Työhygienian haasteet lähivuosina SAK:n 19. Työympäristöseminaari 8.-9.11.2008 Kiljava Lääkintöneuvos Asko Aalto Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Mitä työhygienia on? Se on toimintaa, joka selvittää fyysisen työympäristön fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia vaaroja, ja pyrkii poistamaan ne tai optimoimaan fyysisen työympäristön Työhygieniassa työntekijöiden altistumista selvitetään muun muassa erilaisin mittauksin. Terveysriskien arvioinnin perustana käytetään ohjearvoja Työhygieenikko arvioi, mittaa ja ehkäisee fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia haittoja (Työsuojelusanasto, 2006) 2 3.4.2017 Asko Aalto

Vanhoja ratkaisemattomia ongelmia Jauhopöly leipomoissa ja hengitystieallergiat Kosteusvauriorakennusten allergiahaitat Luonnonsäteily ja keuhkosyöpä (radon) Mittausylitykset työilmasta (otsoni, kvartsi, hitsaushuurut) ja biomonitoroinnista (styreeni, häkä, arseeni) Kyselytutkimukset (melu, pölyt, hajut) 3 3.4.2017 Asko Aalto

Tilastojen liian ruusuinen kuva Työperäisistä syövistä lähinnä vain asbestin aiheuttamat tilastoidaan ammattitauteina Ammattisyöpien toteamisessa on maassamme suuria alueellisia eroja Työperäisen astman syyosuus on uusien tutkimusten mukaan huomattavasti suurempi kuin ilmoitetut ammattiastmat Työperäisistä ihotaudeista suuri osa jää tunnistamatta tai ilmoittamatta Tärinätauti on huomattavan alidiagnosoitu Myös eräiden muiden ammattitautien osalla saattaa olla vastaavaa alidiagnosointia tai ali-ilmoittamista Keuhkoahtaumatautia ei maassamme lueta ammattitaudiksi. Kuitenkin työperäisen altistumisen pölyille, huuruille ym. aiheuttama keuhkoahtaumatauti saattaa olla peruskuolinsyynä monilla työntekijöillä 4 3.4.2017 Asko Aalto

5 3.4.2017 Asko Aalto

Pölyt, huurut ja keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumataudissa, toisin kuin astmassa, hengitystiet ovat pysyvästi supistuneet Sen oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä sen kolmesta osatekijästä, krooninen keuhkoputkitulehdus, keuhkolaajentuma tai pienten ilmateiden ahtauma, on eniten heikentynyt Tupakointi selittää noin 85 % tapauksista Työn altisteiden osuudeksi arvioidaan nykyään noin 15 % Kun vuonna 2002 keuhkoahtaumatauti oli peruskuolinsyynä 1054 suomalaisella, työperäisiä näistä voisi olla 158 tapausta Sen työperäisiä aiheuttajia ovat erilaiset pölyt, huurut ja savut, kuten hiilipöly, kvartsipöly, asbestipöly, hitsaushuurut, eristekuitupölyt, rauta- ja teräspölyt, puupöly, tekstiilipöly ja kadmiumhuurut Pölyn, huurun, savun ym. minimointi sekä pölyille ja huuruille työssä altistuvien hengitystoiminnan määräaikainen seuranta työterveyshuollossa ovat tärkeitä ehkäisykeinoja 6 3.4.2017 Asko Aalto

Megatrendejä Urbanisaatio Eurooppalaistuminen Globalisaatio Uudet menetelmät, teknologiat, prosessit, aineet Mekanisoituminen ja automaatio Muiden kulttuurien tuomat haasteet Ilmaston muutoksen vaikutukset työympäristöön? 7 3.4.2017 Asko Aalto

Esimerkkejä ajankohtaisista muutoksista Luonnonkumilateksin tuomien tautien nousu ja lasku Mikroelektroniikan riskit Kaivoalan renessanssin vaikutukset Puupelletit Elektroniikkaromun käsittely Saastuneen maan käsittely 8 3.4.2017 Asko Aalto

