Elektra ja Peri+ FinnOA:n lehtipäivä, Jyrki Ilva, Helsingin yliopiston kirjasto jyrki.ilva at helsinki.fi Elektran kotisivut:

Elektra: Tieteellisiä artikkeleita verkossa jo vuodesta 1996 lähtien - Perustettiin osana opetusministeriön “Suomi tietoyhteiskunnaksi” -ohjelmaa -Alkuvaiheessa mukana mm. Helsingin yliopiston kirjasto, Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Kopiosto -HYK huolehtii palvelun ylläpidosta ja aineistojen julkaisemisesta -Kopiosto hankkii julkaisuoikeudet -Artikkelien käytöstä maksetaan vuosittain korvauksia - Maksullinen palvelu -Toiminut vuodesta 2001 lähtien lisenssituloilla -Myyty samassa paketissa Linnea-tietokantojen kanssa -Vuodesta 2004 mukaan takautuvaa aineistoa sisältävä Peri+ -Palveluiden tulot pääasiassa kolmesta konsortiokohtaisesta sopimuksesta (FinELib/yliopistot, amk:it ja yleiset kirjastot)

Arto ja Elektra -Elektran lähtökohtana Arto-viitetietokanta -Artossa yli miljoona viitettä: luettelointi perustunut tieteellisten kirjastojen yhteisvoimin tekemään työhön -Elektran aineisto oli pitkään tavoitettavissa ainoastaan Arton kautta -Oman käyttöliittymän puuttuminen oli kuitenkin ongelma aineiston näkyvyyden ja palvelun markkinoinnin kannalta -Uusi Elektra-tietokanta ( -Avattiin lokakuussa Viitetiedot vapaasti selattavissa ja haettavissa -Aineistot löydettävissä kolmea eri reittiä: -Elektra-tietokannan kautta voi tehdä pelkästään elektroniseen aineistoon kohdistuvia hakuja ja selailla lehtien vuosikertoja -Arton kautta artikkelit haettavissa samalla kertaa Arton muiden viitteiden kanssa -Nelli-portaali mahdollistaa aineistojen hakemisen samalla kertaa muistakin koti- ja ulkomaisista tietokannoista

Elektran toiminta käytännössä -Elektra toimii yhteistyössä lehtien kanssa -Julkaisijan kanssa solmitaan sopimus, joka ei rajoita aineiston muuta käyttöä -Osa lehdistä ilmestyy Elektrassa viiveellä (esim. vuosi) tilaus- ja irtonumeromyynnin suojelemiseksi -Lehtien tiedostot saadaan julkaisijoilta sähköpostitse tai rompulla -Suurin osa aineistosta tulee nykyään jo valmiiksi pdf-tiedostona (tekstejä ei enää skannata paperilta) -Lehdet pilkotaan artikkeleittain tiedostoiksi, jotka siirretään Elektran artikkelipalvelimelle -Mukaan otetaan kaikki vähintään sivun pituiset artikkelit -Elektran luetteloija luo kullekin artikkelille oman tietueen Artoon painetun version tietueen pohjalta -Aineistojen viitetiedot kopioidaan eräajona Artosta Elektran omaan tietokantaan

Elektran profiilista -Tällä hetkellä Elektrassa mukana lähes artikkelia yhteensä yli 40 kotimaisesta lehdestä -Aineistonsa säännöllisiä toimittavia lehtiä noin 25 -Lisäksi muutamia avoimia verkkolehtiä -Mukana eri alojen lehtiä humanistisista tieteistä luonnontieteisiin -Tieteellistä ja populaarimpaa -Kansallinen palvelu -Maksullista aineistoa, jonka käyttö rajattu IP-osoitteiden perusteella käyttöoikeuden hankkineiden organisaatioiden paikallisverkkoihin -Käytännössä enemmistö palvelun käyttäjistä tulee kotimaisista yliopistoista -Suurta kansainvälistä tiedeyleisöä Elektran kautta ei siis tavoita

Elektran käyttö lisääntynyt tasaisesti Elektran artikkelipalvelimella sijaitsevien tiedostojen latauskerrat vuosittain: Elektran suosituimmat lehdet vuosina : (luvuissa eivät ole mukana Elektran verkkolehtien latauskerrat) 2001: : : : : Aikuiskasvatus (17625) 2. Lakimies (11445) 3. Sosiologia (10421) 4. Virittäjä (7309) 5. Politiikka (7009)

