15 Kasvu – säästäminen ja investoinnit sekä rahoitusjärjestelmät M&T 2006, luku 25-26

Edelliskerralta Mikrosta makroon: yksittäisestä toimijasta koko kansantalouden tarkasteluun Teemoja: BKT, talouskasvu, raha, inflaatio, suhdannevaihtelut, työttömyys BKT (nimellinen ja reaalinen) BKT – hyvä mittari hyvinvoinnille? Hintojen muutoksen mittaamista: BKT-deflaattori Kuluttajahintaindeksi

Uusia näkökulmia talousuutisten lukemiseen Helsingin sanomat 3.11.2010: Talouskasvu hidastuu Maailmanpankki nosti Kiinan kasvuennustetta Raaka-aineiden hinnat nousussa Asuntoale Taantuma vei 30 miljoonaa työpaikkaa

Oppimistavoitteet Tällä luennolla opit Mistä talouden kasvu syntyy? Miten säästäminen ja investoinnit näkyvät kansantalouden tilinpidossa (sekä suljetussa että avoimessa taloudessa) Verojen sekä kansantalouden alijäämän (talouspolitiikan) vaikutus säästöihin, investointeihin sekä pääoman kumuloitumiseen - > tuotannon ja talouden kasvuun! Kuinka toimivat lainavarojen markkinat Mikä on rahoitusjärjestelmän rooli taloudessa?

Rahoitusjärjestelmä (financial system) Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on kanavoida säästöt investointien rahoittamiseen. Rahoitusjärjestelmä muodostuu niistä instituutioista, jotka siirtävät rahoituspääomia säästäjältä investoijalle kuten osake- ja velkakirjamarkkinat pankit ja sijoitusrahastot vakuutuslaitokset, eläkerahastot ym. Instituutiot. Ennen kuin tarkastellaan rahoitusjärjestelmää laajennetaan kansantalouden tilinpitoa säästämisellä ja investoinnilla ensin suljetussa taloudessa ja sitten avoimessa taloudessa.

Talouskasvusta Nimellisen BKT:n kasvua Tuottavuus / hintataso nousee Y = C+I+G+(X-M) Teknologian kehitys (endogeenista kasvua) Tuotannontekijöiden kasvu (eksogeenista kasvua, Solowin kasvuteoria, 1987 Nobel) 8. Perusperiaate: ”Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluja ” Pääoman kasvattaminen Investoimalla ja säästämällä

Tuottavuus ja sen kasvu Fyysinen pääoma Tuotannontekijät: koneet, laitteet ja rakenteet tuotannolle Inhimillinen pääoma: Tieto ja taito – koulutus (R&D-sektorin osuus keskeinen) Luonnonvarat Puitteet ja rajat kasvulle Teknologian kehittyminen Vrt. ”ruuanvalmistus: samoista raaka-aineista uusia, maukkaampia ruokia” Positiiviset ulkoisvaikutukset

Kasvutyöryhmän ehdotukset / VNK EHDOTUKSET TUOTTAVUUSKASVUN NOPEUTTAMISEKSI 2.1 Tiede- ja innovaatiopolitiikka 2.2 Koulutuspolitiikka 2.3 Elämänvaihepolitiikka 2.4 Kilpailupolitiikka 2.5 Yrityspolitiikka 2.6 Julkisen sektorin toimintapolitiikka 2.7 Julkisen sektorin tietojärjestelmäpolitiikka 2.8 Julkisen sektorin hankintapolitiikka sekä julkisesti kerätyn tiedon yleinen saatavuus 2.9 Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka 2.10 Liikenneväyläpolitiikka http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2010/j11-suomi-2010/pdf/fi.pdf

Talouskasvun edellytyksiä 1. periaate: Niukkuuden vallitessa ihmisten on tehtäviä valintoja (people face trade – offs) Nykyhetki vs. tulevaisuus -> kulutus –säästäminen Säästäminen -> investointi fyysiseen tai inhimillisen pääomaan Toimivat instituutiot säästämiselle ja investoinnille: Omistusoikeudet (oikeus tuottoihin) Vapaa kauppa R&D Rahoitusmarkkinat (eri ihmiset säästää ja investoi) Talouspolitiikka: finanssipolitiikka

Pääomakanta, investointi ja säästäminen suljetussa taloudessa Suljetussa taloudessa (X=M=0) pääomakanta kasvaa investoimalla Kt+1 = It + (1- δ)Kt , missä Kt on pääomakanta periodin t alussa, It = investoinnit periodin t aikana δKt = pääoman poistuma periodina t, 0< δ<1 Investoinnit rahoitetaan säästämällä It = St Säästäminen on se osa tuloista, jota ei kuluteta St = Yt – Ct – Gt

