Kon-0.4720 Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kohti uusia malleja: muuttuuko lisensiointi toimintaympäristön mukana? Erikoissuunnittelija Arja Tuuliniemi, Kansalliskirjasto.
Advertisements

Seija Kulmala Sisällysluetteloiden tallentaminen Oulun yliopiston kirjastossa Sisällönkuvailupäivä
Erkki Hiltunen, Jukka Kiijärvi, Maarit Vesapuisto, Heikki Salminen
1 Selvitysmiehen raportti Panu Kalmi. 2 Taustaa Työ on jatkoa viime kerralle esitetylle selonteolle. Selvityksen osan 2 muodostaa viime kerralla esitetyt.
ensimmäinen suomalainen tietokone
Tutkimusinfrastruktuurien tiekartta
Länsivaltojen myöntyväisyyspolitiikka
Suomi kylmän sodan aikana
Suomen ensimmäiset tietokoneet Tomi Asikainen
Lähdetiedot: Timo Oksanen, Annamaija Lehvo & Anu Nuutinen (2003; toim.). Suomen tieteen tila ja taso. Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin.
eSavonia ”Verkko-opetuksen hyvät käytänteet
Innovaatiojohtaminen, miten yhdistetään teknologian, markkinoiden ja organisaation muutokset. Heli Aramo-Immonen TTY/ Pori TETA osa 4.
Hitlerin ulkopolitiikkaa – kysymyksiä:
Tapio Kuure Tutkija, Sosiaalikehitys Oy Valtio-opin dosentti
Matti Kalliokoski Kouvola
Essee.
Sodan kulku: * Talvisota alkaa
OURIS/ pr Kenen puoleen kääntyä ensimmäiseksi yliopistoyhteistyössä? -tutkimusyhteistyö Pekka Räsänen Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Oulun yliopisto.
TITOLAINEN ULKOPOLITIIKKA Valtion synty Serbit, kroaatit ja sloveenit Murhat 1928 ja 1934.
EAKR-varat Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminnassa, Länsi- Suomi
MUUTAKIN KUIN AIV-REHUA A. I. VIRTANEN. TESTAA TIETOSI KUKA A. I. VIRTANEN? Nobel Foundation.
Professori Pekka Kauppi, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, HY: Miksi yliopistotutkija tallentaa julkaisuarkistoon? JULKAISIJAN ILTAPÄIVÄ 2007 Julkaisuarkistojen.
1 Ohjelmointikielten varhaishistoria Esa-Matti Miettinen
Toinen maailmasota Vaiheet:
Edsger Dijkstra Merkittävä Hollantilainen tietojenkäsittelytieteilijä Julkaissut ja kirjoittanut paljon Tutkinut useita eri alueita Tietojenkäsittelytieteen.
Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.
Tutustumispäivä.
Elliott 803 A aloitti TKK:lla tietokoneajan 50 vuotta sitten
Sidosryhmät.
Kirjastot ja Google Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja Teknillisen korkeakoulun kirjasto
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Oulu
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota – Yhdysvallat vastaan Neuvostoliitto
Nationalismi: Kansallisuusaate
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
Toinen maailmansota. Miksi? ● Versailles'n epäonnistunut rauha – Uudet rajat olivat mielivaltaisia häviäjien kannalta ● Esim. sudeettialueet – Hävinnyt.
TIETOTURVA INTERNETISSÄ. MITÄ ON TIETOTURVA? Tietoturvalla pyritään suojaamaan yritykselle tärkeitä tietoja ulkopuolisilta. Tietoturvalle on asetettu.
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
SUOMI OSAKSI RUOTSIN VALTAKUNTAA Hi 5 / Hämäläinen.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
KANSAINVÄLISET SUHTEET
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
Tutkielman teko-ohjeet
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
KYLMÄN SODAN KUUMAT KRIISIT
Ohjeita tehtävän tekemiseen
Kansainvälinen politiikka 1920-luvulla
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit
Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaana
Kansainvälisen politiikan käsitteistöä
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Kylmän sodan rintamalinjat
Ajautuminen diktatuuriin
Kylmän sodan rintamalinjat
Suomen historian käännekohtia
WHERE ARE YOU FROM?
Euroopan unioni.
Yhteiskuntaoppi, social science, lesson 4: Culture
OSTAMINEN MUUTTUI, MUUTUITKO SINÄ?
Opiskelu Oulun yliopistossa
Kylmä sota s. 92-.
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
11. Kaksinapainen maailma
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Raahen seutukunnassa 2001–2017
I MAAILMANSOTA Mitä sodassa tapahtui? -Vuonna 1917
Esityksen transkriptio:

Kon Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia Panu Nykänen K1, 209 Puh. 23