9 3.4.2017 Asko Aalto

10 3.4.2017 Asko Aalto

11 3.4.2017 Asko Aalto

12 3.4.2017 Asko Aalto

13 3.4.2017 Asko Aalto

Uudet ilmaantuvat riskit Uudeksi riskiksi voidaan kutsua mitä tahansa riskiä, joka on sekä uusi että kasvava Uusi tarkoittaa, että riskitekijää ei aikaisemmin ole ollut olemassa tai jo kauan ollut tekijä katsotaan tällä hetkellä riskitekijäksi johtuen uusista tutkimustuloksista tai julkisessa katsannossa tapahtuneista muutoksista Riskitekijä on kasvava, jos siihen johtavien vaaratekijöiden määrä on lisääntymässä, tai altistumisen todennäköisyys on lisääntymässä, tai työntekijöiden terveyteen kohdistuva haittavaikutus on pahenemassa 14 3.4.2017 Asko Aalto

Uudet fysikaaliset riskit (Bilbaon virasto, 2006; asteikko 1-5) Fyysisen aktiivisuuden puute (4,57) Tärinän ja huonojen asentojen yhteisvaikutus (4,56) Huonojen lämpöolojen riskin tiedostaminen (4,50) TULES ja psykososiaaliset tekijät (4,43) Useiden tekijöiden yhteisvaikutukset (4,42) 15 3.4.2017 Asko Aalto

Uudet biologiset riskit (Bilbaon virasto, 2007) Maailmanlaajuiset epidemiat (4,51) Biologisen riskinarvioinnin vaikeus (4,06) Työntekijöiden altistuminen lääkeresistenteille mikrobeille (3,97) Riittämätön tieto biologisista riskeistä (3,97) Ilmastointi- ja vesijärjestelmien huono kunnossapito (3,92) 16 3.4.2017 Asko Aalto

Uudet kemialliset riskit (Bilbaon virasto, vielä julkaisematon) Nano- ja ultrapienet hiukkaset (4,60) PK- yritysten huono kemikaaliriskien hallinta (4,39) Ulkoistamisen vaikutus (4,34) Epoksihartsien riskit (4,14) Jätteenkäsittelyn vaaralliset aineet (4,11) 17 3.4.2017 Asko Aalto

18 3.4.2017 Asko Aalto

Meluriskit (Bilbaon virasto) Melu ja myrkylliset aineet Akustiset sokit Koulumelu Melu ja raskaus Melun väsymys-rajat Melu ja tärinä Taustamelu 19 3.4.2017 Asko Aalto

Tutkimuksen painoalueet Bilbaon viraston v. 2005 EU:n komissiolle arvioimat alan tutkimuspainoalueet   Psykososiaalinen työympäristö Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Vaaralliset aineet Työturvallisuustoiminnan johtaminen ja hallinta Vaarallisten aineiden tutkimuksen painotukset Kemikaalien riskin arviointi Valitut kemiallisten aineiden ryhmät (esim. nanohiukkaset, syöpää aiheuttavat ja lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet) Altistuminen biologisille tekijöille työssä 20 3.4.2017 Asko Aalto

NEW OSH ERA/ tutkimuksen 6. puiteohjelman tutkimusprioriteetit yhteisvaikutustutkimukset vaarallisten aineiden kasvain-, sydän/verisuonitauti-, lisääntymisterveydelle vaaralliset ja allergiset vaikutukset psykososiaaliset, esim. organisaatioihin tai pätkätöihin liittyvät ongelmat työympäristössä siirtotyöläisten työterveys ja –turvallisuus nanoteknologian vaarat biologiset vaaratekijät monimutkaiset ihminen - kone – rajapinnat 21 3.4.2017 Asko Aalto

