1.4. ROOMALAINEN MAAILMA s. 35–52 Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. 1.4. ROOMALAINEN MAAILMA s. 35–52 Keisari Augustuksen patsas.

Rooman laajentuessa hellenismin merkitys kasvoi. Roomalaisilla oli tiiviit kulttuurikontaktit etruskeihin, foinikialaisiin ja kreikkalaisiin. Rooman laajentuessa hellenismin merkitys kasvoi. Valtakunnan pitäminen koossa oli suuri haaste, joten suvaitsevaisuus eri kulttuureja kohtaan oli poliittisesti viisasta. Konstantinuksen riemukaari Roomassa.

ETRUSKEILTA OMAKSUTTIIN: KREIKKALAISILTA OMAKSUTTIIN: aakkoset uhrieläinten sisälmyksistä ennustaminen ja muita uskonnollisia tapoja gladiaattori- taistelut. KREIKKALAISILTA OMAKSUTTIIN: taideihanteet tiede ja oppineisuus kirjallisuuden lajit jumalat. Athene-jumalan patsas.

Uskonto - Ei yhtenäistä oppirakennelmaa, ei säädellyt moraalia, tähtäsi tämänpuoleiseen - Tarkat palvontamenot  pontifex maximus - Tärkeitä jumalia: Juppiter (taivas ja sää), Mars (Sota) , Vesta(Kotiliesi) - Keisarin palvonta - Uskonvapaus kristityille 313 jKr. keisari Konstantinuksen toimesta

Kirjallisuus - Caius Julius Caesar: Gallian sota - Vergilius: Georgica, Aenes-runoelma (Rooma- Eepos - Historioitsija Tacitus - Cicero: latinankielinen filosofinen käsitteistö - Satiiri roomalaisten keksintö

Vapaa-aika - Teatteria enemmän kiinnostivat kilpa-ajot ja gladiaattorikisat  Väkivallasta tehtiin viihdettä - Kylpylät, yläluokan yltäkylläiset pidot - ”Leipää ja sirkushuveja” kansan miellyttämiseksi

Lainsäädäntö - 12 taulun laki pohjana länsimaiselle oikeudelle - Lait takasivat naisen taloudellisen itsenäisyyden  Melko hyvä asema yhteiskunnassa

Roomalainen taide ja arkkitehtuuri: Roomalaiset teknisesti taitavia rakentajia (moniste) - Etsi vastaukset kirjan s. 41 - 45 avulla

Politiikka ja oikeudenkäyttö Roomasta tuli jo varhain tasavalta. Aikaa leimasi ylimystön ja kansan valtataistelu. Ristiriitojen hallitsemiseksi lainsäädäntöä kehitettiin, minkä seurauksena oikeustiede ja kirjoitettu laki syntyivät Roomassa. Rikastuneet sotapäälliköt kuten Julius Caesar pyrkivät yksinvaltiaiksi, jolloin tasavaltalaiset hallintoelimet menettivät valtaansa. ETRUSKIKUNINKAIDEN AIKA 700-luvulta 500-luvulle eKr. TASAVALLAN AIKA 500-luvulta ajanlaskun alkuun KEISAREIDEN AIKA ajanlaskusta 400-luvulle jKr.

Keisarikaudellakin Roomassa kilpailivat ja vaihtelivat tasavaltainen hallinto ja itsevaltiuden kaudet. SENAATTI - nimitettiin entisistä virkamiehistä vuodeksi kerrallaan. - patriisit eli ylimystö valvoivat virkamiesten toimintaa ja johtivat ulkopolitiikkaa. KANSANKOKOUS vapaasyntyiset Rooman kansalaiset plebeijit eli rahvas. 2 KONSULIA johtivat senaatin ja kansankokouksen istuntoja. VIRKAMIEHET

Rooman laki Lainsäädäntö kuului kansankokoukselle, mutta keisariajalla se oli käytännössä keisarin vastuulla. Rooman lait kirjalliseen muotoon jo 450 eKr. (Kahdentoista taulun laki). Rooman laki koski pitkään vain Rooman kansalaisoikeudet saaneita. Virkamiesten antamilla säädöksillä ja niitä koskevilla lakimiesten kommenteilla oli suuri merkitys ennakkotapauksina. Bysantin keisarin Justinianuksen aloitteesta Rooman lait koottiin yksiin kansiin 500-luvulla (Codex Justinianus). Rooman laki ja oikeuskäsitykset näkyvät yhä muun muassa Suomen lainsäädännössä.

Roomalainen perhe Roomalainen yhteiskunta oli muiden maatalousyhteiskuntien tapaan miesvaltainen. Naisen oikeudellinen asema oli kuitenkin vankempi kuin kreikkalaisessa kulttuurissa. Sukuverkostoilla oli suuri poliittinen merkitys. Keisari Septimius Severuksen perhe.

Roomalainen laajentumaperhe ESI-ISÄT - alttari sisääntuloaulassa - kuuluivat kotijumaliin ISÄ (ISÄNTÄ) - päätösvalta ja perheen suojelu - lasten holhous jopa heidän avioiduttuaan ÄITI (EMÄNTÄ) - kotitalouden hoito - lasten kasvatus - kuului isänsä sukuun POIKA - koulutus julkiseen elämään ja isän rooliin - kuuliaisuus TYTÄR - koulutus naisen rooliin - kuuliaisuus - peri yhtä paljon kuin poika VAPAUTETUT ORJAT PERHEINEEN - uskollisuus isäntää kohtaan - saivat isännän sukunimen KLIENTIT PERHEINEEN - uskollisuus isäntää kohtaan ORJAT JÄLKELÄISINEEN