Elektran kehittämisen haasteita -Lehtivalikoiman laajentaminen -Elektran lehtivalikoima heijastelee vielä sitä, millä lehdillä oli vuosina valmiudet lähteä mukaan -Suomessa n. 70 vertaisarvioitua tiedelehteä, Elektrassa alle puolet -Millä lehdillä olisi kiinnostusta lähteä mukaan? -Miten avoimet verkkolehdet saadaan luetteloitua mukaan? -Parempi ajantasaisuus -Monet lehdet tulevat Elektraan kuukausien tai jopa vuosien viiveellä -Syynä mm. aineistojen toimituksen viivästyminen, käsittelyn hitaus, Arto-luetteloinnin puutteet -Täydellinen reaaliaikaisuus ei mahdollista Elektran resursseilla tai toimintamallilla, mutta aineiston karhuntaa tarkoitus tehostaa -Mistä resursseja palvelun kehittämiseen? -Miten Elektran kaltainen kansallinen palvelu pärjää kilpailussa suurten kansainvälisten aineistojen kanssa?

Elektra: hyviä ja huonoja puolia lehtien näkökulmasta - Elektran hyviä puolia: -Vakaa ja luotettava: taustalla pysyviä organisaatioita -Edullinen ja vaivaton: aineistojen julkaiseminen ja tekijänoikeuksien selvittäminen hoidetaan osana palvelua -Aineistot löytyvät hyvin kirjastojen hakujärjestelmien kautta -Aineistojen käytöstä maksetaan vuosittain korvauksia - Elektran huonoja puolia: -Ei toimi täysin reaaliajassa -Vain maksaville asiakkaille (yliopistot, amk:t, yleiset kirjastot) -Ei tavoita suurta kansainvälistä yleisöä eivätkä aineistot näy esim. Google-hauissa

Vanhat vuosikerrat verkkoon: Peri+ -Peri+ täydentää Elektraa -Keskittyy nimenomaan vanhojen vuosikertojen digitoimiseen -Tekijänoikeuksien selvittämisestä huolehtii Kopiosto -Tällä hetkellä kattavasti digitoituna kolme lehteä: Historiallinen aikakauskirja ( ), Suomi ( ) ja Lakimies ( ) -Toistaiseksi ongelmana nimekkeiden vähäinen määrä -Palvelu avattiin vuonna Aineistoa tarkoitus laajentaa digitoimalla tiettyjen alojen keskeisiä lehtiä, resurssien puitteissa -HYK mikrokuvaa ja digitoi muutenkin vanhoja historiallisia aineistojaan – mitkä näistä voidaan laittaa verkkoon?

Peri+:n toimintalogiikasta -Elektran tavoin maksullinen palvelu: tavoitteena kustannusvastaavuus -Palvelua tuotetaan HYK:in Mikkelin mikrokuvaus- ja konservointi- laitoksessa -Kansallinen digitointikeskus, joka tuottaa myös Historiallinen sanomalehtikirjasto –palvelua ( -Peri+ hyödyntää samaa teknistä infrastruktuuria, jota myös kehitetään aktiivisesti -Painettujen aineistojen massadigitoinnin edut -Digitoinnin prosesseja voidaan automatisoida -Mikkelissä tavoitteena mahdollisimman tehokkaan tuotantolinjan luominen, jolloin massadigitoinnin sivukohtaiset kustannukset voidaan painaa hyvinkin alas -Hyvinkin suurten aineistojen digitoiminen mahdollista nopeasti ja suhteellisen edullisesti (vaatii kuitenkin alkuinvestointeja)

Elektra, Peri+ ja open access? -Tieteellisen julkaisemisen murros -Useimpien alojen kansainväliset lehdet ovat jo saatavilla verkon kautta -Kirjastojen asiakkaat käyttävät yhä enemmän verkkoaineistoja -Miten myös suomalaiset lehdet saadaan verkkoon? -Maksullinen vs. avoin julkaiseminen? -Suomen oloissa ei mustavalkoista vastakkainasettelua: tieteellinen julkaiseminen ei ole suurta bisnestä -Tilaa erilaisille vaihtoehdoille, lehtien omien intressien mukaan -HYK:in tavoitteena on se, että verkossa ilmestyvien kotimaisten tieteellisten lehtien artikkelit olisivat haettavissa samalla kertaa -Avoimia verkkolehtiä jo nyt haettavissa myös Arton ja Elektran kautta -HYK tekee yhteistyötä TSV:n kanssa tieteellisten lehtien avoimen julkaisemisen edistämiseksi -Avoin Elektra? Avoin Peri+? -Periaatteessa ei aivan mahdoton ajatus, mutta… -Elektran ja Peri+:n avaaminen edellyttäisi lisenssitulojen tilalle jotain muuta riittävän suurta ja pysyvää rahoituslähdettä