Kylmä sota Keväällä 1945 länsiliittoutuneet vastaan Neuvostoliitto Berliinin miehitys ja Saksan jako Kiristyvä tilanne Indokiinassa ja Lähi-Idässä Sotakorvaukset Suomelta ja muutamilta muilta pikkuvaltioilta –Tavoitteena läntisen teknologian siirto NL:oon. Suomessa valvontakomissio Soteva - Karelia

1948 Rautaesirippu – kaikki yhteydenpito idän ja lännen välillä katkeaa Suomesta tätä ennen toimitettu mm. USA:laisia kartonkikoneita NL:oon NL taipuu sotakorvaustoimitusten vähentämiseen ja tuotantosuunnan muutoksiin –Suomessa syntyy omintakeinen paperikonetuotanto NL:n atomipommi 1949 Tiedemiesten välinen kylmä sota

Petri Paju – Erkki Laurilan Ilmarisen Suomi Sari Autio-Sarasmo – Kylmän sodan ajan yhteistyö idän ja lännen välillä Suomi välissä – omintakeiset teknologiajärjestelmät ehdoton edellytys omintakeiselle toiminnalle

Itsenäinen Suomi Tekniikka oppii perustamaan omat organisaationsa Outokumpu Oy:n säätiö Rahoitus ”anastetaan” valtion budjetista, vastapuoli taloudellinen liberalismi KTM päättävään asemaan Kordelinin kanssa viivytellään ja inflaatio syö varat Kompan hydrauslaboratorio 1930-luvulla Suomen Akatemian perustamishanke ja Suomen kulttuurirahasto BIG SCIENCE Tekniikka ulos päätöksenteosta

1940-luku Sota vie tutkimusvarat Suomen Akatemia perustetaan 1948 – muuttuu kansalliseksi tutkimusneuvostoksi –Ei riittävästi varoja – yliopiston johtama –Tavoitteena NSF:n tapainen organisaatio Tekniikan Edistämissäätiö 1949 –SA:n vastapaino tekniikan puolella –Teknillisen korkeakouluopetuksen 100-vuotisjuhlarahasto –Kotipaikka KTM – vrt. OKSäätiö –Tavoitteena NSF:n tapainen organisaatio

1950-luku KAUTE-säätiö 1956 Perustuu Kauppakorkeakoulun keräykseen ja Teekkaritoimintaan Perustajat Ekonomiliitto & TTEY – mustaa rahaa Appelsiinirahat, Amer Oy Pieni pääoma – vikkelä organisaatio TES Rahoittaa isoja tutkimushankkeita Minimi 3 vuotta Teknologian siirto Nopea päätöksenteko jäykistyväorganisaatio Yhteys: Heino Leskelä (TEK), Ilmari Harki (TKY), TKK:n rehtori, KTM Reino R. Lehto Televisiotoiminta Puolijohdetutkimus Ydinfysiikan tutkimus VTT:n Magneettitutkimukset

VALMET Lentokielto syksyllä 1944 Vuorineuvos Heleniuksen salainen toimeksianto 1943 –Siirrytään rauhan ajan tuotantoon viimeistään 1945 Myrskyt palveluskäytössä syksyllä 1944 – keväällä 1945 Lentokonetehdas lopettaa toimintansa – väkeä ei saa irtisanoa Valmetin hienomekaaninen tehdas –Kelloja, lämpömittareita, ilmapuntareita Erkki Laurila TKK:n teknillisen fysiikan professoriksi

Teknillisten tieteiden akatemia Pohjoismainen yhteistyö teknologiakysymyksissä –Nordforsk –Scandok Kirjasto- ja tietopalvelut Laurilan atomikirjasto 1955

Kansalliset teknologiakomiteat Matematiikkakonekomitea –1954 Göttingenin yliopiston kanssa kopioida G1a Tage Carlsson, Hans Andersin –ESKO 1961 –Ruotsissa tietokone (BESK) valmistui vuonna 1955 Tanskassa (DASK) 1956 Atomienergiakomitea Atoms for peace 1955 Eisenhowerin atomiohjelma

Essee Perusteltu mielipide annetusta aiheesta Määräajassa, määrätyn mittainen Tavoitteet: –Selkeys –Virheettömyys –Mielipiteen selkeä esille tuominen –Mahdollinen toimenpide-ehdotus Essee ei ole referaatti –Saa nootittaa, ei ole pakko

Esseessä –Otsikko –Johdanto: kuka tekee, mitä tekee, miksi tekee, koska tekee –Alku –Keskikohta –Loppu –Mahdollinen toimenpide-esitys –Mahdollinen kirjallisuusluettelo

Kon suoritus –Huhtikuun aikana –2 – 3 liuskaa leipätekstiä Liuska >2000 merkkiä –Vapaasti valittava aihe tekniikan tutkimuksesta tai opetuksesta Ottakaa aihe jolla kantavuutta oman työnne puolelta