Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mekaaninen energia voimatarinoita
Advertisements

4 TEHO.
Resistanssi ja Ohmin laki
Analyyttinen geometria MA 04
Työ (W) Voima tekee työtä kun se vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen liikkeen suunnassa Työn suuruus saadaan pistetulon avulla: W on voiman F tekemä työ.
6 VIRTAPIIRIN SUUREIDEN SELITYS KENTÄN AVULLA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
5 SÄHKÖINEN VOIMA.
Voima työ teho Laske oman suorituksen käytetyn voiman, työn ja tehon pöytäkirjan perustella.
Esim. työstä Auto lähtee levosta liikkeelle nousemaan mäkeä ylöspäin. Keskimääräinen liikettä vastustava voima on vakio. Mäen päällä autolla on tietty.
25. Sähkövaraus Atomin rakenne on sähköisesti neutraali.
Tehtäviä: Nollajohdin virta ja johtiminen mitoitus
pieni kokoelma mekaniikan suurejärjestelmästä Mikko Rahikka 2001
1.2.1 KÄÄNTEISFUNKTIO JA SEN KUVAAJA
1.1. Itseisarvo * luvun etäisyys nollasta E.2. Poista itseisarvot
Keskinäisinduktio Induktiivinen kytkentä Muuntaja Kolmivaihevirta
SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA)
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Virtapiirit.
FY 9 kurssi Kokeessa saa olla A4 molemmin puolin täytettynä
2 VASTUKSET.
Pyörrevirrat TNE FY 7/
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
SAH105 STAATTINEN KENTTÄTEORIA
Aritmeettinen jono jono, jossa seuraava termi saadaan edellisestä lisäämällä sama luku a, a + d, a+2d, a +3d,… Aritmeettisessa jonossa kahden peräkkäisen.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Kondensaattori lyhyesti
Fysiikka2 Jouko Teeriaho syksy 2004.
Induktio - ilmiö Muuttuva magneettivuo käämin läpi
Virtapiiri.
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
tarinaa virrasta ja jännitteestä
3 TASAVIRTAPIIRIT.
PARAABELI (2. ASTEEN FUNKTION KUVAAJIA)
Veden ja sähkön virtaus
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE11XX SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA (LISÄOSA) 4.AALTOYHTÄLÖT.
Funktio.
Väliaineen vastus.
Sähköoppia Elektronin ja protonin varauksen itseisarvoa kutsutaan alkeisvaraukseksi e (protonin varaus on +e ja elektronin –e) Koska atomissa on yhtä monta.
MAB3 suorat.
SATE2010 DYNAAMINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Vaasan yliopisto / Sähkötekniikka SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA 15.AALTOYHTÄLÖT.
Sähköisen oppimisen edelläkävijä | 30. Resistanssi on sähkölaitteen kyky vastustaa sähkövirtaa Tavoitteet ja sisältö - resistanssin käsite.
Sähköenergia FY6. 1. Sähkövaraus Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus Sähkövaraus on kappaleen ominaisuus Sähkövarauksen tunnus on Q ja yksikkö coulombi.
Sähköisen oppimisen edelläkävijä | 32. Sähkölasku määräytyy käytön mukaan Tavoitteet ja sisältö - Käsitteet energia ja teho - Oppia laskemaan.
13. Nopeus kuvaa liikettä Nopeus on suure, joka kertoo kuinka kappaleen paikka muuttuu ajan suhteen. Nopeus on vektorisuure. Vektorisuureen arvoon liittyy.
Voimat syntyvät vuorovaikutuksista Joni Lämsä
Voimavektorit Kaikki voimatehtävät pohjautuvat Newtonin II lakiin: Tiivistelmä ja tehtäviä voimavektorien yhdistämisestä m on tarkasteltavan kappaleen.
Elektroniikan komponentit
Virtapiirit.
Määritä vastuksen resistanssi 1
29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa
Tiivistelmä 2. Jännite ja sähkövirta
Jännitelähde Jännitteen tunnus on U ja yksikkö on voltti (1 V).
21. Tasainen etenemisliike on liikettä, jossa kappaleen nopeus ei muutu  
28. Sähkölaitteet tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen
28. Lamppu vastustaa sähkövirtaa
4 Työ, teho ja hyötysuhde.
Tiivistelmä 6. Sähköteho ja energia
1.3 Ohmin laki ja resistanssi
2. VASTUKSET Ohmin laki ja resistanssi Vastusten sarjaan kytkentä
4 Resistanssiin vaikuttavat tekijät
MAGNEETTINEN VUOROVAIKUTUS
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Sähkövirta I ja virtatiheys J
Faradayn laki Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän voimakkuutta E ei voi esittää skalaaripotentiaalin.
Induktanssin määrittäminen
Esityksen transkriptio:

Kapasitanssi C Taustaa: + A d E _ Aiemmin on ollut esillä, että kahden tason välinen homogeeninen sähkökenttä E saadaan kaavasta E = / =Q/(A) Nyt jännite U = Ed, josta U = Q/A*d/ ja edelleen Varaus/jännite = Q/U = A/d Määr. C = Q/U = kapasitanssi eli varauskyky, yks. = 1Faradi=1F Levykondensaattorille C = A/d , missä  = r* 0

Sylinterikondensaattorin kapasitanssi: l = kondensaattorin pituus r2 ja r1 ovat sisäkkäisten sylinterien säteet muovieriste ( suht. perm.=r) Kaaviosymboli Rinnankytkentä: sarjakytkentä C = C1 + C2

