Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa Eurooppa-tutkimuksen päivät 9-10.5.2006 Tampereen yliopisto Jukka Pietiläinen Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos jukka.pietilainen@uta.fi www.uta.fi/~jukka.pietilainen

Joukkoviestinnän tutkija (Venäjä, ulkomaan uutiset) myös määrälliset tutkimusmenetelmät Esperanton harrastaja mm. Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja 1994-1999 Kiinnostus sosiolingvistiikkaan ja kielipolitiikkaan

Eurobarometri vuodesta 1974 alkaen kaikissa jäsenmaissa, erikseen hakijamaissa ja Itä-Euroopan maissa n. 1000 vastaajaa kussakin maassa kielitaitokysymys ollut mukana 1976, 1987, 1990, 1994, 1995, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005 Kielitaitokysymys aina mukana Itä-Euroopan ja ehdokasmaiden kyselyissä Kielitaitoon ja kielten opiskeluun keskittynyt eurobarometri vuonna 2000

Euroopan kielellinen haaste Poliittisesti mahdotonta rajoittaa virallisten kielten määrää Käytännön ratkaisut johtavat vahvimman kielen ylivallan kasvamiseen Englannista on tullut ainut lingua franca + yksi yhteinen kieli tarpeen (Van Parijs) – yhden kielen ylivalta uhkaa muiden kielten tulevaisuutta (Phillipson)

Kysymykset 1. Miksi englannin kielen asema on niin vahva ja miksi se tuntuu edelleen vahvistuvan? 2. Onko englannin kielen hallitsevasta asemasta haittaa muulle kielitaidolle? 3. Ovatko virallinen kielipolitiikka (= tasa-arvo, monikielisyys) ja käytäntö ristiriidassa?

Eri kielten taito iän mukaan 9 maassa v Eri kielten taito iän mukaan 9 maassa v. 1976 (äidinkielenä tai vieraana kielenä) % 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Ymmärtää ko. kieltä

Englannin, ranskan ja saksan taidon kasvu vieraana kielenä 9 vanhimmassa jäsenmaassa 1976 1990 1995 2000

Englannin, ranskan ja saksan taidon kasvu vieraana kielenä 9 vanhimmassa jäsenmaassa (nuoret, 15-24 v.) 1976 1990 1995 2000

Kolmen suurimman kielen taito (äidinkieli tai vieras kieli) vuoden 1976 jäsenmaissa (9 maata) kieli / kielet 1976 1990 1995 2000 vain englanti 20 % 23 % 22 % vain ranska 19 % 18 % 17 % 16 % vain saksa 15 % 13 % 10 % ranska ja englanti 8 % 9 % ranska ja saksa 2 % 1 % saksa ja englanti 11 % ranska, saksa ja englanti 5 % ei yksikään kolmesta kielestä 12 %

Kielitaidon kehittyminen laajenevassa EU:ssa (puhuu vieraana kielenä niistä, joille ei äidinkieli) 1976 1990 1995 2000 2005

Kolmen suurimman kielen taitoyhdistelmät v. 2000 yhteensä alkuperäiset kuusi maata (ml. Saksan itäosa) Iso-Britannia, Irlanti, Tanska Espanja, Portugali, Kreikka Ruotsi, Itävalta, Suomi uudet 10 % EU:n asukkaista 100 % 50 % 15 % 13 % 5 % 17 % vain englanti 21 % 7 % 70 % 23 % 25 % 14 % engl. ja saksa 12 % 16 % 1 % 28 % vain saksa 11 % 20 % vain ranska 10 % 19 % 0 % engl. ja ranska 3 % ransk ja saksa engl., ranska ja saksa 8 % 2 % 9 % ei yhtään kolmesta kielestä 27 % 55 % 64 %

