Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010 Matti Sipponen

Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä VK:lla tarkoitetaan sellaista vesieliöiden pyyntiä, joka ei ole harjoittajansa ensisijainen keino ravinnontarpeensa tyydyttämiseksi. Saalista ei yleensä myydä tai muuten saateta markkinoille. Vaikka VK:n ja kotitarvekalastuksen yksiselitteinen erottaminen toisistaan on usein vaikeata, saaliin käyttö toimeentulon parantamiseksi muodostaa rajan näiden välille. Recreational fishing = recreational angling EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries, EIFAC Occasional Paper No 42, 2008 3.4.2017

VK:n pitkä historia Ensimmäinen kuva egyptiläisestä vapakalastajasta 2000 ea V. 1496 A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle (Dame Juliana Berners) V. 1653 The Compleat Angler (Izaak Walton) Vapaa-ajankalastuksessa vallitsee kalastusmenetelmien ja motivaatioiden kirjo → useita erilaisia luokitteluja välineen, motivaation, kalastusympäristön, saalislajin ja sen koon perusteella Irti arjesta, luonnon läheisyys, kalastuskumppanit 3.4.2017

Maslowin tarvehierarkia (1943) Itsensä toteuttamisen tarpeet Arvonannon tarpeet Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet Turvallisuuden tarpeet Fysiologiset tarpeet 3.4.2017

Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) SUURET SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT Ekosysteemin tukipalvelut Veden kierto Yhteyttäminen Ravintoketjut Hiilen kierto Maaperän muodostuminen Merivirtaukset Ilmakehän kiertoliike EKOSYSTEEMIPALVELUT Tarjoavat (tuotantopalvelut) Säätelevät (säätelypalvelut) Suojeltuina tuovat kulttuuriin (kulttuuripalvelut) HYVINVOINNIN OSATEKIJÄT Terveys Toimeentulon perusedellytykset Suojelu Sosiaaliset suhteet 3.4.2017

Vapaa-ajankalastus Kaksi peruselementtiä: kalastus (saaliin lkm ja koko: management) virkistys (saaliiseen liittymättömät tekijät: hyödyn eri tekijät) Sosiaaliset hyödyt yhteiskunnan ja yksilön tasolla kala terveellistä ravintoa kalastus suosittu harrastus henkinen ja fyysinen hyvinvointi Näiden mittaaminen: HD (kalastajiin liittyvät psykologiset, fysiologiset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset) Taloudellinen arvottaminen (hyödyt) Aluetaloudellinen vaikutus (rahavirrat)

VK:n yleisyys (Arlinghaus 2007) Keskimäärin 7.4% väestöstä Skandinavia, Australia, P-Amerikka > 10% Ei tietoa: Afrikka, E-Amerikka 3.4.2017

VK:n lukumäärä Maailmassa 500 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa Euroopassa 25 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, 6.5% EUn kansalaisista Määrä vähenee teollistuneissa maissa, mutta kasvaa nopeasti siirtymätalouksien maissa Australia Queensland 1996/28.1% 2004/20.6% Ajanpuute, mielenkiinnon puute, kalastuksen huono laatu, ei pääsyä kalavesille, kalastuskumppanien puute British Columbia 30% vähennys 1990→2005 3.4.2017

Sisävesikalastuksen kehityskaaret (Cowx & Arlinghaus 2008) 3.4.2017

SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010) VAHVUUDET HEIKKOUDET VKn sosiaalinen ja taloudellinen merkitys VKt ympäristön vartijoina Toiminta suojelun hyväksi Lupatuloja ohjataan suojeluohjelmiin Kalaston populaatiodynamiikan heikko tuntemus Innokkuus kalanistutuksiin Aliarvostus VKa ei kuunnella Käyttäjäryhmien ristiriidat 3.4.2017

SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010) MAHDOLLISUUDET UHAT Ympäristön kuormitus, ajattelemattomat istutukset, vieraslajit, tulokaslajit Paikallinen ylikalastus VKn paine kalakantoihin ja ympäristöön VKn aiheuttama häiriö muulle luonnolle Eläinaktivistit VKn suojelumyönteisyys Ympäristöä vahingoittavien hankkeiden vastustaminen Kalakantoihin kohdistuvan kalastusrasituksen aleneminen KK→VK Ekosysteemiajattelu 3.4.2017

Urbaani vapaa-ajankalastus Ruotsissa 50% VK-aktiviteeteista 30 km etäisyydellä kodista vv. 2007-2009 (Fiskeriverket ) Yleistyy maailmalla Helppo pääsy kalavedelle Julkinen liikenne, heittolaiturit, polut Rakennetaan miellyttävä ympäristö Asiakkaina nuoriso, vanhempi väestönosa, liikuntarajoitteiset 3.4.2017

VK ja biologinen paine Ekosysteemiajattelu myös vapaa-ajankalastus voi vaikuttaa kielteisesti kalakantoihin ja siksi sitä tulee tarkastella osana kalastuspainetta Kohdelajin populaation koon pieneneminen Kohdelajin keskikoon ja –iän aleneminen Evolutiiviset muutokset / valikoiva kalastus, C & R Maapallon VK-saalis 47.1 Mrd kalayksilöä, joista 17 Mrd yksilöä (36%) pidetään ja loput 30.1 Mrd yksilöä (64%) vapautetaan (Cooke & Cowx 2004) Australiassa 50% VK:n saaliista vapautetaan vuosittain (47 M kalaa vuonna 2000) Kanadassa VK saivat 215 M kalaa ja ottivat 72 M (33%)v. 2005 3.4.2017

VKn tuottamat hyödyt (EIFAC OP 46, painossa) Maksuhalukkuus Saksa: erikoistunut karpin onginta 881 €/a 2004 Berliini: kalastus kaupungissa 21 €/kerta 2004 Pohjoismaat: virtavesikalastus 62-375 €/h/a 2004 Suomi: lohenkalastuksen uusi säätely 28 €/h/a 2009 Ruotsi: kalatien rakentaminen, lohestus 4-15 €/h/kertakaikkinen 2007 UK: lohen palautusistutus 4 €/kotitalous/a 2001 UK: nykyinen kalastus Teifi-joessa 3 €/h/d 2001 Terveystieteet 3.4.2017

VK:n aluetaloudellisia vaikutuksia Ruotsi: VKn hankinnat eli kustannukset 200 M€ (tuhansia työpaikkoja) England and Wales: jos vapaa-ajankalastus loppuisi ja vaikka osa palveluiden kysynnästä kohdistuisi muihin aktiviteetteihin, £ 130 M ($ 250 M) kotitalouksien tuloja ja 5000 työpaikkaa menetettäisiin USA: $ 45 Mrd myynti vähittäiskaupassa (900 $ per kalastaja) → kerrannaisvaikutukset $ 125 Mrd ja 1 M työpaikkaa Australia: AUD 1.8 Mrd (AUD 552 per kalastaja vuodessa) Kalastusmatkailun tulovirrat merkittäviä 3.4.2017

VK:n globaalit näkymät Väestönkasvu Ilmastonmuutos Uhanalaiset kalalajit & vieraslajit Kalojen hyvinvointi yleisön hyväksyntä harrastukselle tärkeätä kalayksilön terveys, vesiympäristön toimivuus ”Suuri bisnes”→ tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä erilaisille ihmisryhmille Instituutioiden kehittäminen: tieteellinen neuvo käytännön politiikaksi osallistavan ja läpinäkyvän prosessin kautta 3.4.2017