Maksulliset ja avoimet aineistot: tieteellisten julkaisujen jakelu muutoksessa Tiedekustantaminen murroksessa, Jyrki Ilva

Tieteellisen kustantamisen murros •Globaali ilmiö: tieteellisten monografioiden myyntiluvut laskeneet jo 1970-luvulta lähtien (Thompson 2005) –Taustalla mm. julkaisujen määrän kasvu, kirjastojen hankintabudjettien supistuminen, hankinnan määrärahojen siirtyminen muihin julkaisutyyppeihin •1990-luvulta lähtien elektronisten aineistojen ja verkon kautta tapahtuvan jakelun yleistyminen nopeuttanut muutosta –Monilla aloilla syrjäyttäneet painetut aineistot lähes kokonaan –Vaatinut jakeluun soveltuvan teknisen infrastruktuurin rakentamista •Aineistot käyttöön yliopistojen kampuksilla ja etäyhteyksien kautta myös henkilökunnan ja opiskelijoiden kotikoneilta käsin –Sähköiset lukulaitteet (IPad ym.) uusin haaste

Kirjastot tieteellisten aineistojen hankkijana •Tieteelliset kirjastot ja ”the Big Deal” –Kansainvälisten kustantajien ja aggregaattorien kokoamat suuret aineistopaketit –Yhä suurempi osa määrärahoista sidottu pääasiassa kansainvälisiä tieteellisiä lehtiä sisältävien aineistopakettien hankintaan –Seuraus: kirjastoilla yhä vähemmän rahaa monografioiden hankintaan •Suomessa pääosa elektronisten aineistojen hankinnoista tapahtuu keskitetysti Kansalliskirjaston yhteydessä toimivan FinELibin kautta –Vuonna 2010 yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset käyttivät elektronisten aineistojen hankintaan yli 20 miljoonaa euroa –Kotimaisten aineistojen osuus FinELibin hankintamenoista pieni, yhteensä vain muutamia prosentteja

Open access –julkaiseminen vaihtoehtona •Kansainvälinen open access –liike ajanut tieteellisen tiedon ja tieteellisten julkaisujen vapaata saatavuutta 2000-luvun alusta lähtien •Lähtökohta: pääosin julkisella rahoituksella tuotettujen tutkimustulosten tulisi olla vapaasti saatavilla •Toisaalta taustalla myös tieteellisen kustannustoiminnan keskittymisen kirjastoille aiheuttamat ongelmat –Tieteellinen kustantaminen kansainvälisesti miljardiluokan bisnestä, jossa tehdään suuria voittoja –Kestämätön tilanne kirjastoille: aineistopakettien hinnat nousevat huomattavasti nopeammin kuin kirjastojen hankintamäärärahat •Tavoitteena sekä luoda vaihtoehtoisia levityskanavia tieteellisille julkaisuille että painostaa kansainvälisiä kustantajia laskemaan hintojaan

Open access ja tieteelliset lehdet •Open access -lehdet yleistyneet, mutta hitaasti –Tutkijat kannattavat periaatteessa avointa saatavuutta, mutta haluavat kuitenkin julkaista arvostetuimmissa lehdissä –Myös open access –julkaiseminen vaatii resursseja –Open access voi olla myös bisnesmalli: tilausmaksujen sijaan tulonlähteenä kirjoittajamaksut (PLoS, BioMed Central) •Kansainvälisen keskustelun mustavalkoisimmat argumentit eivät sellaisenaan sovitettavissa Suomeen –Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit usein vain osa sisällöstä, myös tieteellisten seurojen jäsenlehtiä tai ammattilehtiä –Kotimaisten lehtien tilausmaksuista ei merkittäviä kustannuksia –Tieteellisten julkaisujen verkkojakelu yleistynyt melko hitaasti: esim. Elektra-palvelussa mukana vain noin puolet keskeisistä lehdistä

