Kiinalaiset uskonnot: Buddhalaisuus: Perustaja Siddhartha Gautama (566-486 eKr.), Buddhan alkuperäinen oppi ei ole varsinaista uskontoa, vaan se keskittyy opetukseen dukkhasta eli kärsimyksen olemuksesta ja sen lakkaamisesta. Buddhalaisuuden mukaan kärsimyksen alkuperä on nautinnon, elämän ja vallan jano, joka sitoo ihmisen maailmaan ja pitää hänet kiinni jälleensyntymän kiertokulussa, samsarassa. Ihminen voi vapautua samsarasta tukahduttamalla itsessään tämän halun ja päästä nirvanaan; tilaan, jossa ihminen on valaistunut ja vapautunut syntymän ja kuoleman kiertokulusta

Buddhalaisuus… Neljässä jalossa totuudessa: 1.        Olemassaolo on dukkhaa (kärsimystä, epätyydyttävää, ei pysyvää). 2.        Dukkhan syynä on elämänjano (trishna), jonka kohteina ovat         aistillinen mielihyvä, omistaminen ja olemassaolo, 3.        Dukkha lakkaa, kun elämänjano (pyyteet, viha ja harhaluulot),         joka kuljettaa uusiin jälleensyntymisiin, on sammutettu 4.        Elämänjanon sammuttamiseen johtaa kahdeksanosainen tie: 1. oikea ymmärrys (= neljän jalon perustotuuden käsittäminen) 2. oikea ajattelu (= vapaus himosta, pahansuopuudesta ja julmuudesta) 3. oikea puhe (= pidättäytyminen valehtelusta, juoruista ja     epäystävällisistä sanoista) 4. oikea toiminta (= pidättäytyminen tappamisesta, varastamisesta ja    siveettömyydestä) 5. oikea elinkeino (= kiellettyjen ammattien välttäminen) 6. oikea pyrkimys (= pyrkimys estää pahan syntyä) 7. oikea tarkkaavaisuus (= tietoisuus kaiken väliaikaisuudesta) 8. oikea keskittyminen (= mietiskelyn harjoittaminen)

Buddhalaisuuden suuntaukset: Hinayanan (”pieni vaunu”) , alkuperäinen buddhalaisuus? Vain munkkien uskotaan pystyvän vapautumaan jälleensyntymän kiertokulusta noudattamalla kahdeksanosaista tietä. Vapaamieliset koulukunnat muodostivat liikkeen, jota kutsutaan Mahayana-buddhalaisuudeksi (”suuri vaunu”). => Myös muut kuin munkit voivat valaistua

Taolaisuus ja Konfutselaisuus: Taolaisuus ja kungfutselaisuus lainasivat vanhasta kiinalaisesta kosmologiasta ajatuksen, jonka mukaan kaikessa toimii kaksi voimaa yin ja yang, joiden suhde perustuu muutokseen. Muutoksen tahti ja suunta vaihtelevat eikä mikään koskaan lakkaa muuttumasta. Yang edustaa valoa, kovuutta, miehisyyttä, positiivisuutta, aktiivisuutta ja kuumuutta Yin puolestaan sen vastakohtia pimeyttä, pehmeyttä, naisellisuutta, negatiivisuutta, passiivisuutta ja kylmyyttä. Tavallisesti yinin ja yangin symbolina käytetään alkuykseyspyörää, jonka sanoma voidaan esittää Yin + Yang = Tao  Taolaisuuden tärkeimpänä kehittäjänä pidetään Lao Tse:a Tao ei tee mitään, mutta kuitenkaan ei ole mitään, mitä se ei tekisi”. Taon ymmärtämiseksi sitä on verrattu saviastian sisukseen – ilman tyhjää tilaa sisällä se ei olisi astia.

Taolaisuus ja konfutselaisuus… Konfutselaisuuden perusti Kungfutse (551 - 479 eKr.) Kungfutselaisuuden mukaan elämän korkein päämäärä on itsensä jalostaminen ja maailman parantaminen yhteiskunnan jäsenenä. Uskonnon perusohjeet kuvaavat erityisesti viittä ihmisten välistä suhdetta, joita pidetään koko yhteisön perustana ja joiden noudattaminen edistää sopusoinnun syntymistä niin kodeissa, kylissä kuin koko valtiossakin. Nämä suhteet ovat:   Hallitsijan hyväntahtoisuus – alamaisen uskollisuus/lainkuuliaisuus Isän rakkaus – pojan arvonanto Aviomiehen oikeamielisyys – vaimon kuuliaisuus Vanhemman veljen jalous – nuoremman veljen nöyryys Vanhemman ystävän uskollisuus – nuoremman ystävän luottamus Taivaan määräykset koskevat kaikkia yhteiskunnan jäseniä ja heidän tulee elää Taivaan tahdon mukaisesti. Ajatus moraalin taivaallisesta perustasta on säilynyt kungfutselaisuudessa uusimpiin aikoihin asti.   Kungfutsen mukaan ihmisen paras hyve, josta kaikki muut hyveet juontavat juurensa on te, joka voidaan kääntää inhimillisyydeksi, hyväntahtoisuudeksi tai ihmisrakkaudeksi

Hallitsija Kiinassa: Monina aikoina hallitsija oli jumalan sijainen maan päällä ja hallitsijan suorittamat uhrit vaikuttivat koko kansan hyvinvointiin. Hallitsijan tuli pitää yllä järjestys, harmonia Hallitsijan tunnuksessa lohikäärme, joka ilmentää sitä, että hallitsija itse asiassa on lohikäärme ja jumalallista syntyperää Lohikäärme hyvin positiivinen eläin, niiden uskottiin mm. säätelevän sateita, joiden avulla vilja kasvoi Hallitsijat pelkäsivät järjestäytynyttä suurta kansan uskontoa ja kansan massojen uskonnollista kiihottamista. => Valtiouskonnot, kuten konfutselaisuus

Kiinalaiset horoskoopit: http://www.kortis.to/max/kiinalainen.html