Rahoituspääoman kehitys 2000-luvulla mrd € 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 *2007 *2008 *2009 Suorat sijoitukset, sijoituskanta Suomesta ulkomaille 56.0 59.3 61.0 60.2 62.4 69.4 73.1 79.9 83.4 87.4 Ulkomailta Suomeen 26.1 27.3 32.4 39.8 42.1 46.5 53.6 62.2 59.7 61.4 Arvopaperisijoitukset, sijoituskanta   Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin 54.9 63.4 72.5 84.7 107.4 130.8 162.4 173.9 129.2 166.9 Ulkomaalaisten sijoitukset suomalaisiin arvopapereihin 272.3 202.1 152.1 157.5 162.9 195.2 219.8 257.9 177.5 203.5

Talouspolitiikan vaikutus talouskasvuun Julkinen valta rahoittaa menojensa G keräämällä verotuloja T yksityiseltä sektorilta S = Y- C - G = (Y-T-G)+(T-G) Kun otetaan huomioon verotus (lisätään ja vähennetään T), voidaan jakaa kotimainen säästäminen S kahteen komponenttiin Yksityiseen säästäminen (Y – T – C) ja julkinen säästäminen (T – G) Julkisyhteisöjen talous on ylijäämäinen jos T > G ja alijäämäinen jos T < G

Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa Avoimessa taloudessa X vienti ja M tuonti poikkeavat nollasta Avoimen talouden huoltotase on Y = C + I + G + X – M Opimme edellä, että kotimainen säästäminen on S = Y – C – G Avoimessa taloudessa kotimaisella säästämisellä voidaan rahoittaa investoinnit I ja vaihtotaseen ylijäämä (net exports) NX = X - M S = I + (X – M) Toisin sanoen kotimaiset säästöt voidaan joko investoida kotimaassa tai antaa lainaksi ulkomaille: Vaihtotaseen ylijäämä NX = X – M vastaa nettolainananto (net capital outflow, NCO) ulkomaille eli NX = NCO Katso M&T (2006, 640-643, luku 31)

Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa Vaihtotaseen ylijäämä (trade surplus) NX = X – M > 0 vastaa nettolainanantoa (net capital outflow, NCO) ulkomaille NX = NCO >0 Vastaavasti vaihtotaseen aliäämä (trade deficit) NX = X – M < 0 vastaa nettolainanottoa eli negatiivinen NCO < 0 ulkomailta NX = NCO<0. Katso M&T (2006, 640-643, luku 31)

Yhteenveto (M&T 2006, 643, taulukko 31.1, muokattu) Vaihtotaseen alijäämä (Trade deficit) Vaihtotaseen ylijäämä (Trade surplus) X < M X > M Y < C + I + G Y > C + I + G S < I S > I NCO < 0 NCO > 0

Suomen ulkomaankauppa 2000-luvulla Vaihtotase milj. € Vaihtotase, % bkt:sta 2000 10 037 7.6 2001 11 732 8.4 2002 12 248 8.5 2003 7 406 5.1 2004 9 588 6.3 2005 5 477 3.5 2006 7 666 4.6 2007 7 558 4.2 2008* 6 378 2009* 2 147 1.3 * ennakkotieto

Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa On mahdollista kirjoittaa identiteetti S = I + X – M myös seuraavalla tavalla: I = S + (M – X) Tulkinta: Kotimaiset investoinnit I voidaan rahoittaa kotimaisella säästämisellä S tai vaihtotaseen alijäämällä M – X eli ulkomaisella nettolainanotolla Suomessa tällä hetkellä S > I joten X > M Suomen vaihtotasekuviot voidaan luoda Tilastokeskuksen sivulta http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/kan/vtp/vtp_fi.asp

Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti Suomi 1975-2009

Suomen vaihtotase vuoden 2009 alussa ”Vienti veti Suomen 90-luvun lamasta. Lähtötilanne on nyt aivan toinen, eikä samaa lääkettä ole käytössä. Suomen tavaravienti väheni tullihallituksen mukaan arvoltaan 35 prosenttia tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan viime vuosikymmeninä.” Lähde: Savela, Olli (2009) Viennin romahdus ei lupaa hyvää, Tieto&trendit-lehti 3/2009, saatavilla sivulta http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-06-01_001.html?s=0

Rahoitusjärjestelmät: Lainavarojen markkinat Lainavarat (loanable funds) on tulot, joka on päätetty säästää eikä kuluttaa itse 6. Perusperiaate: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää taloustoimintaa Niukkojen resurssien allokoimista ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille: säästäjiltä lainaajille Lainvarojen markkinoilla säästäjät toimivat tarjoajina ja investoijat kysyjinä Lainan hintana toimii reaalikorko, joka määräytyy lainavarojen kysynnän ja tarjonnan perusteella. Lainavarojen tarjonta kasvaa reaalikoron kasvaessa kun taas lainavarojen kysyntä laskee reaalikoron kasvaessa.

