Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Tieteellisten lehtien siirtyminen verkkoon Verkkojulkaisemisen mallit ja.

Esitys aiheesta: "Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Tieteellisten lehtien siirtyminen verkkoon Verkkojulkaisemisen mallit ja."— Esityksen transkriptio:

1 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Tieteellisten lehtien siirtyminen verkkoon Verkkojulkaisemisen mallit ja tavoitteet Turid Hedlund Hanken

2 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Esityksen teemat Verkkojulkaiseminen –Miksi, kuinka yleistä, miten? Tieteelliset seurat julkaisijana –Jäsenille vaiko laajemmalle yleisölle? Yhteiskunnan toiveet ja suositukset –Miten suosituksista toimintaan?

3 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen miksi? 1/3 Saatavuusperiaate –”Commitment to the value and quality of research carries with it a responsibility to extend the circulation of this work as far as possible and ideally to all who are interested in it and all who might profit from it” (Willinsky: The access principle. MIT Press 2005, s. 5)

4 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen miksi? 2/3 Lisää näkyvyyttä –Viitaukset lisääntyvät –Laajempi lukijakunta –Lukijat tottuneet verkkojulkaisuihin Mahdollisuus tarjota tutkijalle ja lukijalle lisäpalveluita –Nopeampi julkaisuaikataulu –Arkistokappaleiden saatavuus –Hyperlinkit lisämateriaaliin ja referensseihin

5 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen miksi? 3/3 Kustannussäästöt –Painatuskulut –Postituskulut –Tilauksien hallinnointi ( OA-versio ) Mutta toisaalta kuluja syntyy –Julkaisuporttaalin tai webbisivuston ylläpidosta

6 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen kuinka yleistä 2003? 1/3 Tieteellisten lehtien määrä kansainvälisesti n. 43.500 (marrask. 03) –joista ainakin 1/3 mutta ei enemmän kuin ½ esiintyy digitaalisessa muodossa. –n. 21.000 referee-lehtiä joista 11.000 verkossa kokotekstimuodossa (source: Carol Tenopir 2004. Online Scholarly Journals: How many? Library journal 129(2):32 )

7 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen kuinka yleistä 2006? 2/3 Tieteellisten lehtien määrä n. 52.700 joista online 21.400 avoimesti saatavilla 1.900 Referee-lehtien määrä n. 22.600 joista online 13.900 ja avoimesti saatavilla 1.300 (source www.ulrichsweb.com Ulrich’s Periodicals Directory 4.5.06)

8 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaisemisen kuinka yleistä? 3/3 Suomen tilanne Tarkasteltu 56 tieteellistä lehteä (joista 14 vieraskielistä) Verkkoversioita 11 (5 vieraskielisiä) n. 20% eli 1/5 Lähde: E-L Aalto, TSV, toukokuu 06 Tämän ohella on Elektra-hanke (josta eri esitys)

9 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen miten? Suuret kaupalliset kustantajat –”Big deal” eli lehdet niputetaan ja tarjotaan verkkopalveluna (Science Direct y.m.) Tieteelliset seurat –Siirtävät julkaisemisen kaupallisille kustantajille –Kehittävät omaa julkaisutoimintaa (Digital library) –Keskittyvät yhteisten palvelujen luomiseen ja käyttämiseen

10 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Verkkojulkaiseminen miten? Pystyttämällä julkaisuarkistoja, mihin tutkijat voivat arkistoida elektronisen version artikkelistaan –Yliopistoissa –Tutkimuslaitoksissa –Alakohtaiset arkistot (esim. PubMed) Open access julkaiseminen –Lehti avoimesti verkossa ilmestyspäivänä –Viivytetty saatavuus verkkoversioon –Toimituksellinen materiaali ja jäsenpalvelut ei avoimesti saatavilla vaan ainoastaan jäsenille

11 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Tieteelliset seurat julkaisijana Pitkä perinne (v. 1665) –Philosophical Transactions Jäsenistön etuja ajavaa julkaisutoimintaa Yleisesti lehtitilaus kuuluu olennaisena osana jäsenetuihin

12 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Tieteelliset seurat julkaisijana Mutta miten tulisi reagoida seuraaviin väittämiin –Kaikki tarvitsemani tieteelliset julkaisut löytyvät verkosta –Harkitsen pitkään hankinko artikkelin mikäli se ei ole suoraan saatavissa verkosta –Käyn harvoin kirjastossa, joten lehti joka löytyy ainoastaan lehtihyllystä jää lukematta –En tee enää henkilökohtaisia lehtitilauksia painettuihin tieteellisiin lehtiin

13 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Yhteiskunnan toiveet ja suositukset AVOIMEN TIETEELLISEN JULKAISUTOIMINNAN TYÖRYHMÄN MUISTIO http://www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2005/tr08/kuvailu.html –Suosituksia tutkimuksen rahoittajille Yliopistoille ja tutkimuslaitoksille Tietellisille lehdille ja seuroille Kirjastoille

14 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Suositukset tieteellisille lehdille ja seuroille Tarjoavat lehtiensä tutkimusartikkelit mahdollisimman tuoreeltaan avoimeen verkkojakeluun Selvittävät yhteistyömahdollisuuksiaan lehtien avointa verkkojulkaisemista helpottavan teknisen infrastruktuurin luomisessa Sallivat lehtiinsä kirjoittaville tutkijoille mahdollisuuden tallentaa artikkeleiden rinnakkaiskopiot avoimiin julkaisuarkistoihin

15 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Suositusten kohteena olevat julkaisut Suomessa asuvien tutkijoiden tuottamia tieteellisiä julkaisuja –Referee artikkelit –Artikkelit ja monografiat yliop. julkaisusarjoissa –konferenssiesitelmät –väitöskirjat

16 Turid Hedlund 05.5.06 Seminaari Kotimasten tiedelehtien siirtymisestä verkkoon Avoimen saatavuuden ideaalitila Tutkimus kenen tahansa luettavissa –ilmaiseksi ja esteettömästi kokotekstina Internetistä www-selaimella –välittömästi ja pysyvästi sen julkistamishetkestä lähtien –Ilman rajoituksia käytölle tai levitykselle Paitsi että hyvän tieteellisen tavan mukaan sisältöä ei saa väärentää ja tekijään ja alkuperäiseen lähteeseen on viitattava asianmukaisesti. Lähde: OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:8