Yksityiskohtainen tulvakartoitus Tornionjoen alaosalla Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema 3.4.2017

Tausta Melkein vuosittain, joutuu Tornionjoen varrella olevat maa-alueet tulvan runtelemaksi, jonka seurauksena on usein mittavat vahingot Jo 1970- luvulta lähtien on Suomi ja Ruotsi harjoittaneet yhteistyötä koskien tulvasuojelua Torniojoki suulla Vuonna 1984 aloitettiin ensimmäiset selvitykset, jossa tulva- ja jäätilanteiden ennustaminen sekä vahinkojen torjunta olivat keskeisessä asemassa 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Tausta Vuonna 1990 aiheutti tulva vahinkoja Tornion kaupungissa 0,7 miljoonan euron edestä. Vuosien 1984,1985 ja 1990 tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja Haaparannan kunnan alueella 4,7 milj. kruunun edestä. Aikaisemmin on jääpadot aiheuttaneet suuria tulvavahinkoja vuosina 1934, 1971 ja 1985. 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Tausta Fyysisellä suunnittelulla ja ennaltaehkäisevillä toimilla sekä tehokkailla ja oikeanlaisilla pelastustoimilla voidaan tulvatilanteessa vähentää vahinkoja merkittävästi Yksityiskohtaiset tulvakartat ovat erinomainen apu kun tarkastellaan esim. alueita, jotka ovat varassa tulvan sattuessa. 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Projektin tavoite 23 lokakuuta 2007 päätti EU- komissio tulvadirektiivistä Direktiivi julkaistiin 6/11 2007 ja lainvoimainen siitä tuli 26/11 2007 26/11 2009 mennessä tulee EU:n jäsenvaltioiden panna täytäntöön em. Direktiivi Direktiivin tavoite on luoda kehys tulvariskien arviointiin ja käsittelyyn Projektissa valmistettavat kartat näyttää, mitkä alueet vesistön varrella ovat vaarassa tulvan sattuessa 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Päämäärä Suomi ja Ruotsi valmistaa yhteistyönä kartat tulvavaarassa olevista alueista (tulvadirektiivin edellyttämä) Informoida ja suorittaa valmiusharjoituksia Torniojoki varressa sijaiseville kunnille sekä paikallisväestölle Tuottaa hydrologinen malli, jolla lasketaan ajankohtaiset vesitasot, jäänlähdöt ja jne. Uudet tiedot toimitetaan mm. pelastuslaitokselle ja muille toimioille 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Päämäärä Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja SMHI parantaa hydrologisen aineiston ja ennusteiden vaihdantaa koskien Tornionjokia Mittausten avulla on tulevaisuudessa helpompaa ennustaa ne tulvat, jotka aiheutuvat jääpadoista Projektissa saadaan mm. uutta tietoa jää/jääpatoihin liittyvistä ongelmista 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Kohderyhmät Viranomaiset Suomessa ja Ruotsissa niin alueelliset kun keskusviranomaiset Kunnat Suomessa ja Ruotsissa Paikallisväestö, organisaatiot sekä yritykset 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Kohderyhmät Alueella sijaitsevat kunnat Suomen puolella ovat Tornio, Ylitornio ja Pello Ruotsissa Pajala, Övertorneå ja Haaparanta Jokaisessa kunnassa kohderyhminä mm. pelastuspalvelut, kaavoitus-, suunnittelutoimistot jne. 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Toiminta Jaettu kuuteen eri ”Workpackage” Wp 1. Digitaalinen korkeustietokanta, DEM (1.4.2009) Maanmittauslaitos suorittaa laser-scannauksen Lappeasta – Perämerelle. Scannauksella saadaan uusi yksityiskohtainen korkeusmalli alueesta. (Suomen ja Ruotsin maanmittauslaitokset vastaa Wp 1:n läpiviennistä). 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Toiminta Wp 2. Hydrologisten mallien sekä karttojen kehittäminen ja tuottaminen tulvavaarassa oleville alueille. ”kerätä hydroloogista aineistoa, mitata/luodata jokiuomaa ja yhdistämällä eri tekijöitä keskenään” Smhi, Syke ja Lap vastaa Wp 2:n läpiviennistä). 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Toiminta Wp 3. Parantaa hydroloogisia ennusteita esim. jääpatoja ja niiden aiheuttamia tulvia(1.4.2009) Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja SMHI hydrologisenaineiston ja ennusteiden vaihdanta paranee koskien Tornionjokea Syke ja Smhi vastaa Wp 3:n läpiviennistä 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Toiminta Wp 4. Koulutus paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla (1.1.2010) Varmistaa, että projektista saavutetut tulokset saavuttaa kohderyhmät. Lisää alueellista ja kansallista yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välille EU:n tulvadirektiivin toteuttaminen vahvistuu Kaksi koulutusosiota: seminaaritilaisuus ja valmiusharjoitus. Ruotsin pelastuslaitos vastaa Wp 4:n läpiviennistä. 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Toiminta Wp 5. Tiedotus (1.1.2012) Järjestetään mm. kansainvälinen loppuseminaari vuonna 2012, jossa esitellään projektin tulokset ja saadaan projektissa savutettava tieto/tulokset/hyöty kaikkien EU- maiden käyttöön Lapin ympäristökeskus vastaa Wp 5:n läpiviennistä 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema

Toiminta Wp 6. Projektin johto ja hallinto Lapin ympäristökeskus on projektin ”leadpartner” Projektissa toimivat organisaatiot perustaa ohjausryhmän , joka valvoo mm. projektin läpivientiä Ohjausryhmä kokoontuu 2 kertaa/vuosi Perustetaan viiteryhmä, joka kokoontuu kerran vuodessa. (kunnat, alueen viranomaiset sekä muita toimijoita) Lapin ympäristökeskus vastaa Wp 6:n läpiviennistä 3.4.2017 Lapin ympäristökeskus / Esittäjä / mahdollinen teema