Kielitaito eri jäsenmaaryhmissä v. 2000 / 2001 yhteensä alkuperäiset kuusi maata (ml. Saksan itäosa) Iso-Britannia, Irlanti, Tanska Espanja, Portugali, Kreikka Ruotsi, Itävalta, Suomi uudet 10 osaa englantia 50% 49 % 97 % 38 % 64 % 21 % osaa ranskaa 30 % 46 % 22 % 19 % 12 % 3 % osaa saksaa 32 % 4 % 56 % osaa espanjaa 15 % 8 % 6 % 67 % 1 % osaa venäjää 7 % 2 % 0 %

Puhuu englantia vieraana kielenä % v. 2000

Puhuu saksaa vieraana kielenä % v. 2000

Puhuu ranskaa vieraana kielenä % v. 2000

Puhuu venäjää vieraana kielenä % v. 2001 (vain uudet jäs. maat)

Puhutuimmat kielet vanhoissa ja uusissa jäsenmaissa 2000 / 2001 Koko EU vanhat jäsenmaat uudet jäsenmaat äidinkieli vieras kieli englanti 13 % 37 % 16 % 41 % * 21 % ranska 17 % 19 % 3 % saksa 20 % 12 % 23 % 10 % italia 2 % espanja 9 % 6 % 7 % 1 % puola 52 % venäjä 30 % hollanti 5 %

Ikä ja tärkeimpien kielten taito 2000 / 2001 (muista kuin ko Ikä ja tärkeimpien kielten taito 2000 / 2001 (muista kuin ko. kieltä äidinkielenä puhuvista) Vanhat jäsenmaat (15) ikä englanti saksa ranska espanja ei puhu vieraita kieliä 15–24 79 % 19 % 34 % 12 % 22 % 25–39 64 % 14 % 24 % 9 % 35 % 40–54 46 % 13 % 7 % 48 % 55– 21 % 10 % 15 % 4 % 69 % Uudet jäsenmaat (10) ikä englanti saksa ranska venäjä ei puhu vieraita kieliä 15–24 53 % 28 % 5 % 18 % 22 % 25–39 25 % 4 % 33 % 34 % 40–54 15 % 16 % 2 % 36 % 39 % 55– 6 % 27 % 48 %

Syrjäyttääkö englannin taito muiden kielten taitoa? Englannin ja muiden kielten taito 23 maassa (Iso-Britannia ja Irlanti eivät mukana) vain englanti 19 % englanti + muut kielet 24 % vain muut kielet 15 % ei osaa vieraita kieliä 42 %

Maa vain englanti englanti ja muu kieli vain muita vieraita kieliä ei puhu vieraita kieliä Kypros 51 % 10 % 3 % 36 % Malta 38 % 44 % 14 % Tanska 37 % 42 % 12 % Ruotsi 32 % 49 % 4 % Kreikka 29 % 16 % 8 % 48 % Saksa 28 % 24 % 6 % 41 % Itävalta 27 % 18 % Espanja 20 % 11 % 53 % Italia 21 % 47 % Ranska 17 % 25 % 7 % Suomi 50 % 31 % Alankomaat 70 %

Maa vain englanti englanti ja muu kieli vain muita vieraita kieliä ei puhu vieraita kieliä Puola 10 % 37 % 42 % Slovenia 9 % 43 % 41 % 7 % Portugali 26 % 8 % 56 % Unkari 6 % 16 % 69 % Tšekki 17 % 52 % 24 % Belgia 5 % 21 % Viro 4 % 27 % 47 % 22 % Luxemburg 1 % 67 % 32 % Latvia Liettua 19 % 72 % Slovakia 12 % 18 %

Muiden kuin englantia äidinkielenä puhuvien kielitaito v Muiden kuin englantia äidinkielenä puhuvien kielitaito v. 2000 / 2001 (25 maata) ikä vain englanti englanti ja muu kieli vain muut vieraat kielet ei osaa vieraita kieliä 15–24 31 % 42 % 10 % 17 % 25–39 27 % 29 % 14 % 30 % 40–54 16 % 24 % 18 % 43 % 55+ 7 % 11 % 64 % yhteensä 19 % 15 %

