Ilmastoseminaari Keuda-talossa HIILIDIOKSIDIN merkitys ilmastonmuutoksessa Kerava 22.10. 2009 DI Viljo Järvenpää

ESITELMÄN SISÄLTÖ Onko hiilidioksidi ilmastonmuutoksen syy? Näin on väitetty: Näin se ei ole. Valitettavasti muu ”Totuus ei voi saavuttaa kiertämään päässyttä valetta”. Mitäs sitten tehdään, kun lämpiäminen loppuu? Tässä esityksessä pyrin teknis-tieteellisesti todistamaan, miten ilmaston sisältämä hiilidioksidi (380 ppm eli yksi limukkapullo kuutiossa) edustaa alle 1% kasvihuonevaikutuksesta. Siis sen vaikutus on olematon. Esityksen sisältöä: Mitkä ovat kasvihuonekaasuja ja niiden rakenteet Mikä vaikutus kasvihuonekaasuilla on = absorptio Hiilidioksidikaasun määrän ja absorption suhde vesihöyryyn ja sen absorptioon Hiilidioksidin liukoisuus veteen ja vapautuminen lämmön nousun mukaan Hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä sateessa ja metsiin (kasvillisuuteen) Hiilidioksidia syntyy biopolttoaineesta enemmän kuin fossiilisesta / kWh Ylioppilastehtävä kivihiili + biopolttoaine Yhteenveto

IPCC ja VTT kasvihuonekaasut Wikipediasta Missä on vesihöyry, jonka kasvihuonevaikutus on > 99%?

Kasvihuonekaassut Ilmasto.org mukaan Taulukko 1. Kasvihuonekaasujen elinikä ja ilmastonlämmityspotentiaali. Kaasu Elinaika (v) GWP 20 v GWP 100v Hiilidioksidi 50-200 1 Metaani 12 72 25 Dityppioksidi 114 310 298 HFC:t 1,4-270 437-12 000 124-14 800 PFC:t 2 600 - 50 000 5 210- 8630 7 390-12 200 SF6 3 200 16 300 22 800 CFC:t 45-1700 5 310-11 000 4 750-14 400 HCFC:t 1,3-17,9 273-5 490 77-2 310 Halonit 16-65 3 680-8 480 1 640-7 140 Lähde: IPCC 2007 Missä on vesihöyry?

IPCC sivuuttaa vesihöyryn Kuva Wikipediasta ja edustaa IPCC:n ja VTT:n käsitystä kasvihuonekaasuista VTT, TEKES ja WWF Innosuomi 08 Ilmasto ja Energia-seminaari ei puhu mitään vesihöyrystä, vaikka sen määrä on 60-90-kertainen. IPCC toteaa, että kaasu, jonka viipymä ilmakehässä on <8 vrk ei tarvitse huomioida. Näin kertoi IPCC:n Suomen tekninen edustaja tutkimusprofessori Ilkka Savolainen VTT:lta Hiilidioksidia (380 ppm = 380 ml kuutiossa ilmaa) sekoittuu sinä aikana var-masti tasaisesti vesihöyryn kanssa. Kun vesi kondensoituu sateeksi, liukenee hiilidioksidi siihen taatusti liukoisuutensa mukaisesti Näin se poistuu sateessa ilmakehästä ja jää mm. ikijäähän. Tästä sen määriä ovat tutkineen mm. venäläiset VOSTOK -tutkimusasemallaan yhdessä amerikkalaisten ja ranskalaisten kanssa jääkairauksin viimeisten 425.000 vuoden aikajaksolta. Myöhemmissä kuvissa on esitetty hiilidioksidin liukoisuus veteen, mikä osittaa Suomen sateitten poistavan jopa 140 Mtonnia /v hiilidioksidia. Tutkimustulokset VOSTOK –kairauksista osoittaa, että nyt elämme 5. lämpökautta ja jokaisessa niistä on hiilidioksidipitoisuus noussut ilmakehässä, kuten nytkin.

Maapallon ilmaston lämpöjaksot menneisyydessä -Jaksottaisuus 100.ooo-120.ooo vuotta eliminoi isotooppiteorian. -Hiilidioksidipitoisuus nousee ilmaston lämpötilan mukaan. -Pöly pudottaa lämpötiloja -Tulivuoritoiminta ei välttämättä lisää hiilidioksidia suoraan. -Kuluva lämpökausi alkaa olla lopuillaan. Tästä eräs osoitus auringonpilkkujen loppuminen, mikä jäähdyttää maan sisustan. VOSTOK-aseman jääkairaustuloksia Etelämantereella