Kondensaattorin energia Voidaan osoittaa (ks. luennot), että kun kondensaattori varataan, sen sähkökenttään siirtyy energia W = ½ QU = ½ CU2 = ½ Q2/C Yleisesti voidaan osoittaa (ks. luennot), että sähkökentän energiatiheys on suoraan verrannollinen kentän neliöön w = ½  E2

Akut ja paristot Akussa on ns. lähdejännite E , joka riippuu metallien jännitesarjan mukaisesta potentiaalierosta eri metallien välillä. Kun akkua kuormitetaan, eli siitä otetaan virtaa (I), sen navoilta saatava napajännite U laskee alle lähdejännitteen, koska akussa on sisäinen vastus Rs. Seuraava kaava pätee: U = E – Rs I I,U –koordinaatistossa virta – napajännitekuvaaja on suora. Jos tunnetaan 2 kpl (I,U) paria , voidaan E ja Rs ratkaista seuravasta yhtälöparista. U1 = E – Rs I1 U2 = E – Rs I2

Mitä voi laskea akkujen ja paristojen kyljessä olevista tiedoista? Tiedot ovat : Varaus Q = 60 Ah =216000C Jännite U = 12 V 60 Ah, 12 V Akun sisältämä kokonaisenergia W = QU = 216000C*12V = 2.592.000 J = 2.6 MJ

Schusterin kaava anodi TV- Hehku- ruutu katodi Elektroni ”pudotessaan” sähkökentässä saavat energian qU , joka muuttuu elektronin liike-energiaksi. Elektronien nopeus anodilla saadaan kaavasta q U = ½ m v2 q = elektronin varaus = 1.6*10-19 C m = elektronin massa = 9.11*10-31 kg

Resistanssi R Kun johtimen päiden välillä on jännite U, elektronit lähtevät liikkeelle sähkökentän vaikutuksesta. Liikevastuksesta johtuen elektronit saavuttavat tietyn vakionopeuden, jossa sähköinen voima ja kitka ovat yhtäsuuret. Seuraava laki on voimassa: Ohmin laki : U = R I Kerrointa R sanotaan johtimen resistanssiksi. Se on sitä suurempi, mitä pitempi ja kapeampi johdin on. l = johtimen pituus, A = poikkipinta-ala  = metallin ominaisresistanssi (resistiivisyys) Resistanssin yksikkö 1 V/A = 1 Ohmi = 1 

Vastukset Resistanssi on johtimen ominaisuus. Vastaava komponentti on nimeltään vastus. Piirikaaviosymbolit: vastus säätövastus sarjakytkentä rinnankytkentä R1 R1 R2 R2 R = R1 + R2

Tehohäviö vastuksessa Vastuksessa elektronien energia kuluu niiden kohtaamaan kitkaan ja johtaa vastuksien lämpiämiseen. Teho on energia aikayksikössä = QU/t = UI , koska I = Q/t Ohmin lakia U = RI hyödyntäen saadaan 3 tehon kaavaa: P = UI = RI2 = U2/R Esim. Sähkökiukaan teho on 4 kW. Laske sen resistanssi , virta ja 2 h:ssa kuluttama energia . Ratkaisu: resistanssi R = U2/P = (220V)2/4000W = 12.1 ohm Virta I = P / U = 4000W/220 V = 18.2 A c) energia W = P t = 4 kW*2 h = 8 kWh

Tasavirtapiirit = virtapiirejä, joissa on vastuksia ja tasajännitelähteitä Piirin ratkaisemisella tarkoitetaan sen eri haaroissa kulkevien virtojen laskemista. Laskeminen voidaan tehdä käyttäen seuraavia, ns. Kirchoffin lakeja: Kirchoffin 1. laki: Solmukohtaan tulevien virtojen summa = siitä lähtevien virtojen summa. Kirchoffin 2. laki: Suljetussa virtasilmukassa potentiaalimuutosten summa = 0

Ohje yhtälöryhmän muodostamiselle: Merkitse virtoja I1 , I2, … , sekä piirrä nuolilla virtojen oletussuunnat piirikaavioon. (Suositus: piirrä kaikki virrat myötäpäivään) Muodosta Kirchoffin 1. lain mukaiset yhtälöt solmupisteissä Käytä Kirchoffin 2. lakia myötäpäivään laajeneviin silmukoihin, jotka lähtevät esim. piirin vasemmasta alanurkasta. (Tällöin voit merkitä potentiaalimuutoksen kaikissa vastuksissa negatiiviseksi) Normalisoi saamasi yhtälöryhmä ( virrat vasemmalle puolen yhtälöryhmää omiin sarakkeisiin, vakiot oikealle puolen) Ratkaise yhtälöryhmä esim. koneella

Järjestellään yhtälöt laskimella ratkaistavaan perusmuotoon Esim. 5 6 8V 6V 12V I3 Kirchoffin I laki: I1 = I2 + I3 Sovelletaan Kirchoffin II lakia kahteen silmukkaan, joita kierretään myötäpäivään ( ja myötävirtaan): + 8 - 5 I1 + 6 - 6 I3 – 5 I1 = 0 + 8 – 5 I1 – 6 I2 - 12 – 5 I1 = 0 Järjestellään yhtälöt laskimella ratkaistavaan perusmuotoon I1 - I2 - I3 = 0 - 10 I1 - 6 I3 = -14 -10 I1 – 6 I2 = 4 Ratkaisu koneella: Virrat ovat: 0.4A, -1.3A, 1.7 A Virta I2 kulkee vastapäivään