Muiden kuin englantia äidinkielenä puhuvien kielitaito (25 maata) Ammattiasema Vain englanti Englanti ja muu kieli Vain muut vieraat kielet Ei osaa vieraita kieliä Yrittäjät 17 % 27 % 16 % 39 % Johtajat 28 % 45 % 12 % 14 % Muut toimihenkilöt 32 % 26 % Työläiset 21 % 18 % Kotirouvat 53 % Työttömät 25 % 15 % Eläkeläiset 8 % 10 % 67 % Opiskelijat 31 % 9 %

Hyödyllisimmät kielet vanhoissa ja uusissa jäsenmaissa (2 kieltä) EU yhteensä vanhat jäsenmaat uudet jäsenmaat englanti 78 % (90 %) 75 % (89 %) 93 % ranska 35 % (40 %) 40 % (47 %) 8 % saksa 31 % (39 %) 23 % (30 %) 74 % espanja 16 % (18 %) 18 % 3 % italia 3 % (4 %) 1 % venäjä 2 % 9 % jokin muu 6 % 7 % 4 % suluissa osuus niistä, jotka eivät puhu ko. kieltä äidinkielenä

maa hyödyllisin vieras kieli toiseksi hyödyllisin vieras kieli kolmanneksi hyödyllisin vieras kieli Kypros englanti ranska saksa Espanja Italia Portugali Luxemburg Saksa espanja Belgia ranska / hollanti Itävalta italia Ruotsi Kreikka Slovenia Unkari Tšekki

maa hyödyllisin vieras kieli toiseksi hyödyllisin vieras kieli kolmanneksi hyödyllisin vieras kieli Slovakia englanti saksa ranska Tanska espanja Ranska Alankomaat Puola venäjä Latvia venäjä / latvia Liettua Suomi ruotsi Malta italia Viro venäjä / viro Britannia Irlanti

saksa ranskaa tärkeämpi ranska saksaa tärkeämpi ruotsi viro / venäjä latvia /venäjä espanja espanja venäjä hollanti espanja italia italia

Kielten käyttö (vanhat jäsenmaat) käyttää vierasta kieltä päivittäin: Luxemburg 76 %, Alankomaat 30 % Ranska, Italia, Britannia, Espanja, Portugali 10% Käyttää vierasta kieltä: kaikki / vierasta kieltä osaavat päivittäin 11 % (21 %) viikoittain 9 % (17 %) satunnaisesti 25 % (47 %) ei lainkaan 55 % (15 %)

Tärkeimpien kielten taidon ja muiden muuttujien korrelaatiot engl., vanhat ranska vanhat saksa vanhat ei osaa vier. kieliä, vanhat engl., uudet ranska, uudet saksa uudet ei osaa vier. kieliä, uudet tulotaso * .13 .07 .03 -.16 .27 .08 .11 -.17 tyytyväisyys elämään ** .12 .05 .10 -.11 .22 -.15 positiiviset tulevais. odotukset ** .04 .02 .01 .14 -.05 * vanhat jäsenmaat v. 1995, uudet vuonna 2001 ** vanhat jäsenmaat v. 1990, uudet vuonna 2001

Lopuksi 1 englanti on yleisimmin osattu, hyödyllisimmäksi arvioitu ja eniten käytetty kieli; 69% mielestä kaikkien pitäisi osata englantia kaikkien kielten taito lisääntynyt uusissa jäsenmaissa kielitaito monipuolisempi vieraita kieliä käyttää säännöllisesti suhteellisen pieni osa väestöstä

Lopuksi 2 sääntelemätön kielipolitiikka on johtanut englannin ylivaltaan Seuraukset: - vieraiden kielten taidon kasvu hidasta englantia puhuvissa maissa taloudelliset hyödyt englantia puhuville maille - kielitaidon epätasa-arvo? Eliitti: monikielisyys yhä tärkeämpää Muu väestö: pelkkä englanti riittää ja mahdollisesti syrjäyttää muuta vieraiden kielten taitoa