Vesihöyryä 40-90-kertainen määrä hiilidioksidiin verrattuna Tärkeimpien kasvihuonekaasujen määrät, molekyylirakenne ja värähtelytasot. Hiilidioksidi on suora sauva, jossa absorptiot -hiiliatomi värähtelee kahden happiatomin välissä. -happiatomien väli voi vaihdella -avaruuspyörinnät Vesihöyryllä on 104 asteen kulmassa vetyatomit yhtyneenä kulmahappeen, jolloin absorptiot -kulma vaihtelee -vetyatomien etäisyydet happeen -avaruuspyörinnät Vesihöyryä 40-90-kertainen määrä hiilidioksidiin verrattuna ppm =part per million ppb =part per miljard NTP=T=0 oC ,P=1 at

Kasvihuonekaasujen absorptiot Tärkeimpien Huom: Erilliset absorptiot kuvassa puhtaille kaasulle Hiilidioksidi peittyy pääosin vesihöyryn alle Kun otetaan hiilidioksidin ja vesihöyryn vertaus, tulee Beerin lain mukaan hiilidioksidin absorptio jakaa 1,5-2:lla. Vesihöyryä on 40-90 kertaa hiilidioksidin tilavuudet Vesihöyryn absorptioalueet 4-8 - kertainen Vesihöyryä ulkoilmassa >60% RH Yhteenveto CO2 –vaikutus <1% Wikimedia org.

Mollierin diagrammi ilman sisältämän kosteuden ja energian laskemiseksi Kohta 1 11g/kgki= 17.111ppm Kohta 2 16g/kgki=24.889ppm Kosteussisältö = vettä kg/kgki o 1 1=20 C/11g/kgki o o o 2=30 C/16g/kgki 2 o Tästä kuvasta saa helpolla lämpötilan ja suhteellisen kosteuden avulla kuivaan ilmakiloon vastaavan vesimäärän, minkä voi sitten muuttaa ppm:ksi eli ml/m3 ilmaa.

Kuka voi väittää, että hiilidioksidilla on jokin merkitys ilmastonmuutoksessa?

Hiilidioksidin liukoisuus veteen Ilmasto on todettu lämmenneen 0.74 C 100 vuoden aikana. Suomessa sataa 700 mm/v, jolloin vesimäärä=224 x 10 t/v Jos otetaan keskilämmöksi 10 C, saadaan liukoisuudeksi n.1,2 litraa hiilidioksidia /l vettä, so. 2,36 kg / t jolloin puhdasta hiilidioksidia poistuisi ilmakehästämme yli 500 Mt/v. Yllämainittu 0,74 C, pienentää 22 mg/l liukoisuutta Suomen eli sateessa 4,95 Mt/v, joten kokonaispoistuma olisi n.495 Mt/v CO2. Beerin laki huomioituna poistuma onkin n. 140 Mt/v. o 9 o o

Hiilidioksidin tasapainot Hiilidioksidia poistuu -Sateeseen (0,7m x 320.000 km = 224x10 m /v) á 1,2 litraa n. CO2/ litra vettä, kun = 1,98, saadaan puhtaan hiilidioksidin poistumaksi n. 532 Mt/v, kun on kyseessä puhdas hiilidioksidi. Beerin laki pudottaa hiilidioksidin liukoisuuden sen osuuden logaritmin mukaan, joten kun hiilidioksidia on ilmassa 380 ppm, on sen logaritmi -3,6. Tällä korjattuna liukoisuus onkin 148 Mt/v ilmakehästämme. Siis poistuu hiilidioksidia Suomessa, 148 Mt(v sateeseen -Suomen metsät sitovat 1 tonnin/kasvanut kuutio. Nehän kasvavat 85-115 Mm /v , hiilidioksidipoistuma on siis n. 100Mt/v metsiin. Suomen hiilidioksidipäästöiksi sovittiin Kiotossa 71 Mt/v/-90. Nyt päästömme ovat n.80 Mt/v. Poistuma olisi siis n. 2,5 –kertainen edelläesitetyn mukaan. Mistä saamme lisää poistettavaa? 2 9 3

Biopolttoaine tuottaa 10-30% enemmän hiilidioksidia energiayksikköä kohti kuin fossiilinen polttoaine. Energiaa syntyy vain hiiltä polttamalla (vetyä ei vielä saada) Biopolttoaine on jalostettava (hakattava, haketettava, kuljetettava, varastoitava jne.). Kosteutta on useimmin 30-40%. Se pitää haihduttaa, ennen kuin energiaa irtoaa. Näin siis biopolttoaineet tuottavat 10-30% enemmän hiilidioksidia kuin fossiiliset polttoaineet. Poltossa syntynyt hiilidioksidi on kaasua eikä sitä voi korvamerkitä, vaikka olen kyllä sellaisia ihmisiä tavannut väitteittensä mukaan. En vain usko heitä. Toivon ylioppilaslautakunnalta kemian ja fysiikan Yo-kirjoituksiin tehtävää, jossa on 300 kg kivihiiltä, 300 kuutiota haketta, kosteus 30%. Itse kokelas saa määritellä lämpöarvot. Tehtävä on laskea saadut energiat eriteltynä ja syntyneet hiilidioksidimäärät. Jos kokelas antaa vain kivihiilelle hiilidioksidia. Vastaus on hylätty. Kenen on vastuu?

