Suomen kieli ja suomalaisten juuret

Esitys aiheesta: "Suomen kieli ja suomalaisten juuret"— Esityksen transkriptio:

1 Suomen kieli ja suomalaisten juuret

2 Kielikunta ja -ryhmä suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan ja suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään suurin osa Euroopan kielistä kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan germaaniset kielet kuten englanti ja saksa romaaniset kielet kuten espanja ja ranska Prokkola Jenny

3 Missä sijaitsi uralilaisia kieliä puhuvien synnyinseutu?
Uralilaisia kieliä puhuvien alkukoti Useita teorioita, yleisimmät: 1) Volgan mutka -teoria tällä alueella edelleenkin suomalais-ugrilaisten kielten keskittymä (mm. mordva, mari, udmurtti) ei kuitenkaan kansainvaellus! 2) Alkukoti hyvin laajalla alueella -teoria metsästys vaatinut laajoja alueita Prokkola Jenny

4 Prokkola Jenny

5 kantauralin puhujat eli esi-isämme olivat metsästäjä-keräilijöitä
uralilaisia kieliä yhdistää yhteinen kielellinen kantamuoto, kantaurali kantauralin puhujat eli esi-isämme olivat metsästäjä-keräilijöitä uralilaisen kielikunnan kielet kehittyneet laajalla alueella Uralilta Eurooppaan Prokkola Jenny

6 Mistä suomalaiset ovat tulleet?
Suomalaiset syntyneet niistä populaatioista, jotka vuoden aikana ovat siirtyneet tänne → Suomea on asutettu etelästä päin vielä silloin, kun mannerjää on peittänyt suurinta osaa maastamme Suomen kielikin syntynyt siis sulautumisen tuloksena Prokkola Jenny

7 kantakieli eriytyi, koska osa jäi paikoilleen ja osa eteni pohjoisemmaksi mannerjään sulaessa  kantakieli eriytyi ensin eri murteiksi, mutta erot kasvoivat etäisyyksien kasvaessa Puhu muinaissuomea! → Prokkola Jenny

8 Geneettinen sukulaisuus
Kielisukulaisuus ei merkitse geneettistä sukulaisuutta  jopa 75 % on läntistä perua! Prokkola Jenny

9 Äiti- ja isälinjat Prokkola Jenny

10 suomen lähisukukielet
Itämerensuomalaiset kielet: viro karjala vepsä vatja liivi inkeroinen lyydi Prokkola Jenny

11 Näyte vepsän kielestä Midä oravaine varaidab
Oravaine, oravaine, kus sinä eläd? Minä elän sures mecas lämäs pezaižes. Oravaine, oravaine, kut sinä tegid pezaižen? Löuzin paksus kuzes tünän sijaizen, kandisin sinne samalt, heinäst. Ani hüvä pezaine! Prokkola Jenny

12 suomen etäsukukielet läheisin on saamen kieli
saamelaisia yhteensä n Suomessa puhutaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea unkari (suurin etäsukukielistä) puhujamääriltään suurin suomen sukukielistä Lisäksi Venäjällä seuraavat kielet: mordva (läheisin suomelle), mari, komi, udmurtti, hanti, mansi, samojedikielet Prokkola Jenny

13 Miten kielten sukulaisuutta tutkitaan?
Historiallis-vertaileva kielentutkimuksen menetelmä → kieliopin rakenne tärkeämpi sukukielten tutkimisessa kuin sanasto! → tutkitaan myös systemaattisia äännevastaavuuksia → esim. kala, unkarissa hal → szem (silmä), kéz (käsi) Etymologia = sanan alkuperä ja merkityksen kehitysvaiheet Prokkola Jenny

14 Tieto muilta tieteenaloilta: suomen ja unkarin kieli olleet ”yhdessä” kivikaudella
- Unkarin sana istálló ja suomen sana talli eivät ole sukusanoja, koska kivikaudella ei ole ollut talleja! Prokkola Jenny

15 näkyy kielen rakenteessa ja tuhansien vuosien takaisina lainasanoina
suomen kielellä siis suomalais-ugrilaiset juuret, mutta kielellä aina ollut indoeurooppalaisia naapureita näkyy kielen rakenteessa ja tuhansien vuosien takaisina lainasanoina kielen muutos – muutos kulttuurissa Prokkola Jenny

