Talonrakennuksen jatkokurssi 6 op Säätekijät Kimmo Illikainen
Säätekijät: Yleistä Ulkoilma: Lämpötila, tuuli, sateet Välilliset vaikutukset, kuten maaperän routiminen Suomi kuuluu pohjoisten kylmien ja eteläisten lämpimien ilmamassojen raja-alueeseen, ts. ilmasto on ns. väli-ilmasto eli alueella on sekä meri- että mannerilmaston piirteitä riippuen ilmavirtauksien suunnasta (matala- tai korkeapaineet) Usein matalapaineita => lounaasta koilliseen => tuovat lämmintä ilmaa Suomessa keskilämpötila on useita asteita korkeampi kuin muilla samalla leveyspiirivyöhykkeellä sijaitsevilla vastaavilla manneralueilla. Siperiaan, Kanadan itäosaan ja Grönlantiin verrattuna on ero talvella noin 20-30 astetta
Säätekijät: Yleistä Matalapaineet aiheuttavat vaihtelevat säät kaikkina vuodenaikoina Lämpötilaa kohottavat Itämeri, sisävesistöt sekä ennen kaikkea Golfvirta Talvella lounaistuulet vallitsevat => lämmintä ilmaa Länsituulen vallitessa sää on usein lämmin ja selkeä (föhn-ilmiö). Ilman virratessa vuoriston yli (Norjassa), sen sisältämä kosteus tiivistyy sateiksi. Toisinaan Aasian mannerilmasto ulottuu Suomeen, mikä näkyy lähinnä talven pitkinä pakkasjaksoina ja kesän hellekausina Euraasian mantereen jäähtyminen aiheuttaa keskitalven pitkät pakkaskaudet Suomi noin 1100 km pitkä, mutta koko maassa silti samat lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden vaatimukset
Säätekijät: Ulkolämpötila Vuorokauden keskilämpötila: Tuntihavaintojen aritmeettinen keskiarvo Kuukausikeskiarvo: Vuorokausikeskiarvojen aritmeettinen keskiarvo Vuosikeskiarvo: Kuukausikeskiarvojen aritmeettinen keskiarvo Rakennusten lämmityslaitteiden mitoitus: Tulko kahden vrk:n pituisen jakson keskilämpötila, jotka saavutetaan tai alitetaan tod.näk. kerran 60 v. Energiankulutusta arvioidaan lämmitysastepäiväluvun avulla: Huonelämpötilan (yl. +17°C) ja ulkolämpötilan vuorokausikeskilämpötilan (Tu) erotuksen summa Σ (17°C-Tu) Lämmityspäiviä kuukauden kaikki ne päivät, joiden keskilämpötila tammi-kesäkuussa < +10°C ja heinäk-joulukuussa <+12°C Järvet vähentävät lämmitystarvetta syksyisin 0,1…0,3 °C Kaupungit ja taajamat 0,1…1,0 Pakkaskausi: vrk:n keskilämpötila alle 10°C Pakkasmäärä: Talven aikana mitattujen vrk:n keskilämpötilojen summakäyrän huippukohdan arvoja [vrk°C], ’vuorokausiaste’ Lasketaan tavallisesti keskimääräinen pakkamäärä
Tietolähteitä http://www.ilmatieteenlaitos.fi/ Paikkakuntakohtaisia säätietoja T, Pa, RH Käsitteiden selityksiä Osa tiedoista maksullisia
Tietolähteitä http://zalama.dyndns.org/
Esimerkki säätiedoista Oulu 31.8.2004 Ennuste 5 vuorokaudelle T, Pa, RH, tuulen suunta ja voimakkuus, sademäärä, pilvisyys
Esimerkki säätiedoista Oulu 31.8.2004 Ilmanpaine merenpinnan tasolla hPa
Esimerkki säätiedoista Oulu 31.8.2004 Ilman suhteellinen kosteus (RH) prosentteina
Esimerkki säätiedoista: Utsjoki / Kotka
Esimerkki säätiedoista: Rakennussääpalvelu
Säätekijät: Ulkolämpötila xxxx
Sisäilmasto_demo Online-demo: http://www.equa.se/ice/tour.html Sisäilma-demo (huonetila): http://www.equaonline.com/ Vrt. sisäilmalämpötiloja maalis- ja heinäkuussa, kun huoneen ikkuna sijoittuu a) pohjoiseen ja b) etelään
http://www.equaonline.com/ (vaatii rekisteröinnin) Laske: toimistotila Oulussa heinäkuussa millä toimenpiteillä saavutetaan S1 / S2 –sisäilmastoluokan lämpötilat? Ks. SISÄILMASTOLUOKITUS 2000 (RT 07-10741)
Säätekijät: Mikroilmasto Pohjavesi: ”Vettä, joka esiintyy pysyvästi maanpinnan alla maa- ja kallioperässä” Esiintyy usein vesistöjen yhteydessä Pintavesi imeytyessään maahan lisää pohjaveden kosteusrasitusta rakenteille Pohjaveden määrässä alueellisia sekä vuodenajasta ja sademääristä johtuvia eroja Vaikuttaa oleellisesti rakennuksen perustamissyvyyteen Vuotoja esiintyy yleisesti lämmitys- ja käyttövesiputkistoissa, katto, terassien, parvekkeiden ja märkätilojen vesieristyksissä sekä liittymissä toisiin rakenteisiin
Sovellusesimerkki, lämpökuvaus Lämpökuvauksen suorittamisen reunaehtoja säätilan osalta: 12/24 h ±10°C Vähintään 12/24 tunnin aikana ennen lämpökuvausta ja sen aikana ilman lämpötilaero ulkovaipan yli ei saa alittaa lukuarvoa 3/U, jossa U on rakennusosan teoreettinen lämmönläpäisykerroin W/(m2K). Lämpötilaero ei kuitenkaan saa olla alle 15 °C. Esim.3/0,15=20. Tsisä=+21°C, Tulko=+5°C => Lämpötilaero 16°C, mutta 3/U ei toteudu Ulko- ja sisälämpötilan muutos kuvauksen aikana ±5°C (Tulko)/ ±2°C (Tsisä) 12/24 h aikana ennen ja kuvauksen aikana kuvattava rakenne ei saa olla alttiina auringon säteilylly Lisäksi huomioitava tuulisuus (ei yli 10 m/s)
Säätekijät: Lämpö
Säätekijät: Tuuli
Säätekijät: Tuuli
Säätekijät: Sade
Säätekijät: Sade
Säätekijät: Sade
Säätekijät: Sade
Säätekijät: Lumi
Säätekijät: Lumi
Säätekijät: Aurinko
Säätekijät: Aurinko
Säätekijät: Aurinko
Säätekijät: Aurinko