YHTEENVETO HIILIDIOKSIDIN VAIKUTUKSISTA -Jokainen molekyyli absorboi oman frekvenssialueensa säteilyä riippumatta suunnasta, siis myös auringosta tulevan säteilyn -IPCC, Kioto jättävät pois väitteissään vesihöyryn, minkä osuus 80-90% kasvihuonekaasuista. -Biopolttoaineista syntyy CO2 10-30% enemmän kWh:ta kohti kuin sama energia fossiilisista polttoaineista. -CO2-molekyyli on sauva, absorptio on 1/ 4-8 vesihöyrystä, ja tätäkin Beerin lain mukaan pitää alentaa 50%. Näin ollen CO2:n kasvihuonevaikutus on pitkästi <1%. -Ilman vesimäärä (sade Suomessa 2,25 10 Mtonnia/v) kykenee poistamaan puhdasta hiilidioksidia (noin 2 g/litra) yli 500 Mt/v eli kertaluokkia syntynyt vuosi-CO2. Beerin laki kuitenkin vähentää sen noin 140 Mt/v. -Ilmaston lämpötila on noussut 0,74 oC, joten CO2-liukoisuus on pienentynyt 75 mg/l H2O, minkä Beerin laki pienentää 22 mg CO2/litra vettä. - Metsät sitovat 1 tonnia CO2/ m3 kasvavaa puuta. -Metsä kasvaa 85-115 Mm3/v. Täten metsämme sitovat 85-115 Mt CO2 vuodessa eli koko CO2 - tuottomme määrän. -Ihminen ei voi vaikuttaa ilmaston lämpiämiseen. Sen tekee aurinko pääosin pilkkujensa vaikutuksesta. -Nykyinen Ilmastonmuutoskiihotus on aiheuttanut: nälkää, -30% ihmiskunnasta on vajonnut köyhyysloukkuun. -Nuoriso on menettänyt uskonsa tulevaisuuteen. -Nyt on alkanut uusi maapallon jäähtyminen. Riittääkö meillä energiaa pitääksemme itsemme lämpimänä? vj /2008 5

Kuka on vastuussa? Ruoan hinnannoususta 60-80%? Kuka on vastuussa sähkönhinnan noususta 2x? Kuka on aiheuttanut elinkustannusindeksin noususta mm. kotimaassa 2% Kuka on ajanut vanhuksia, eläkeläisiä ja työttömiä kurjuuteen edellisten johdosta? Kuka vastaa tehtaiden sulkemisista muka energiasyöppöinä? Hiilikato? Kuka vastaa siitä, että Outokumpu ei ehkä investoi Suomeen lainkaan sähkönsaannin epävarmuuden takia? Nuorisolta puuttuu usko tulevaisuuteen? Kuka uhkaa Helsingin peittyvän 7 m veden alle 2070, kuten SyKe ilmoittaa(YmpMessut 2008? Nollatutkimuksia ja -selvityksiä varten on syntynyt kymmeniätuhansía O-työpaikkoja. Ne maksetaan päästöveroilla. Kuka ottaa vastuun , kun alkaa ilmastonjäähtyminen nykyisen - 0,4 C jatkoksi? Miten Suomessa saa esittää Al Goren filmiä alkumainostaen kouluissa, vaikka se Englannissa on kielletty virheellisyyksiensä takia? Ei voida vetäytyä IPCC:n yli 2000 tiedemiehen taakse, kuten mm. VTT tekee. Mitä tekee Ilmatieteenlaitos, joka on yhteistyöpartner IPCC:lle? Menemmekö johtajiemme kanssa Giljotiiniin? o

Yhteenveto Hiilidioksidin kasvihuonevaikutusosuus on reippaasti alle 1%, vaikka sen pitoisuus kaksinkertaistuisikin. Hiilidioksidipitoisuuden nousu atmosfäärissä johtuu sen liukoisuuden pienenemisestä veteen lämpötilannousun takia. Ilmastonlämpiäminen johtuu auringon aktiivisuudesta, so. pilkkujaksoista. Nyt se on kovin heikko ja siksi alkaa voimakas ilmaston jäähtyminen. Siitä kuitenkin toisella kertaa. Usko loppuu, kun näemme totuuden. Totuus ei saavuta kiertämään päässyttä valetta (=epätotuutta)! Siitä huolimatta hiilidioksidipitoisuuden nousu ei ole man-made = ihmisen aiheuttama. Kiitän tarkkaavaisuudesta.