16 Vanhoja lainasanoja – mitä voit päätellä kulttuurien kohtaamisesta?
Indoeurooppalaisia: jyvä, kota, mesi, pata, vuosi Balttilaisia lainoja, 3200 eKr: heimo, morsian, sisar, tytär, heinä, härkä, vuohi, kirves, reisi, napa, hammas, huom. žeme-sana! Tästä on tullut Suomi-sana! Tarkoittaa alavaa maata. Germaaniset lainat pronssikaudelta: kulta, rauta, tina, kauppa, hallita Prokkola Jenny

17 Opi myöhäiskantasuomea!
Prokkola Jenny

18 Lue Hesarin lauantaiessee ja vastaa kysymyksiin.
Lue Hesarin lauantaiessee ja vastaa kysymyksiin. Mistä osapuolet kiistelevät? Miten Parpolan vastustajat perustelevat vastaväitteitään? Prokkola Jenny

19 Sanastossa näkyy yhteiskunnan muutos
Pohtia Keksiä Tutkia Prokkola Jenny

20 Mistä sanoja saadaan? 1. omaperäiset sanat (pää, kota, isä) 2. Lainasanat (pasta, kahvi, tori, blogi) 3. Yhdyssanat (tieto + kone) 4. Johdokset (kampaaja, parturi, kirjasto) 5. Merkityksen muutos (tietää, ymmärtää, imuroida, sähköposti) Prokkola Jenny

21 Sanastossa näkyy muutos
ympäristö  eko hölkätä biletys ja aerobic irrotella viihde perhe, sosiaali ja turva Prokkola Jenny

22 Pop up -kahvila Selfie Belfie Ootd Atm Pap Jytky Persut Vatuloida
Lisää listaan uudissanoja! Pop up -kahvila Selfie Belfie Ootd Atm Pap Jytky Persut Vatuloida Loomailla Väykkärit Prokkola Jenny

23 Uudissanoja Minkä sanan vastineeksi yritettiin aikanaan ehdottaa sanoja ”sätiö” ja ”kuulio”? Prokkola Jenny

24 Murteet Mätti Näsä Prokkola Jenny

25 Murteet Murre = jonkin määräalueen tai yhteisön yhteinen kielimuoto, joka selvästi poikkeaa yleiskielestä ja muista saman kielen esiintymämuodoista Missä kulkee kielen ja murteen raja? → Jos eri murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan, kyseessä on yleensä saman kielen eri murteet eikä eri kieli. Prokkola Jenny

26 Viäläkös Sahalahlessa sulen lihhaa syälään (Kangasala)?
O niin kylme ete tarken rääs (= reessä) istut, sano kustavilaine (Taivassalo). Siitä on kahleksan yhleksän vuotta kun Hollolan Lahlesta lählin (Hollola). Viäläkös Sahalahlessa sulen lihhaa syälään (Kangasala)? Pelekääkkö nää polliisia? Ei missiän puhuta nin selviä suomia ku Lammil ja Lammin Kosel, siäl ei sit kiännetä eikä viännetä vaan puhutaan oikein Raamatun jälkiä (= jälkeen; Luopioinen). Prokkola Jenny

27 Laakaalaenen laalaa pitkällä kaalallaan saanan laateilla (Laukaa).
Tulii, mänii Jämsän ja Korplahen välii, siinä se kesäinen päivä hävii (Jämsän murretta; Luhanka). Laakaalaenen laalaa pitkällä kaalallaan saanan laateilla (Laukaa). Mää messää, ota seissemä vissaa, lyö pässiä ossaa mutt elä vikkuuta issijäis (Mikkeli)! Mie ko eklen nakroin mei kakrapellol ni kaklasuonet olj kiklallaa (matkitaan kaukolaisia; Kirvu). Ei sitä senthän joka sanhan hootakhan panna (Kemi)! Prokkola Jenny

28 Suomen päämurrealueet ovat länsimurteet, itämurteet ja pohjoismurteet
Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet. Pohjoismurteita ovat keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet. Selvimmin itä- ja länsimurteita erottaa kirjakielen d:n edustus. → Idässä d:n paikalla on kato tai äänteet j tai v (aijat, lauvat, veessä) ja lännessä puolestaan r tai l (airat, laurat, velessä). Pohjoismurteissa on piirteitä sekä itä- että länsimurteista. Murrejaottelussa on hyödynnetty myös asutushistoriallista tietoa. Prokkola Jenny