Julkaisuarkistot ja rinnakkaistallentaminen •Lähes kaikilla suomalaisilla korkeakouluilla oma julkaisuarkisto –Joko kokonaan oma palvelu tai osa laajempaa kansallista palvelua, joita ovat Kansalliskirjaston ylläpitämät Doria ja Theseus •Rinnakkaistallentaminen: kirjoittajat tallentavat maksullisissa lehdissä ilmestyneet artikkelinsa myös avoimeen julkaisuarkistoon –Tallennusvelvoitteita toistaiseksi kolmessa yliopistossa (HY, TaY, JyU) ja ammattikorkeakouluissa –Pääkohteena vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit –Kustantajilta pyritty keräämään tietoja rinnakkaistallennuksen ehdoista (saako tallentaa? mikä versio? miten pitkä embargoaika?) –Rinnakkaistallennus lähtenyt liikkeelle melko matalalla profiililla •Suomalaisten julkaisuarkistojen sisältö varsin heterogeenistä – rinnakkaistallennettujen tieteellisten artikkelien osuus toistaiseksi pieni

Millaisia kokotekstiaineistoja suomalaisissa julkaisuarkistoissa on (tammikuu 2011)?

Sisältötyypit eri julkaisuarkistoissa (tammikuu 2011)

Suomalainen menestystarina: väitöskirjat verkkoon •Väitöskirjojen ja muiden opinnäytteiden verkkojulkaiseminen lähti useissa yliopistoissa liikkeelle jo vuosituhannen vaihteessa –Taustalla oli väitöskirjojen määrän voimakas kasvu: niiden julkaiseminen söi yhä suuremman osan julkaisutoiminnan resursseista –Haluttiin alentaa kustannuksia leikkaamalla painosmääriä ja siirtymällä elektroniseen jakeluun •Tilanne vuonna 2011 –Suomalaiset väitöskirjat jo melko kattavasti verkossa, vaikka tieteenalakohtaiset erot yhä suuria –Esim. HY:ssä vuosina yhteensä 1372 väitöskirjaa, joista 1153 (84%) ilmestyi myös verkkojulkaisuna –Lähes kaikki suomalaiset artikkeliväitöskirjat ilmestyvät verkossa (ainakin yhteenveto-osa), monografioista sen sijaan vain osa

Elektroniset väitöskirjat Helsingin yliopiston tiedekunnissa

Esimerkkejä verkkojulkaisujen käytöstä (Doria)

Julkaisut tieteellisessä meritoitumisessa ja tutkimuksen arvioinnissa •Tieteellisen kustantamisen kaksoisrooli –Julkaiseminen palvelee tieteellisen tiedon välitystä ja tutkijoiden meritoitumista –Toisaalta myös kaupallista toimintaa, jonka pitää olla ainakin jollain tasolla taloudellisesti kannattavaa •Kansallisen julkaisurekisterin rakentaminen ja Julkaisufoorumi-hanke –Tieteellisten julkaisujen laadun merkitys yliopistojen toiminnan arvioinnissa ja rahoituksen kriteerinä korostuu –Käytännössä tutkimustoiminnan laadunarviointi ulkoistettu suurelta osin tieteellisille kustantajille •Kustannettujen tieteellisten monografioiden arvostus monilla aloilla –Humanistis-yhteiskuntatieteellisellä alalla edelleen keskeisessä roolissa tutkijoiden meritoitumisessa

Tieteellisen monografian tulevaisuus? •Ongelma: Julkaisujen tieteellinen arvo ei välttämättä korreloi niiden kaupallisen potentiaalin kanssa –Esim. väitöskirjojen julkaiseminen sellaisenaan suurelta osin taloudellisesti kannattamatonta •Tieteellisen julkaisutoiminnan jakautuminen –Toisaalta varsinaiset kustannetut teokset (painetut ja elektroniset) –Toisaalta verkon kautta tapahtuva tieteellisten tekstien jakelu (esim. julkaisuarkistoon tallennetut opinnäytteet, sarjajulkaisut ja omakustanteet), johon ei liity kaupallisia intressejä •Mitä vaikuttaa julkaisujen arvostukseen? –Julkaisufoorumi-hankkeessa keskusteltu monografiaväitöskirjojen arvostuksesta: päädyttiin siihen, että väitöskirjasarjoja ei luokitella erikseen, vaan koko suomalaisten yliopistojen väitöskirjatuotanto määriteltiin yhdeksi tieteelliseksi julkaisukanavaksi