Toni Kari Marko Kantola

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
WLAN Tekniikka -Wlanissa ei tarvita mitään erillistä siirtotietä sillä data liikkuu sähkömagneettisina aaltoina työasemien ja tukiasemien välillä. Tukiasemat.
Advertisements

Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
WLAN -tekniikkaa WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita.
WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Videoneuvottelutekniikasta ja -laitteistosta Ann-Marie Haapasalo
LANGATTOMAT TEKNIIKAT
Kristian Salminen, Janne Seppälä, Jonas Ristimäki & Tuomas Lesonen
Tyky-Kuntoseteli+ Liikuntaan ja kulttuuriin Tyky-Kuntoseteli+ on työnantajasi tarjoama verovapaa työsuhde-etu. Työnantajallesi on tärkeää, että olet kokonaisvaltaisesti.
WLAN Tekijät: Petri Koskinen Miika Kulla Veli-Pekka Koskinen.
1.
 Mobiilisuus on tietoa paikasta riippumatta  Mobiililaitteella voidaan siis lähettää ja vastaanottaa tietoa paikasta riippumatta  Nykyään monelle ihmiselle.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Lähiverkot erikoistyökurssi
Mediatekniikan seminaari Paula Sanaksenaho Voice over Internet Protocol Paula Sanaksenaho
Internet Maailmanlaajuinen tietokoneiden verkko
Janne Filppula Mikael Jaakkola Teemu Jokinen Tomas Carlsson
WLAN ja tietoturvallisuus
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Anne Hietaharju Pia Aaltonen TK1-1
1 1.
Sisältö: Johdanto kryptografiaan Salakirjoitus
Wireless Fidelity Systems + The Multimode – IEEE a/b/g Teemu Tarkkonen.
Wireless Local Area Network (Wireless LAN)
Wireless Local Area Network
Wireless Local Area Network
Kajaanin Puhelinosuuskunta Mitä se laajakaista oikeastaan on? Nivan kylällä Marja Karjalainen KPO.
Suunnitelma paperittomasta kokouskäytännöstä koko luottamushenkilöhallinnolle Kaupunginhallitus
Wlan –teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla Tekijä: Markus Aarnio Valvoja: professori Heikki Hämmäinen suorituspaikka: ei suorituspaikkaa.
Vapaa aihe Kysymykset.
WLAN Langaton verkkoyhteys
Tietokone Koostuu keskusyksiköstä, näytöstä, näppäimistöstä, hiirestä sekä muista mahdollisista lisälaitteista. Pöytäkoneiden lisäksi on kannettavia tietokoneita.
Tietoturvan perusteet - Syksy 2005 SSH salattu yhteys & autentikointi Tekijät: Antti Huhtala & Asko Ikävalko (TP02S)
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Esa Jaakola Valvoja: Professori Raimo Kantola
Virtuaaliset lähiverkot
Antti Kurkinen1 Langattomat verkot Antti Kurkinen2 Eri tekniikoita langattomiin verkkoihin Wimax-verkko 3G-verkko.
Langaton lähiverkko ja mobiilipalvelut Oulun kaupunginkirjastossa Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Maija Saraste
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Teknillinen korkeakoulu. Riitta Karhumaa Valvoja: Professori Riku Jäntti Ohjaaja: TkL Michael Hall.
Mikko Lampinen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN.
PC-liitäntä AtMega32:lle Viestin lähetys / vastaanotto Sekä laitteen konfigurointi.
Lähiverkot- erikoistyökurssi
, luento 9 Suurinopeuksiset lähiverkot. Neljä suurinopeuksisten lähiverkkojen päätyyppiä –Fast Ethernet (100 Mbps) –Gigabit Ethernet (1 Gbps)
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
VLAN Kimmo Tukiainen
Sähköjohtojen käyttö tietoliikenteessä
Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
Miika Kuusinen LTY/Tietoliikenteen laitos 2003
Ti Lähiverkot - Erikoistyökurssi Sillat ja kytkimet Toni Helenius & Ville Parviainen
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
Lehden tietojärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto.
Langattoman verkon suojaus WiFi (WLAN) ja Bluetooth Miten eroavat toisistaan? Miten verkkoihin voi liittyä? (montako kerrallaan) Millaisia laitteita voi.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
TIETOTURVA INTERNETISSÄ. MITÄ ON TIETOTURVA? Tietoturvalla pyritään suojaamaan yritykselle tärkeitä tietoja ulkopuolisilta. Tietoturvalle on asetettu.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Jonna Kyllönen mylept14B
Tietoturva internetissä

Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Seminaarien yhteenveto
Tietoturva Roosa Juusola MYelpt14B
Tietoturva.
Service-etäyhteys ja tukipalvelu
Tietoturva internetissä
WiMAX.
Esityksen transkriptio:

Toni Kari Marko Kantola Wlan Toni Kari Marko Kantola

WLAN tekniikka WLAN käyttää sähkömagneettisia aaltoja tiedon välittämiseen kommunikoivien osapuolien välillä, erillistä fyysistä siirtotietä ei tarvita. Radioaallot toimivat kantoaaltona, jolle siirrettävä data liitetään moduloimalla. Tyypillisessä WLAN konfiguraatiossa lähetin-/vastaanotinlaite, tukiasema (access point, AP), on liitetty myös perinteiseen verkkoon käyttäen Ethernet-kaapelia. Tukiasema vähintään vastaanottaa, puskuroi ja lähettää dataa langattoman ja langallisen lähiverkon välillä, myös monipuolisemmat toiminnot ovat mahdollisia. Loppukäyttäjät pääsevät käsiksi verkkoon WLAN adaptereilla, jotka ovat tietokoneeseen liitettäviä kortteja tai kiinteästi laitteistoon integroituja. Kortissa on lähetin ja vastaanotin, joiden avulla radioyhteys toiseen laitteeseen (tukiasema tai tietokone) voidaan toteuttaa.

Käyttökohteet Langallisen verkon jatke Vieraiden verkkolaitteiden liittäminen väliaikaisesti väliaikaisen peer to peer käyttö kahden laitteen väliseen kommunikointiin

Tietoturva WLAN:in tietoturva perustuu taajuushajontaan, standardoituun tiedon salaukseen ja käyttäjän tunnistukseen. Lisäksi tiedon suojaukseen voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin langallisellakin puolella.  Taajuushajonta on käytössä ensinnäkin radioteknillisistä syistä, mutta samalla se lisää tiedon salakuuntelun vaikeustasoa. Jotta radioliikenteen salakuuntelu olisi mahdollista, olisi kuuntelijan tiedettävä oikea laitekohtainen taajuushajonnan malli. Taajuushajontaa käytetään myös sotilaskäytössä tiedon salaukseen.  802.11 standardi määrittelee tiedon salausmenetelmän nimeltään Wired Equivalent Privacy (WEP). Menetelmä perustuu parhaimmillaan 128-bittisiin avaimiin ja yleiseen RC4 algoritmiin. Uusien tutkimusten mukaan WEP salaus ei kuitenkaan toimisi niin hyvin kuin aikaisemmin on annettu ymmärtää. Tästä syystä langattomassa verkossa olisi syytä käyttää myös jotain ulkopuolista toimivaksi todistettua salausmenetelmää.  Käyttäjän autentikointi perustuu langattoman verkkokortin MAC-osoitteen tunnistamiseen. Verkkoon liittyvän laitteen MAC-osoitetta voidaan verrata tietokantaan talletettuihin sallittuihin osoitteisiin ja tämän tunnistuksen perusteella sallia verkkoon liittyminen. Verkon käyttö vaatii lisäksi tiedon käytetyn verkon nimestä tai tunnuksesta.

Rakenne WLAN voidaan muodostaa joko pelkästään langattomia verkkoyhteyksiä käyttävien työasemien kesken, tai sitten johdollisen verkon jatkeena. Pelkästään langattomia työasemia sisältävää WLANia kutsutaan usein ad-hoc langattomaksi lähiverkoksi, koska siinä ei ole muita tiedonsiirtotapoja WLAN -laitteiden lisäksi. WLANit, joissa on langattomien tiedonsiirtotekniikoiden lisäksi myös muita tiedonsiirtovälineitä, kutsutaan infrastruktuuri WLAN nimellä. (http://www.hut.fi)