Lainsäädännön keinoista historiallinen fosforikielto lainsäädännön uudistus 2000-luvun ensi vuosikymmenellä EU:n lainsäädäntövalmistelu työhygienian kannalta 22 3.4.2017 Asko Aalto

23 3.4.2017 Asko Aalto

24 3.4.2017 Asko Aalto

Työsuojeluvalvonnan näkökulma Supistussuunnitelmat ja aluehallintouudistus Hallinnon ’hygieenikkovuoto’ 25 3.4.2017 Asko Aalto

Riskinarvioinnista työpaikoilla - johtopäätöksiä tutkimuksista Riskitekijöiden kattavia altistumisselvityksiä on vähän, arviointiin liian vähän tietoa saatavilla Altistumisselvitykset eivät ole järjestelmällisiä Ihoaltistumista selvitetään harvoin Käyttöturvallisuustiedotteiden sisältöön ei perehdytä eikä niitä ymmärretä Työterveyshuollolla tärkeä tehtävä herkistävistä aineista tiedotettaessa työpaikoilla (Lähde Rantanen & Pääkkönen, 2002; Kemikaalit ja työ, 2005) 26 3.4.2017 Asko Aalto

TOTUUS ON AJAN TYTÄR – VERITAS FILIA TEMPORIS   (roomalainen AULUS GELLIUS , n.123-n.170) 27 3.4.2017 Asko Aalto

Ajankohtaista työhygieenistä kirjallisuutta, 1/2 Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki V ja Karhula- A-L (2008), Työhygienia, Työterveyslaitos, Keuruu, 619 sivua Rantanen S ja Pääkkönen R (2008): Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät, Työsuojeluhallinto, Tampere, 109 sivua Ahonen I, Pääkkönen R ja Rantanen S (2007): Työhygieeniset mittaukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 125 sivua Työterveyslaitos (2005): Kemikaalit ja työ. Selvitys työympäristön kemikaaliriskeistä, Työterveyslaitos, Helsinki, 318 sivua Työterveyslaitos (2005): Terveystarkastukset työterveyshuollossa, Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 524 sivua Taskinen H, Lindbohm M-L ja Frilander H (2006): Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkittaessa, Työterveyslaitos, Helsinki, 112 sivua Sosiaali- ja terveysministeriö (2007): HTP-arvot 2007. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet, STM, Helsinki, 71 sivua Työturvallisuuskeskus (2008): Hiekkapöly pois keuhkoista. Kvartsihiekan oikea käsittely, Työturvallisuuskeskus, Iisalmi, 31 sivua 28 3.4.2017 Asko Aalto

Ajankohtaista työhygieenistä kirjallisuutta, 1/2 Leino T, Hannu T, Taskinen H ja Hovi T (2007): Rokotukset työelämässä, Työterveyslaitos ja Kansanterveyslaitos, Tampere, 62 sivua Hämeilä M, Järviluoma E, Santonen T, Mäkelä E ja Aalto A (2007): Solunsalpaajien turvallinen käsittely, Työterveyslaitos, Tampere, 96 sivua Anttila V-J, Hannu T, Hovi T ja Taskinen H (2008): Veritartuntavaara työssä, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 52 sivua Ahonen I ja Liukkonen T (2008): Pellettivarastojen ilman epäpuhtaudet ja niiden aiheuttamien vaarojen ehkäiseminen, Työympäristötutkimuksen raporttisarja 32, Työterveyslaitos, Vammala, 24 sivua + liitteet Sauni R, Pääkkönen R, Sillanpää J, Virtema P ja Uitti J (2006): Käsiin kohdistuvan tärinän terveysvaikutusten esiintyvyys Pirkanmaan alueen metallityöntekijöillä, Loppuraportti, Työterveyslaitos, Tampere, 71 sivua Naumanen P, Savolainen H ja Liesivuori J (2006): Pienyritysten työolot Keski- ja Itä-Suomessa, Työ ja ihminen 20, 117-131 29 3.4.2017 Asko Aalto