Suomen esihistoria Väestö ja kieli

Miten esihistoriallisia löydöksiä ajoitetaan? arkeologia: tutkii ihmisen jätteitä esihistoria jaotellaan käyttöesineiden mukaan kivi 7500 eKr.- pronssi 1300 – 500 eKr. rautakausi 500 eKr. ajoitetaan: usein suhteellinen ikä selvä, mutta ei absoluuttinen ikä esim. rahat ja aikaa laskeneiden kulttuurien esineet auttavat ajoituksessa apua geologiasta ja fysiikasta rannansiirtymismenetelmä Itämeren ja sisäjärvien rantaviivan siirtyminen (Pohjanmaalla maa kohoaa n. 1 m / 100 v löytö tai asuinpaikka ei voi olla vanhempi, kuin ranta, jolla se sijainnut Radiohiiliajoitus hiiltä kaikessa elollisessa aineksessa hiilen radioaktiivinen isotooppi C 14 puolittuu noin 6000 vuodessa ei voida laskea yli 50 000v. vanhempia dendrokronologia samalla alueella samaan aikaan eläville saman lajin puille muodostuu samalla tavalla vaihteleva sarja vuosilustoja lustokalentereja eri puolilta Suomea

Asuttamisen alku jääkausi päättyi n. 10 000 v. sitten mannerjää suli, maa kohosi Baltian jääjärvi 9000 – 8000 eKr.

Echineis-meri 7300 eKr. – 6800 eKr Yoldia-meri 8000 – 7300 eKr. Echineis-meri 7300 eKr. – 6800 eKr jääkausi loppui Suomessa asutus alkaa Ancylusjärvi 6800 – 5800 eKr

Litorinameri 5800 – 1000 eKr. asutusta jo lähes koko maassa vaihe jatkuu tavallaan vieläkin

Mistä suomalaiset ovat tulleet? ihmisiä saapui idästä ja etelästä etelästä Balttian kautta Suomessa eri puolilta tulleet populaatiot ovat sulautuneet yhteen asutus Suomessa jatkunut yhtäjaksoisesti kivikaudesta lähtien

No entä se kieli? myös kieli sekoitus suomalais-ugrilainen kieli Keski-Venäjältä balttialainen kieli etelästä germaanisia aineksia Suomi kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, jossa eri haaroja, kantakielenä pidetään kantauralia itämerensuomalaiset kielet (suomi ja sen lähimmät sukukielet: karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi) saamelaiskielet (kymmenkunta kieltä, joista suurin on pohjoissaame ("norjansaame", "tunturisaame"), lisäksi Suomessa puhutaan inarinsaamea ja kolttaa mordva: kirjakielet ersä ja moksha mari ("tsheremissi") permiläiset kielet: komi ("syrjääni") ja udmurtti ("votjakki") ugrilaiset kielet: unkari sekä obinugrilaiset kielet: hanti ("ostjakki") ja mansi ("voguli") samojedikielet: pohjoiset: nenetsi ("jurakki"), enetsi ("jeniseinsamojedi"), nganasani ("tavgi") eteläiset: selkuppi ("ostjakkisamojedi"), sukupuuttoon kuolleet sajaninsamojedikielet: 1988 sammunut kamassi sekä muutamat jo kauan sitten sammuneet (matori, taigi...) osa kielistä elinvoimaisia, osa taas sukupuuton partaalla (esim. vatja ja liivi)

Kivikausi 7000 eKr. Suomusjärven kulttuuri 8500 – 5100 eKr. kivi työvälineenä Varhaisimmat esinelöydöt ajoitettu v. 7000 eKr. vaiheille Esim. Antrean verkkolöytö asutus ei ollut kiinteää asutuskeskuksia Askola (Häme) Suomusjärvi Vuoksi (Karjala) Useita asuinpaikkoja 6000 – 7000 eKr.

Kampakeraaminen kulttuuri 5300 – 3200 eKr Kampakeraaminen kulttuuri 5300 – 3200 eKr. (neoliittinen kivikausi 4000 eKr.) keramiikan valmistustaito Suomeen 4200 eKr. 2500 eKr. Balttiasta väkeä: vasarakirveskansa eli nuorakeraaminen kulttuuri hoitivat karjaa kivikauden lopussa alkoi maanviljelys Kaakkois-Suomessa

Kiukaisten kulttuuri 2000 – 1500 eKr. Aikaisempien kulttuurien yhteensulautuminen Viljelivät ohraa, kauraa, vehnää Kävivät kauppaa Skandinavian, Balttian ja Venäjän suuntaan

Eräs keino saada tietoa muinaishistoriasta ovat kalliomaalaukset, joita tunnetaan Suomesta kivikauden ajalta runsaat 90 Maalauksia on löydetty enimmäkseen Itä- ja Keski-Suomesta ja ne ovat 7000 – 3000 v. vanhoja Suurimpia maalauksia ovat Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Suomussalmen Värikallio

Hossan maalaukset 3500-4500 v. vanhoja Tunnistettu 61 kuviota. Alue Vienanmereltä Pohjanlahdelle ulottuneen kulkureitin varrella Kuvat voivat liittyä metsästykseen mutta myös shamanismiin ja palvontamenoihin, sillä kuvissa toistuu sarvipäinen ihmishahmo kuva Liisa Lehtinen

Liisa Lehtinen Liisa Lehtinen

Pronssikausi 1500 eKr. pronssiesineitä ensin Skandinaviasta kaupan kautta aseita, astioita, koruja vainajien hautaus – hiidenkiukaat ja lapinrauniot myös polttohautaus tunnettiin pyörä – vankkurit, aura asutus muuttui vakituisemmaksi, asuntona aiemmin kota, nyt puusta ja savesta tehty talo aluksi yksittäisiä taloja, sitten taloryhmiä, kyliä ja pitäjiä pitäjien kesken suuria eräretkiä, oikeuden hoito, puolustus mäkilinnat

Rautakausi 500 ekr.- 1300 jkr. rautaa saatiin järvi- ja suomalmista savea opittiin dreijaamaan salvotut hirsitalot eri kulttuurialueet alkoivat muodostua: Ahvenanmaa ruotsalaistui sekä väestöltä että kieleltä länsisuomalainen kulttuurialue jakautui Varsinais-Suomeen ja Hämeeseen Itä-Suomen kulttuurialue: karjalaiset

http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/ka2fot.html http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tietoa4 http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kartat

Tehtävä mene museoviraston nettisivulle http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_tietoa ja etsi sieltä vastaukset opettajan jakamiin kysymyksiin tutki sivustoa, mikä on sinun kotiasi lähin esihistoriallinen tutkimuspaikka Kuhmossa? http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64140