Lainavarojen markkinat Korkokanta Tarjonta Kysyntä 5% €1,200 Lainavarat (miljardia euroa) Lähde M&T (2006, 535, kuvio 26.1)

Säästämisen kannustamispolitiikat Säästämiseen voidaan kannustaa verovähennyksin, jotka lisäävät lainavarojen tarjontaa ja laskevat korkokantaa (katso seuraava kuvio)

Lainavarojen tarjonnan lisäys Korkokanta Tarjonta, S1 S2 1. Säästämisen verokannusteet lisäävät lainavarojen tarjontaa 5% 4% . . . mikä alentaa korkokantaa 2. Kysyntä €1,200 €1,600 Lainavarat (miljardia euroja) 3. . . . ja lisää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää Lähde: M&T (2006, 537, kuvio 26.2)

Investoinnin kannustamispolitiikat Investoimiseen voidaan kannustaa verohelpotuksin, jotka lisäävät lainavarojen kysyntää ja nostavat korkokantaa (katso seuraava kuvio).

Lainavarojen kysynnän lisäys Korkokanta Tarjonta 1. Investointien verokannusteet lisäävät lainavarojen kysyntää 6% 5% 2. . . . mikä nostaa korkokantaa D2 Kysyntä, D1 €1,200 €1,400 Lainavarat (miljardia euroja) 3. . . . ja lisää markkinoilla vaihdettavien lainavarojen määrää

Valtion budjettialijäämä ja syrjäytysvaikutus Valtion budjettialijäämä nostaa korkokantaa ja vähentää lainavarojen määrää, koska valtion on rahoitettava alijäämä velanotolla. Valtion velanotto vähentää lainavarojen tarjontaa yksityiselle sektorille. Täten korkokanta nousee ja vaihdettu määrä laskee. Valtion velanoton seurauksena on ns. syrjäytysvaikutus (crowding out) eli yksityiset investoinnit syrjäytyvät (korvaaminen) julkisilla kulutuksella ja investoinnilla.

Syrjäytysvaikutus: valtion budjettialijäämän vaikutus Korkokanta S2 Tarjonta, S1 1. Budjettialijäämä vähentää lainavarojen tarjontaa… 6% 5% 2.. . . . mikä nostaa korkokantaa Kysyntä €800 €1,200 Lainavarat (miljardia euroja) 3.. . . . ja vähentää lainavarojen markkinoilla vaihdettua määrää.

Julkitalouksien alijäämät EU:ssa: EU:n vakaus- ja kasvusopimus EU-maiden johtajat sopivat vuonna 1997, että euromaan julkistalouden alijäämä ei saa ylittää kolmea vuotta peräkkäin kolmea prosenttia BKT:sta. Rikkomukset voidaan rangaista sakolla joka voi olla 0,5 % maan BKT:sta Vuonna 2005 sopimusta tarkistettiin siten, että 3% arvosta tuli viitearvoksi liiallisella alijäämällä. Alijäämän voi ylittää 3 prosenttia tietyissä oloissa Lisätietoa EU:n sivulta Vakaussopimus ja talouspolitiikan yhteensovittaminen, saatavilla sivulta http://europa.eu/legislation_summaries/economic_and_monetary_affairs/stability_and_growth_pact/index_fi.htm

Rahoitusjärjestelmistä Kaksi perustyyppiä: Mannermainen ratkaisu: pankit keskeisessä asemassa (Saksa ja Japani) Angloamerikkalainen: arvopaperisäästäminen ja pörssit (UK ja USA) Rahoitusmarkkinat: Obligaatiot (The bond market) Suuret yritykset ja valtio lainaa myymällä obligaatiota Arvopaperikauppa (The stock market) Yritykset myyvät omistusosuuksiaan Rahoituksen välittäjinä: Pankit: ottaa talletuksia ja käyttää niitä lainanantoon Investointirahastot: myy osuuksia ja käyttää varoja portfolioiden muodostamiseen Eläkerahastot, vakuutusyhtiöt , panttilainaamot, pikavipit…

Lähde: Suomen Pankki /2010

Vaihtotaseen ylijäämä ja alijäämä: Kiina ja Yhdysvallat Viime vuosina USA:n talouden vaihtotase on ollut alijäämäinen kun taas Kiinan ylijäämäinen. Lue Mankiw’n blogin merkintä Is the U.S. Trade Deficit a Problem? 31.3.2006, Greg Mankiw’s blog, saatavilla http://gregmankiw.blogspot.com/2006/03/is-us-trade-deficit-problem.html