Ad-hoc ja infrastruktuuriset WLANit Itsenäiset (ad-hoc) WLANit keskustelevat siis vain toisten WLAN laitteiden kanssa omassa verkkoympäristössään. Ad-hoc WLAN toimii niin, että jokainen työasema verkon alueella voi lähettää suoraan tiedon toiselle samassa verkossa olevalle WLAN laitteelle, ilman, että tiedon pitäisi kulkea useamman laitteen kautta välissä. Ad-hoc WLAN on hyödyllinen kun tarvitaan tiedonsiirtoa pienen ryhmän kesken, mutta isommille kokonaisuuksille tällainen verkko ei sovellu. Ad-hoc verkot sopivat esimerkiksi erilaisiin kokouksiin osallistujien työasemien kesken, koska tällainen verkko on helppo muodostaa ja se ei tarvitse monimutkaista verkonhallintaa. Aluetta, jolla ad-hoc verkko toimii voidaan laajentaa tukiaseman (Access Pont eli AP) avulla. Infrastruktuuriset WLANit tarkoittavat langattomia lähiverkkoja, jotka on liitetty vähintään yhdellä tukiasemalla langalliseen lähiverkkoon. Tukiaseman alueella voi olla useita päätteitä, jotka ovat tukiaseman kautta koko verkon kanssa yhteydessä. Jos tukiasemia on vain yksi, tällaista WLANia kutsutaan BSS:ksi (Basic Service Set). Jos verkossa on useampia BSS:ä, jotka muodostavat yhdessä aliverkon keskenään sitä kutsutaan Extended Service Setiksi (ESS). (http://www.hut.fi/~mjsyrjal/wlan.html#luku2)

Referenssit www.dataseed.fi Dataseed Langaton nettiyhteys on monipuolinen, helppokäyttöinen ja edullinen ratkaisu kodin tai yrityksen Internet-yhteydeksi. Langaton yhteys on toistakymmentä kertaa nopeampi modeemi- tai ISDN -liittymiin verrattuna. Maksat vain pelkän kuukausimaksun ilman puhelinmaksuja ja ruuhkia. HINNASTO (1) Yhteys sisältäen laitevuokran (50 € / kk) + asennusmaksu 50 €. Palvelu sisältää kaikki tarvittavat laitteet, jotka asiakas vuokraa Dataseed Oy:ltä. (2) Yhteys + asiakas ostaa laitteet (42,04 € / kk) + asennusmaksu 50 €. Käyttäjän tulee hankkia IEEE802.11b yhteensopiva WLAN-kortti, mahdollisesti PCMCIA-sovitin, lisäantenni ja tarvittavat kaapelit. Laitteet voi tilata liittymän hankinnan yhteydessä suoraan meiltä. Pyydä tarjous! Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %. Tällä hetkellä yhteys kattaa Joutsan alueella keskustan, Karimäen, Hintikan, Peltolan, Pannuvuoren asuinalueet.

Standardit Langattomille lähiverkoille on olemassa sekä IEEE:n (the Institute of Electrical and Electronics Engineers), että ETSI:n (the European Telecommunications Standards Institute) luomat standardit. IEEE:n standardia kutsutaan nimellä IEEE 802.11 ja sitä on laajennettu standardeilla IEEE 802.11a ja IEEE 802.11b.ETSI:n standardi on saanut nimekseen HIPERLAN (High Performance Radio Local Area Network), josta on versiot HIPERLAN/1 ja HIPERLAN/2. (http://www.hut.fi/~mjsyrjal/wlan.html#luku4)

IEEE 802.11 ja HIPERLAN HIPERLAN HIPERLAN standardit määrittelevät ainoastaan radiotaajuustekniikalla toimivia langattomia lähiverkkkoja. Kaikki HIPERLAN -standardit käyttävät 5Ghz radiotaajuutta, mutta eri tekniikalla. HIPERLAN/1 verkossa voi olla 5 kanavaa yhtä aikaa radiotaajuuksilla 5,15 - 5,35 Ghz. Kanavista 3 on kaikille mahdollisia ja 2 riippuu kunkin valtion radiotaajuuksista päättävistä elimistä. HIPERLAN/1:ssä tieto siirretään datapurskeissa, jotka tapahtuvat erilaisilla taajuusmuunnoksilla. Maksiminopeus HIPERLAN/1:ssä on 23,5 Mbps, jolloin maksimaalinen tiedonsiirto tapahtuu noin 20 Mbps. Myös multimediasovellusten käyttö on mahdollista HIPERLAN/1 verkossa. (http://www.hut.fi/~mjsyrjal/wlan.html#luku4) IEEE 802.11 Standardi keskittyy fyysisen kerroksen ja MAC (Media Access Control) kerroksen, joka kuuluu siirtokerrokseen ollen sen alempi osa, määrittelyyn. IEEE 802.11 määrityksien mukaiset verkkoyhteyksien nopeudet ovat 1 Mbps ja 2 Mbps. Koska nämä nopeudet on koettu liian hitaiksi, IEEE 802.11 -standardia on jatkettu 802.11a ja 802.11b standardeilla, jotka mahdollistavat nopeammat tietoliikenneyhteydet