan sopimuksesta; eikä minkään yhteiskunnan rakenteessa ilmene häivääkään sopimuksen kaltaisesta järjestyksestä. Sopimus ei ole sen enempää historiallisen kehityksen lähtökohta kuin sen määränpää.  Vapaa tahto, yksilö, valinta ja sopimus ovat yhteiskunnan aikaansaannoksia, eivät sen edellytys

 Yhteiskunnan integraatio valtiosta riippumaton  Yhteiskunnan integraatio valtiosta riippumaton  Valtion rakenne ja toimintatapa riippuvat yhteiskunnan integraatiosta  Valtion rakenne ja toimintatapa riippuvat yhteiskunnan integraatiosta  Yksilöiden keskinäinen sopimusoikeus on pitkän historiallisen kehityksen tulos  Yksilöiden keskinäinen sopimusoikeus on pitkän historiallisen kehityksen tulos

Työsopimus Ranskan vallankumous 1789: kansalaisilla on luonnollinen oikeus työhön, jota ruhtinaat ja korporaatiot (esim. ammattikunnat) eivät saa rajoittaa. Valtiossa on vain yksityisen kansalaisen etu ja yleinen (koko yhteiskunnan) etu. Kukaan ei saa rajoittaa yksityisen etua eikä erottaa sitä yleisestä edusta estämällä ihmisiä tekemästä työtä. On yksilöiden välinen asia sopia kunkin työläisen velvollisuuksista, ja on työläisen asia pitää kiinni siitä mitä on työnantajansa kanssa sopinut. Ranskan vallankumous 1789: kansalaisilla on luonnollinen oikeus työhön, jota ruhtinaat ja korporaatiot (esim. ammattikunnat) eivät saa rajoittaa. Valtiossa on vain yksityisen kansalaisen etu ja yleinen (koko yhteiskunnan) etu. Kukaan ei saa rajoittaa yksityisen etua eikä erottaa sitä yleisestä edusta estämällä ihmisiä tekemästä työtä. On yksilöiden välinen asia sopia kunkin työläisen velvollisuuksista, ja on työläisen asia pitää kiinni siitä mitä on työnantajansa kanssa sopinut.

Hyvinvointivaltio Katastrofaaliset seuraukset: talonpoikaisväestöstä teollisuusproletariaatiksi; kurjuus ja nälkä Katastrofaaliset seuraukset: talonpoikaisväestöstä teollisuusproletariaatiksi; kurjuus ja nälkä Marxin kritiikki: ”vapaa” työsopimusoikeus on näköharha, joka kätkee taakseen riiston Marxin kritiikki: ”vapaa” työsopimusoikeus on näköharha, joka kätkee taakseen riiston Riippuvuus työnantajasta astuu perinteisten riippuvuuksien sijaan Riippuvuus työnantajasta astuu perinteisten riippuvuuksien sijaan  valtio puolustamaan palkkatyöläisten poliittista, oikeudellista ja taloudellista itsenäisyyttä

Sivilisoiva valtio Raittiusliikkeet Raittiusliikkeet Työväenliikkeet Työväenliikkeet Yleinen äänioikeus ( ) Yleinen äänioikeus ( ) Yhdenmukaistava moraalipolitiikka (väestö, perhe, kulutus) Yhdenmukaistava moraalipolitiikka (väestö, perhe, kulutus)  hyvinvointivaltio edistää yksilöiden autonomisuutta enemmän kuin rajoittaa sitä

Uusi yhteiskuntasopimus markkinat vai valtio? (”valtio-riks!”) markkinat vai valtio? (”valtio-riks!”) sukupuolisopimus, ikäsopimus (sosiaalipoliittiset neuvottelutulokset) (Raija Julkunen) sukupuolisopimus, ikäsopimus (sosiaalipoliittiset neuvottelutulokset) (Raija Julkunen) uusi julkishallintoajattelu (New Public Management) uusi julkishallintoajattelu (New Public Management) alamaisesta kansalaiseksi, kansalaisesta asiakkaaksi (esim verovirasto, poliisi, työvoimavirasto, lastentarha) alamaisesta kansalaiseksi, kansalaisesta asiakkaaksi (esim verovirasto, poliisi, työvoimavirasto, lastentarha) kansalaisten keskinäiset suhteet kansalaisten keskinäiset suhteet